Lujatalo jälleen tontinluovutuskilpailun voittoon Pirkanmaalla

Lujatalon Pirkanmaan yksikkö on voittanut Pirkkalan kunnan järjestämän tontinluovutustarjouskilpailun kunnanhallituksen yksimielisellä päätöksellä 29.9.2014. Tarjouskilpailu käytiin Pirkkalan kunnanviraston tontin kehittämishankkeen uudisrakentamisesta.

Pirkkalan keskustaan rakennettava uusi toiminnallinen kaupunginosa sisältää Lujatalon suunnitelman mukaisesti uuden kunnantalon, liiketilaa, parkkihallin sekä asuinkerrostaloja, joista yksi on 16:sta kerroksinen tornitalo. Yhteensä rakennettavaa alaa on yli 20000 kem2.

Tontinluovutuskilpailussa haettiin tulevalta kumppanilta ennakkoluulottomia ratkaisuja ja tavanomaisuuden yläpuolelle nousevaa kaupunkirakennustaidetta. Hinnan ja laadun lisäksi kokonaisarviointiin vaikuttivat kunnankeskustan kokonaisvaltainen kehittäminen ja profilointi kuntakeskuksena, tarjouksen kehittämispotentiaali jatkoneuvotteluissa sekä tarjouksen lisäarvo kunnan tunnettavuudelle.

Lujatalo voitti tarjouskilpailun nousten selkeästi omalle tasolleen Käräjäkivet -ehdotuksellaan. Ehdotuksen suunnitellut arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä, sai runsaasti kiitosta ehdotuksen laadukkaista, täsmällisistä ja veistoksellisista ratkaisuista.

– Tavoittelimme työssämme laadukasta yksinkertaisuutta, kertoo Mahlamäki suunnittelutyöryhmän toimintavasta. Näemme, että hyvä ympäristö ei synny aineksia lisäämällä vaan päinvastoin, jatkaa Mahlamäki. Lujatalon selkeä ohjeistus laatuun panostamisesta oli kantava ajatus suunnittelussa.

Käräjäkivet -nimi syntyi paikan historiallisen taustan innoittamana. – Näin mielessäni tilanteen kaukaa historiasta, jossa paikallinen heimo on kyseisellä paikalla käräjillä päättämässä yhteisistä asioista. Alueelle nyt suunnitellut rakennukset ovat jokainen kuin yksi jättiläiskäräjäkivi, kertoo Mahlamäki nimen synnystä.

– Lujatalon Pirkanmaan alueella toiminta jatkuu alavireisistä markkinoista huolimatta vilkkaana. Olemme jatkuvasti ja innokkaasti hakeneet uusia kohteita, ja tämän kilpailun voitto tuntuu mahdottoman hyvältä. Lujatalo Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt toteaa. – Suunnittelijan kanssa yhteistyö toimi saumattomasti ja saimme esitykseemme juuri sellaisia selkeitä ja innovatiivisia elementtejä, joita tarjouspyynnössä pyydettiin. Näistä lähtökohdista on hienoa jatkaa suunnittelua.

Pirkkalan noin 19 000 asukkaan kunta kuuluu kiinteänä osana Tampereen kaupunkiseutuun ja se on usean vuoden ajan ollut positiivisen muuttoliikkeen kasvukunta.

Lappeenrannan Kirkkokadun tontista kaupat

luonnos-katukuvassa_havainnekuva_osuuspankin-uudisrakennus-citykorttelissa_kuva-arkkitehtitoimisto-mikko-heikkila-sito-oy

Etelä-Karjalan Osuuspankki on tehnyt tänään kaupat As Oy Lappeenrannan Kirkkokatu 9:n osakkeista Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Velaton kauppahinta on noin 2,5 miljoonaa euroa.

Nykyiseen Pormestarinkadun toimitaloon pitäisi tehdä mittavat korjaukset. Lisäksi tämän hetkiset asiakaspalvelutilat ovat ahtaat, eivätkä vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

Pankki olisi joutunut etsimään väistötilat reilun kahden vuoden ajaksi, jolloin myös asiakaspalvelu olisi kärsinyt. Tästä syystä on luontevampaa lähteä rakentamaan uutta toimitaloa.

Nyt suunnitteilla olevassa toimitalossa tulee olemaan väljemmät ja asiakaspalveluun paremmin soveltuvat tilat, joissa asiakas voi hoitaa kattavasti kaikki pankki- ja vakuutusasiansa. Uusissa tiloissa voidaan myös paremmin opastaa ja esitellä asiointia helpottavia palveluja.

Cityparkin rakentuessa myös pysäköintimahdollisuudet paranevat.

Tavoitteena on, että Osuuspankin uuden toimitalon rakentaminen alkaa tämän syksyn aikana.

Lappeenrannan Citykorttelin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2015, Marian aukio valmistuu syksyllä 2016 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta erittäin tärkeänä, että Citykorttelin rakentaminen voi alkaa nyt, kun keskustaa parhaillaan kehitetään kokonaisuutena. Lappeenrannassa rakennetaan tällä hetkellä paljon erityisesti keskikaupungilla. Kaupungintalon ympäristön rakentaminen sekä Paasikivenpuiston toteutus ovat edenneet jo pitkälle.

‒ Citykorttelin alue on ydinkeskustan kannalta oleellinen vetovoimatekijä, ja sen uudistamisen aloittaminen on todella tervetullut uutinen. On tärkeää, että rakennamme keskustaa, joka houkuttelee asumaan ja ostoksille. Vaikka Lappeenrannassa rakennetaan liiketiloja myös keskikaupungin ulkopuolelle, haluamme, että valtaosa erikoiskaupasta on kuitenkin ydinkeskustassa, Jarva painottaa.

Lappeenrannan keskustasta rakentuu kävelypainotteinen, koska pysäköintipaikat sijoitetaan pääsääntöisesti maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, joista yksi rakennetaan Citykortteliin kuuluvan Marian aukion alle. Liikenne ohjataan pääsääntöisesti kehäkaduille: Koulukadulle, Lappeenkadulle ja Taipalsaarentielle. 

Williparkki Oy aloittaa Lappeenrannan Citykorttelin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen vuoden 2015 keväällä. Pysäköintilaitoksen rakentamisen jälkeen Lappeenrannan kaupunki toteuttaa Citykortteliin kuuluvan Marian aukion, jonka rakentaminen ajoittuu vuodelle 2016.

Kaupungin teknisen johtajan Jussi Salon mukaan Marian aukion suunnitelmaa valmistellaan parhaillaan teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Aukion on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Budjettirahoitusta sen toteuttamiseen on varattu 1,3 miljoonaa euroa.

‒ Viheralueet, joukkoliikenne- ja pysäköintiratkaisut ja sujuvat kevyen liikenteen väylät ovat kaupunkikeskustan kokonaiskehittämisen kannalta oleellisia, Salo korostaa.

Citykorttelin alle sijoittuvaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen rakennetaan noin 140 pysäköintipaikkaa kahteen kerrokseen. Sisäänkäynti toteutetaan Kirkkokadun kautta. Citykorttelin pysäköintilaitoksen toteutumisen jälkeen Williparkki Oy:llä on kaikkiaan lähes tuhat maanalaista pysäköintipaikkaa Lappeenrannan keskustassa.

Williparkki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies arvioi, että Citykorttelin pysäköintilaitoksen kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa riippuen toteutustavoista. 

Etelä-Suomen rakennustyömailla alkaa työntekijäluetteloiden tehovalvonta

Työsuojeluviranomainen aloittaa lokakuussa työntekijäluetteloiden tehovalvonnan Etelä-Suomen rakennustyömailla. Harmaan talouden torjuntaan liittyvät valvontaiskut tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Loppuvuoden aikana iskuja tehdään eri puolilla Etelä-Suomea.

Tehovalvonnan syynä on viime heinäkuussa työturvallisuuslakiin tullut lisäys, jonka mukaan päätoteuttajan on pidettävä ajantasaista luetteloa kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä. Työntekijäluettelosta tulee selvitä muun muassa työntekijän nimi, veronumero ja työnantaja sekä työskentelyn alkamis- ja päättymispäivä. Toisesta maasta lähetettyjen työntekijöiden osalta pitää selvitä myös lähettävän yrityksen edustaja ja tämän yhteystiedot Suomessa.

Työnjohdon pitää siis tietää aiempaa paremmin, ketä rakennustyömaalla työskentelee ja kuka on työntekijän todellinen työnantaja.

“Luettelointivelvollisuuden ansiosta alihankintaketjut tulevat aiempaa läpinäkyvimmiksi, ja samalla pimeän työvoiman käyttö työmailla vaikeutuu.  Päätoteuttaja ei voi vedota siihen, ettei se ole ollut tietoinen alempien tasojen työntekijöistä tai heidän työnantajayrityksistään”, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työntekijäluettelon lisäksi valvontaiskuilla tarkastetaan, että jokaisella työntekijällä on veronumerollinen tunnistekortti. Tunnistekortteja ja työntekijäluetteloita koskevista laiminlyönneistä poliisi voi määrätä sakkoja työnantajalle, rakennuttajalle tai päätoteuttajan edustajalle.

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Se on valvonut ulkomaisen työvoiman käyttöä vuodesta 2005, tunnistekortteja vuodesta 2006, tilaajavastuulakia vuodesta 2007 ja tunnistekorttien veronumeroita vuodesta 2012. Työntekijäluetteloiden valvonta alkoi heinäkuussa 2014.

Työsuojeluviranomainen tekee harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa kaikilla aloilla. Erityisesti valvonta kohdistuu rakennusalalle, ravintoloihin sekä siivous- ja kuljetusalan yrityksiin.

Esimerkiksi tunnistekorttien valvonta on tehonnut hyvinkin nopeasti. Vuonna 2013 työsuojelutarkastajat tarkastivat Etelä-Suomen rakennustyömailla tunnistekortit 6 395 työntekijältä, ja näistä 93 prosentilla tunnistekortti oli kunnossa. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 75 prosenttia.

“Parannus on huomattava, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että olemme viime vuosina kohdistaneet valvontaa erityisesti niille työmaille, joissa laiminlyöntien todennäköisyys on suurin”, Rajamäki kertoo.

Tunnistekorttien ja ulkomaisen työvoiman valvonnassa työsuojelutarkastajat tekevät paljon yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisin mukanaolo tarkastuksilla nopeuttaa valvontaa ja vähentää paperityötä, koska tällöin poliisi voi kirjoittaa laiminlyönneistä sakkoja heti paikan päällä.

1.7.2014 voimaan tullut lisäys työturvallisuuslakiin: Luettelo yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä (52 b §)

YIT toteuttaa Turun Seudun Energiatuotannolle CHP-voimalaitoksen allianssimallilla

Turun Seudun Energiantuotanto, A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT ovat allekirjoittaneet sopimuksen Turun Seudun Energiatuotannon uuden CHP-voimalaitoksen rakentamisesta allianssimallilla. Hankkeen arvo YIT:lle on yli 40 miljoonaa euroa. Koko hankkeen investointikustannus on noin 260 miljoonaa euroa. Voimalaitos sijaitsee Naantalissa. Sopimuksen allekirjoitus käynnistää hankkeen kehitysvaiheen, jonka jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen keväällä 2015. Voimalaitos valmistuu 2017. Pääosa liikevaihdosta tuloutuu hankkeen toteutusvaiheessa rakentamisen etenemisen mukaisesti.

Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jossa kaikki tavoittelevat yhteisesti sovittua tavoitekustannusta ja -tasoa “hankkeelle parhaaksi” -päämäärän ohjaamana. Allianssimalliin kuuluu oleellisena osana toiminnan läpinäkyvyys ns. “open book” –periaatteella. Osapuolten välisen luottamuksen syntyminen sekä syvällinen tiimityöskentely ovat mallin tärkeimpiä periaatteita.

“Valitsimme hankkeeseen osapuolten välistä yhteistyötä korostavan allianssimallin, koska perinteisellä tavalla toteutettuna vastaavanlaiset urakat ovat olleet aikataulultaan ja kustannuksiltaan haasteellisia. Allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella. Toimimalla näiden periaatteiden mukaan pystymme toteuttamaan hankkeen kustannustehokkaammin. Arvostan allianssiin valitun ryhmittymän asiantuntemusta niin suunnittelun kuin rakentamisenkin osalta. Uskon, että saamme tällä allianssiryhmittymällä innovatiivisia ratkaisuja kehitys- ja toteutusvaiheessa sekä parhaimman lopputuloksen hankkeen valmistuttua.” kertoo Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että pääsemme osallistumaan Suomen ensimmäisen allianssimallilla toteutettavan teollisuuskohteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Allianssimalli on tervetullut toteutusmalli rakennusalalle ja tukee YIT:n strategista tavoitetta kasvattaa yhteistyöprojektien osuutta. Allianssin osapuolten yhteiset tavoitteet luovat hyvät edellytykset toimivalle yhteistyölle sekä turvalliselle, laadukkaalle ja kustannustehokkaalle toteutukselle.” kertoo yksikönjohtaja Anne Piiparinen YIT:ltä.

Porin Väinölässä hoivakodin rakennustyöt vauhdissa

Porin Latokartanontien hoivakodin rakennustyöt etenevät aikataulussa. Tontin raivaus on tehty ja paalutustyöt sekä pohjaviemäreiden asennus ovat käynnissä. Perustustöiden pariin päästään muutaman viikon sisällä. Valmis hoivakoti työllistää 30 – 40 uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista Porissa. 

Väinölän kaupunginosan vehreisiin maisemiin valmistuvaan ARA-rahoitteiseen hoivakotiin pääsee muuttamaan viimeistään loppukesästä 2015. Attendo Latokartanoksi nimetty hoivakoti tarjoaa 60:lle ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevalle ikäihmiselle kodin ja hoivapalvelut. Attendon Mummola-konseptin mukaiseen hoivakotiin rakennetaan muun muassa oma keittiö, jonne palkataan myös oma kokki. Ruokahuoltoon satsaaminen tukee sekä ikäihmisten hyvinvointia että hoivatyötä. 

– Porissa ympärivuorokautiseen hoivaan jonotetaan ja tähän tarpeeseen haluamme osaltamme yhteistyökumppaneidemme kanssa vastata. Meillä on useita vastaavanlaisia hoivakoteja Porin lähialueilla kuin nyt rakenteilla oleva. Käytännön toimissa näen runsaasti synergiaetuja, sanoo hoivapalveluiden aluejohtaja Sari Huhtinen. 

Hoivakodissa tilaajana ja omistajana toimii Kiinteistö Oy Artun Hoiva-asunnot , rakennuttajatehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy ja pääurakoitsijana toimii Hartela Oy. 

– Rakennamme Poriin koteja, joissa toivomme ikäihmisten viihtyvän. Yhteistyökumppanimme kanssa suunniteltu talo palvelee vuosikymmenien ajan porilaisia, toteaa Artun Hoiva-asuntojen toimitusjohtaja Risto Pontela. 

Hoivakodin asukaspaikkojen täyttäminen on jo aloitettu. Työntekijöiden rekrytointi tapahtuu keväällä. 

Fira Palvelut aloittaa putkiremontin lähes 500 asunnossa

Palvelunäkökulmaa putkiremonteissa korostava Fira Palvelut aloittaa vuodenvaihteessa kolme uutta putkiremonttihanketta pääkaupunkiseudulla. Hankkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 14 miljoonaa euroa.

Vantaan Louhelassa sijaitsevan As Oy Kaarenkeijun putkiremontti toteutetaan projektinjohtourakkana. Projektinjohtourakassa sekä urakoitsija että taloyhtiö sitoutuvat yhdessä miettimään ratkaisuja, joilla yhdessä sovitussa tavoitehinnassa pysytään. Putkiremontti koskee 200 asuntoa, ja urakka valmistuu kesällä 2016.

– Projektinjohtourakka tekee putkiremontista joustavan. Ne asiat, jotka kannattaa suunnitella myöhemmin, myös suunnitellaan myöhemmin. Esimerkiksi ennen putkiremontin aloitusta tehdään aina koepurku, jossa rakenteet tarkistetaan. Projektinjohtourakassa suunnittelua jatketaan vasta koepurun jälkeen. Perinteisissä putkiremonteissa taas suunnitelmat lyödään lukkoon aiemmin. Tällöin alkuperäissuunnitelmasta poikkeavat muutostyöt voivat nostaa kustannuksia, kertoo Fira Palvelujen toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

– Hyödynnämme asunto-osakeyhtiö Kaarenkeijussa myös allianssirakentamista eli muodostamme tuotantoallianssin yhdessä alihankkijoidemme kanssa. Tuotantoallianssissa hankkeen taloudelliset riskit ja hyödyt jakaantuvat tasaisesti hankekumppanien kesken. Kaarenkeijussa toimii sama tuotantoallianssi kuin aiemmassa putkiremonttihankkeessamme As Oy Aallonvireessä. Pääsemme siis heti hyödyntämään aiemmasta tuotantoallianssista saatuja hyviä kokemuksia, sanoo Kokkonen.

Neljästä kerrostalosta koostuvan As Oy Kiisan putkiremontissa hyödynnetään aikataulua lyhentävää työtapaa. Työmaalla kaksi ryhmää toteuttaa putkiremonttia kahdesta suunnasta. Näin putkiremontti valmistuu nopeammin kuin rakennus kerrallaan edettäessä. Espoossa sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Kiisan 200 asunnossa uusitaan vesi- ja viemäriputkistojen ohessa myös kylpyhuoneet. Putkiremontti on valmis koko taloyhtiössä kesällä 2016.

Fira Palvelut tekee putkiremontin myös As Oy Ulvilantie 15:n 84 asunnossa Helsingissä. Urakka valmistuu vuodenvaihteessa 2015.

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry: Hirsirakennusten hyvä sisäilma ja kosteustekninen turvallisuus kiinnostavat rakennuttajia

pyhajarven-lastentalo-kuva-timber-hirsi-oy-2

Pyhäjärven Lastentalon on suunnitellut arkkitehti SAFA Esa Ojanlatva. Terveellisessä rakennuksessa on sen valmistuttua tilaa 84 lapselle.

Kosteus- ja homevaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittävästi sekä terveyshaittoja että kustannuksia. Hirsitaloteollisuus HTT ry:n mukaan hirren suosio julkisissa rakennuksissa on kasvanut viime vuosina, sillä sen hyväksi havaittu kosteustekninen turvallisuus heijastuu myös sisäilman laatuun.

Dosentti Marjut Wallenius Tampereen yliopistosta vahvistaa, että viimeaikaiset tutkimustulokset puun myönteisistä psykofysiologisista vaikutuksista laajentavat käsitystä puun terveydelle suotuisista ominaisuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi puun herättämät myönteiset tunnetilat ja stressiä lievittävä vaikutus.

Wallenius ehdottaakin, että suunnittelijat ottaisivat työssään nykyistä enemmän huomioon puun aineettomat terveyshyödyt.

”Yksi vakuuttavan tuntuinen esimerkki on Itävallassa toteutettu pitkittäistutkimus, jossa seurattiin koululaisten autonomisen hermoston tilaa säännöllisesti kokonaisen lukuvuoden ajan.

Puumateriaaleilla sisustetussa luokassa oppilaiden stressitaso oli selvästi vähäisempi kuin tavanomaisessa luokassa”, psykologian tohtori Marjut Wallenius kertoo.

pyhajarven-lastentalo-kuva-timber-hirsi-oy

Päiväkoteja hirrestä

Hirsitaloteollisuuden jäsenyