CapMan Real Estate myy Tokmannin logistiikkakeskuksen

CapMan RE II -rahasto myy KOy Mäntsälän Logistiikkakeskuksen American Realty Capital Global Trust Inc.:lle (“ARC Global”). Kiinteistö on kokonaisuudessaan vuokrattu Tokmannille, joka on Suomen suurin halpakauppaketju.

CapMan RE II -rahasto sijoitti Mäntsälän logistiikkakeskukseen elokuussa 2008, jolloin rakennus valmistui Helsinki-Lahti moottoritien varrelle Mäntsälään. KOy Mäntsälän Logistiikkakeskus on pinta-alaltaan noin 74 400 m² ja se on kokonaisuudessaan vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Tokmannille.

“Tokmanni on ollut loistava vuokralainen. Olemme erittäin tyytyväisiä sijoitukseemme samoin kuin nyt syntyneeseen kauppaan. On ilo toivottaa tervetulleeksi uusi kansainvälinen toimija pohjoismaisille kiinteistömarkkinoille”, kommentoi sijoituksesta vastaava CapMan Real Estaten partneri Kalle Myllymäki.

“Olemme iloisia syntyneestä kaupasta, joka on ensimmäinen sijoituksemme Pohjoismaissa. Yhteistyö CapManin kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja etsimme vastaavanlaisia kohteita olemassa olevilla vuokrasopimuksilla tai uusia kiinteistöjen myynti ja takaisinvuokraus mahdollisuuksia”, kertoo Moor Park Capitalin pohjoismaisista sijoituksista vastaava johtaja Greg Smith.

CapMan RE II -rahasto myy KOy Mäntsälän Logistiikkakeskuksen koko osakekannan ARC Globalille. Ostaja on listaamaton yhdysvaltalainen REIT-rahasto, jonka Euroopan operaatioista vastaa yksinoikeudella Moor Park Capital Partners LLP.

CapMan RE II -rahasto on perustettu syyskuussa 2006 ja se sijoittaa toimisto-, liike- ja logistiikkakohteisiin Suomessa. CapMan ei saa irtautumisen seurauksena voitonjako-osuustuottoja, sillä CapMan RE II -rahasto ei ole vielä voitonjaon piirissä.

Suomen ensimmäinen ilmastonkestävän kaupunkisuunnittelun opas julkaistu

2014-10-31 14_46_17-Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas

Suomen ensimmäinen opas ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun on julkaistu osoitteessa www.ilmastotyokalut.fi. Opas on suunnattu kaupunkisuunnittelijoille, mutta se sisältää hyviä vinkkejä myös esimerkiksi taloyhtiöille, jotka suunnittelevat peruskorjaushankkeita. Oppaan ovat koonneet Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA -hankkeen asiantuntijat.

Ilmastonmuutos asettaa kaupungit uusien haasteiden eteen

Ilmastonmuutoksen edetessä kaupunkien tulee varautua myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen, sademäärien kasvuun ja hellejaksojen pidentymiseen. Suomen väestöstä 70 % asuu kaupungeissa, jotka ovat pinta-alaltaan kuitenkin vain noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Kaupunkien toimivuus ja kestävyys nopeasti muuttuvassa ilmastossa on merkittävä haaste.

Kaupunkien kannattaa huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset jo suunnittelun alkuvaiheissa. Näin kustannukset pienenevät myöhemmissä vaiheissa. Esimerkiksi maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen tiheydellä vaikutetaan siihen, kuinka herkästi kaupunkialue tulvii ja mihin vesi ohjautuu.

Porille ja Malmölle miljoonien vahingot tulvista

Suomessa tuhoisa kaupunkitulva nähtiin viimeksi Porissa elokuussa 2007. Kolmessa tunnissa rankkasade tulvi kaduille ja muun muassa Satakunnan keskussairaala jäi eristyksiin. Tulvan kustannukset olivat lopulta lähes 22 miljoonaa euroa.

Ruotsin Malmö koki rankkasateiden ja tulvien tuhoisan voiman viime elokuussa.

”Heräsin aamulla, enkä nähnyt ulos ikkunasta, sillä sade oli niin rankkaa. Kotitaloni kellari alkoi tulvia heti”, Malmön apulaispormestari Lari Pitkäkangas kertoi lokakuussa järjestetyssä ILKKA-hankkeen päätöstilaisuudessa.

”Tulviin ja rankkasateisiin varautuminen on kaupungin selviytymisen kannalta yksi tärkeimpiä strategisia kysymyksiä. Niihin kannattaa varautua myös Suomessa”, Pitkäkangas sanoo.

Konkreettisia työkaluja, tuoreita julkaisuja ja esimerkkejä parhaista käytännöistä

Ilmastotyokalut.fi on avoin ja kaikkien saatavilla oleva sivusto, joka sisältää työkaluja, kuvauksia Suomessa ja ulkomailla toteutetuista hyvistä käytännöistä sekä tuoreita julkaisuja ja tutkimustietoa.

Opas keskittyy erityisesti lisääntyvien sadevesimäärien hallintakeinoihin, kaupungin lämpötilaerojen tasaamisen keinoihin sekä viheralueiden hyödyntämismahdollisuuksiin sadevesien ja hellepiikkien vähentämisessä. Sopeutumistoimia aloittelevalle kunnalle opas tarjoaa osion, jossa neuvotaan vaiheittain, kuinka ilmastonmuutokseen varaudutaan.

Oppaan tekijät

www.ilmastotyokalut.fi -sivusto tehtiin vuosina 2012–2014 toteutettavassa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hankkeessa. Hankkeen päämäärä oli edistää ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivaa kaupunkisuunnittelua. Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina ovat Lahden, Turun ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Ilmatieteen laitos sekä Turun yliopisto. Hanke päättyi lokakuun 2014 lopussa.

 

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy: Suomen Rakennusasiantuntijat teki kuntotarkastuksesta vientituotteen

95554a0f-0f13-4c44-9ff4-0091ee876f1e-main_image
Olavi Pilk toimii suomalaisen kuntotarkastusosaamisen puolestapuhujana. Alaa ja palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti, yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa
Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja ryhtyi tarjoamaan osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Asuntokauppariidat lisänneet kuntotarkastusten kysyntää Eestissä
Kiinteistöjen hintojen nousu ja asuntokappoihin liittyvien riitatapausten yleistyminen ovat lisänneet kysyntää kuntotarkastustoiminnalle Eestissä. Samoin kuin Suomessa, vastaa eestiläinen omakotitalon myyjä kiinteistönsä piilevistä virheistä 5 vuotta kaupan teosta.

Suomen Rakennusasiantuntijat Oy, SUORAA, tarttui haasteeseen ja perusti tytäryhtiön, Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n, tarjotakseen osaamistaan ja monivuotista kuntotarkastusalan kehittämiskokemustaan myös naapurimaamme tarpeisiin.

Yhteistyö Eesti Ehituskeskuksen kanssa
Eestiläisiin kiinteistöihin ja lainsäädäntöön sopeutettujen palveluiden, kuten kuntotarkastuksten, kuntoarvioiden ja TDD-palveluiden (Technical Due Diligence) tarjonnan  lisäksi tarkoituksena on kattava yhteistyö alan asiantuntijaorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa.

Eesti Ehitusasjatundjad Oü on jo sopinut Tallinnassa sijaitsevan Eesti Ehituskeskusen, Viron rakennuskeskuksen, kanssa kuntotarkastukseen liittyvien KH- korttien kääntämiseksi eestiksi. ”Tavoitteena tällä toiminnalla Eestissä on yhtenäistää alan pelisäännöt ja lisätä tietämystä kuntotarkastuksen sisältöjen ja mm. riskirakenteiden tutkimisen tarpeellisuudesta ennen kiinteistön kauppaa” –kertoo Eesti Ehitusasjatundjad Oü:n maajohtaja Olavi Pilk.

Tallinnan toimistoa luotsaava maajohtaja Pilk on ollut useamman vuoden perehtymässä kuntotarkastustoimintaan Suomessa, jossa tarkastuksia on tehty jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Pilk on opiskellut Tallinnan Ammattikorkeakoulun teollisuus- ja asuinrakennusten opintolinjalla ja hän valmistui vuonna 1986.

Uusia Lumo-asuntoja Järvenpään keskustan tuntumaan

a8560f7a-1fe8-4b2d-a481-633bfa943d45-main_image
Uudistuvalle Pajalan alueelle valmistuu 44 vuokra-asuntoa Antoninkuja 3:een lokakuun lopulla. Uusiin Lumo-koteihin muuttaville tarjotaan muuttoapua ja asennuspalveluja. Lumo on osa VVO-konsernia.

Hyvälle paikalle, lähelle keskustaa valmistuvassa Antoninkuja 3:ssa on 44 modernia yksiötä, kaksiota ja kolmiota. Lumo-kodit ovat varustelultaan hyvätasoisia. Kaikissa asunnoissa on muun muassa laminaattilattiat ja laatoitetut kylpyhuoneet ja sälekaihtimet sekä keittiöissä keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Asunnoissa on ovipuhelimet sekä isot lasitetut parvekkeet.

Pajalan alueella on erinomaiset julkiset ja kaupalliset palvelut sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Alueella on iso ruokakauppa, jää- ja uimahalli, musiikkiopisto, kirjasto sekä koulut ja päiväkoti. Kävelyetäisyydellä ovat keskustan kattavat palvelut sekä juna-asema.

Asukkaiden yhteiskäytössä on talosauna, maksuton pesutupa ja kuivaushuone sekä hyvät varastotilat. Lämmityspisteellisiä autopaikkoja on 31.

Antoninkuja 3:n vuokra-asunnot ovat Lumo-koteja, joiden palveluvalikoimaan sisältyy tällä hetkellä muun muassa seuraavia palveluita:

  • muutto- ja asennuspalveluita uudis- ja peruskorjauskohteissa
  • vuokraan sisältyvät 10 Mbit:n laajakaista- ja tv-palvelut
  • henkilökohtainen asuntoesittely ja joustava asunnonhaku
  • monenlaisia asukastapahtumia ja asukasetuja
  • vuokraan sisältyy vesimaksu
  • lisäksi lemmikit ovat tervetulleita ja vuokravakuus on edullinen

Espoon virastokeskus ja kaupungintalon ympäristö uudistuvat

04_202_Näkymä_UUSI_KAUPUNGINTALO_2_24579_1

Kaupunginhallitus käsittelee Virastokeskuksen asemakaavaa 3.11.  Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. Kaavamuutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta ja hakea positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen kaupunkikuvaan.

Kaupungintalon osalta kaavamuutosehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan purkaa tai säilyttää. Tämä mahdollistaa erilaisia päätösvaihtoehtoja asian jatkokäsittelyvaiheissa.

Kaavamuutos mahdollistaa lisää asuinrakentamista sekä uusia toimisto-, liike- ja vapaa-ajan tiloja. Parkkipaikat tulevat korttelikohtaisiin ja olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä lähes 66 000 kerrosneliömetriä. Kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 kerrosneliömetrillä.

Virastokeskuksen alueelle on tarkoitus rakentaa kaksi uutta asuinkorttelia yhteensä noin 500 asukkaalle. Asuinrakennuksista tulee enintään 8-kerroksisia.

Nykyinen, kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen ja puistoksi. Myös puretun Virastotalo 1:n sekä ruokapalvelujen rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan asuinkortteliksi.

Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, joilla elävöitetään jalankulkutasoa.

Nykyisen Virastotalo 2:n paikalle on tulossa liike- ja toimistorakennusten korttelialue, missä on keskitetysti myös julkisia palveluja. Virastotalo 2 voidaan purkaa ja korvata nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa olisi liiketiloja, muun muassa päivittäistavarakauppa.

Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluja varten. Alueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa.

Uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja 200-250 työntekijälle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan.

Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää kokonaisuutta.

Esityslista liitteineen

Soinlahden uusi bioteollisuuslaakso tuo töitä Iisalmeen – Ramboll vastasi alueen suunnittelusta

ac6807080ecb383e_800x800ar

Pohjois-Savon Iisalmessa sijaitsevan Soinlahden bioteollisuuslaakson rakennustyöt ovat valmistumassa. Uusi bioteollisuuskeskittymä luo laajentumismahdollisuuksia erityisesti puu- ja metalliteknologian teollisuudelle.

Hanke on toteutettu yhteistyönä Iisalmen kaupungin, Pohjois-Savon liiton sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen välillä. Ramboll on vastannut maankäytön, liikennejärjestelyjen ja kunnallistekniikan suunnittelusta alueella. Mittavaan suunnittelu-urakkaan osallistui lähes 40 Rambollin asiantuntijaa Kuopiosta, Lahdesta, Oulusta, Tampereelta ja Espoosta.

— Uudessa asemakaavassa on korostettu erityisesti katu- ja tieliittymien sekä kevyen liikenteen risteämisten turvallisuutta, sillä alueella on koulu ja kasvavissa määrin myös raskasta liikennettä, kertoo yleissuunnitteluvaiheen projektipäällikkö Pirjo Pellikka Rambollista.

ac2011a517430017_800x800ar

Kaavassa on huomioitu niin olemassa olevan asumisen yhteensovittaminen teollisuustoimintojen kanssa kuin palvelut ja virkistysmahdollisuudetkin. Myös hankkeen vaikutukset ympäristöön on arvioitu huolellisesti.

Rambollin vastuulla oli kuntatekniikan ja ympäristön suunnittelu noin 100 hehtaarin alueelle. Yleissuunnitteluvaiheessa alueen liikenneverkosta tutkittiin useita vaihtoehtoja maankäytön lähtökohdista. Teknis-taloudellisen vertailun perusteella ja liikenneturvallisuus huomioiden valittiin hankkeen ohjausryhmässä jatkosuunnitteluun ja edelleen toteutettavaksi Tehtaantien linjaus ja junaradan alitus Lunawoodin tontin eteläpuolelta.

— Edullisimman toteutuksen lisäksi tämä ratkaisu mahdollisti alueen luontevan vaiheittain toteuttamisen ja sujuvat työnaikaiset liikennejärjestelyt pääosin olemassa olevaa verkostoa hyödyntäen. Se myös turvasi liikennöinnin olemassa olevalle teollisuudelle ja sen laajentumisen jo Soinlahden rakentamisen aikana, kertoo kuntatekniikan pääsuunnittelija Teemu Matilainen Rambollista.

YIT toteuttaa VAK Huoltopalveluille uuden palvelukeskuksen Vantaalle

YIT rakentaa VAK Huoltopalvelut Oy:lle uudet toimitilat K3 Logistics -alueelle Vantaan Viinikkalaan. Kokonaisuudessaan yli 5 500 m2:n palvelukeskuksessa sijaitsee korjaamotiloja, automaalaamo, rekkojen harjapesu, katsastustilat ja varaosamyymälä. Kohteen rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2014 ja tilat otetaan käyttöön syyskuussa 2015. Koko 22 000 m2:n tontti rakennuksineen tulee VAK Oy:n omistukseen. Hankkeen kokonaisarvo on noin 8 miljoonaa euroa.

”Halusimme uudistaa ja tehostaa tilojamme nykypäivän tarpeita vastaavaksi ja mahdollistaa toimintamme laajentumisen. Tutkimme useita vaihtoehtoja tilojemme sijainnille, joista K3:n alue osoittautui sopivimmaksi. Yhteistyössä YIT:n kanssa saimme tarpeisiimme räätälöidyt tilaratkaisut”, kertoo VAK Huoltopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Juha-Matti Ruuskanen.

Vantaan Viinikkala kehittyy teollisuusalueena

YIT:n kehittämä K3 Logistics -alue sijoittuu Kehäradan, kiitorata 3:n ja Kehä III:n väliin, mistä alueen nimikin juontaa juurensa. VAK Oy:n kiinteistö on alueen kolmas rakennushanke. K3 Logistics tarjoaa monipuolista tilaa ja mahdollistaa yli 20 hehtaarin kokonsa ansiosta mittavienkin kokonaisuuksien sijoittumisen alueelle.

”Raskaan liikenteen palvelukeskuksen toteuttaminen alueelle osoittaa K3:n sijainnin vahvuuden ja soveltuvuuden monenlaisiin tarpeisiin. Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme tarjota VAK Huoltopalvelut Oy:lle ja muille alueen tuleville toimijoille monipuolisia tiloja näinkin keskeiseltä paikalta ja hyvien yhteyksien ääreltä”, kertoo hankekehityksen johtaja Heikki K Hannukkala YIT:ltä.

Helsingin yleiskaavan karttakysely mukana Guardianin kilpailussa 31.10.

956ffb26-4568-439f-b10a-87d02ada85b8-main_image
Tiheimmät uuden rakentamisen alueet ja tärkeimmät viheralueet yleiskaavan karttakyselyssä. Kuva: Mapita Oy
Helsingin yleiskaavan valmistelun tueksi viime vuoden lopulla järjestetty karttakysely on saamassa myös kansainvälistä huomioita. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Mapita Oy:n toteuttama kysely on mukana arvovaltaisen the Guardian -lehden ja YK:n alaisen UN-Habitatin järjestämässä The 2014 World Cities Day Challenge -kilpailussa, jossa etsitään kaupunkisuunnittelun parhaita uusia käytäntöjä.

Tuomaristo valitsi karttakyselyn 40 mielenkiintoisimman idean listalle, ja työt esitellään the Guardianin liveblogissa perjantaina 31.10.2014. Ensimmäistä kertaa järjestettävän World Cities Dayn teema on “Leading Urban Transformations”. Juhlan isäntäkaupunkina toimii Shanghai.

Uudenlaista vuorovaikutusmenetelmää hyödyntävän karttakyselyn ilmoitti mukaan kaupunkisuunnittelubloggaaja Timo Hämäläinen.

Lisää tietoa löytyy the Guardianin sivuilta

Keskustelua voi seurata huomenna koko päivän myös twitterissä hashtagilla #CitiesDay

Yleiskaavan kyselyn tulokset hyödynnettävissä suunnittelussa

Kyselyssä kartoitettiin kaupunkilaisten näkemyksiä tulevaisuuden Helsingistä. Merkintöjä saatiinkin huikea määrä, yli 33 000. Yli 4000 vastaajaa merkitsi kartalle muun muassa täydennysrakentamiseen sopivia paikkoja, toiveita paremmista kulkuyhteyksistä sekä tärkeitä virkistysalueita.

Vaikka aineiston alkuperäinen tarkoitus oli antaa kansalaisääni yleiskaavatyössä käytettäväksi, kommentit ja karttamerkinnät soveltuvat myös asemakaavoituksen ja muun suunnittelun tueksi. Esimerkiksi Hakaniemenrannan ja Merihaan suunnitteluhankkeen yhteydessä karttakyselyn tuloksia esiteltiin päätöksenteon tueksi.

Parhaillaan valmistellaan vastausaineiston käsittelyä helpottavaa työkalua, jonka avulla kuka tahansa aineistosta kiinnostunut pystyy selaamaan pistemäisiä paikannuksia kartalla vaikkapa teemoittain.

Vantaan Pähkinärinteeseen 114 uutta Lumo-asuntoa

0fd07e1d-e665-47a0-8872-8301354717c4-main_image
Pähkinärinteen Lehtikallio 4:ään valmistuu kolme kerrostaloa ja 114 uutta vuokra-asuntoa lokakuun lopulla. Uutena palveluna tarjoamme uusiin Lumo-koteihin muuttaville muuttoapua ja asennuspalveluja muuton helpottamiseksi. Lumo on osa VVO-konsernia.

Lokakuun lopulla valmistuvissa kolmessa seitsemänkerroksisessa talossa on monipuolinen asuntovalikoima. Huoneistot ovat 35 m2:n yksiöstä 83 m2:n saunalliseen neliöön.

Asunnot ovat varustelultaan hyvätasoisia. Kaikissa huoneistoissa on muun muassa laminaattilattiat, laatoitetut kylpyhuoneet ja sälekaihtimet sekä keittiöissä keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Lasitettu parveke antaa kaikkiin asuntoihin lisää tilan tuntua. Huoneistosauna on 35 asunnossa.

Asukkaiden yhteiskäytössä ovat saunaosasto, maksuton pesutupa ja kuivaushuoneet sekä hyvät varastotilatilat. Lämpötolpallisia autopaikkoja on tarjolla yhteensä 107 kappaletta, joista osa sijaitsee autohallissa.

Lehtikallio 4:n asunnot ovat Lumo-koteja, joiden palveluvalikoimaan sisältyy tällä hetkellä muun muassa seuraavia palveluita:

  • muutto- ja asennuspalveluita uudis- ja peruskorjauskohteissa
  • vuokraan sisältyvät 10 Mbit:n laajakaista- ja tv-palvelut
  • henkilökohtainen asuntoesittely ja joustava asunnonhaku
  • vesimaksu sisältyy vuokraan
  • monenlaisia asukastapahtumia ja asukasetuja
  • lisäksi lemmikit ovat tervetulleita ja vuokravakuus on edullinen

Tapiolan keskustassa kova rakentamisvauhti, Leimuniitty uuteen loistoon

Näkymä idästä

Tapiolan keskustan uudistaminen pääsi kesällä täyteen vauhtiin, kun LähiTapiola aloitti kauppakeskus Ainoan toisen vaiheen ja Kirjokannen asuntojen rakennustyöt ja purki pois ns. Aslakin talon. Kaupunki on käynnistänyt Otsolahteen ulottuvan Leimuniityn perusteellisen uudistamisen. Samassa yhteydessä rakennetaan Tapiolanympyrä, jonka sisäkehältä pääsee ajamaan keskuspysäköintiin.

LähiTapiola-hankkeen sekä Leimuniityn ja Tapiolanympyrän rakentamisen käynnistämistä juhlitaan perinteisellä alkulapiointitilaisuudella perjantaina 31.10. klo 12.00.

LähiTapiolan kauppakeskus Ainoa ja Kirjokansi-hanke käsittävät uusien liike- ja asuinkortteleiden toteuttamisen Merituulentien yhteyteen sekä bussiterminaalin rakentamisen. Kauppakeskukseen valmistuu keväällä 2017 tilat uudelle Stockmannin tavaratalolle.

Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Kirjokannelle, liiketilojen yläpuolelle, tulee runsaasti korkeatasoisia asuntoja. LähiTapiolan investoinnit kauppakeskukseen ja asuntoihin ovat noin 500 milj. euroa.

Kaupunki on käynnistänyt lokakuussa Tapiolan keskuksen ja Otsolahden väliselle alueelle poikkeuksellisen laajan ympäristörakennushankkeen.

1970-luvun alussa poistetun Tapiolan suuren liikenneympyrän paikalle rakennetaan samankokoinen uusi kiertoliittymä, jonka sisäkehältä on sisäänajo- ja ulosajorampit uuteen keskuspysäköintilaitokseen.

Tapiolantie uudistetaan Revontulentien ja Tapiolanympyrän välillä. Kadulle toteutetaan liittymien ja pysäkkien toimivuutta parantavia kaistajärjestelyjä.

Leimuniityn puisto Tapiolantien ja Otsolahden välillä uudistetaan perusteellisesti. Puisto on vuosikymmenten aikana painunut. Puisto palautetaan alkuperäiseen korkeustasoon ja muotoillaan siten, etteivät tulvavedet pääse Tapiolantielle, eivätkä maanalaisiin tiloihin. Kunnostettavan puiston pinta-ala on noin 6 hehtaaria.

Puistoalueen pohjoisosaan palautetaan perennaryhmät, jotka noudattavat väritykseltään ja vaikutelmaltaan alkuperäisiä lajeja. Puisto tulee leimuamaan, kuten aikoinaan Tapiolan alkuvuosina. Kanava ja siihen liittyvät allas ja silta uusitaan. Otsolahden rantaan rajautuvan nurmialueen reunoille tulee uusia puistotoimintoja. Kaupungin urakka valmistuu syksyllä 2016 ja urakkahinta on noin 10 milj. euroa.

Tapiolan keskuksessa on käynnissä metroaseman ja 1 600-paikkainen keskuspysäköintilaitoksen, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan rakentaminen. Metroliikenne käynnistyy syksyllä 2016. Pysäköintilaitos, keskushuolto ja yhteisväestönsuoja valmistuvat keväällä 2016.

Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy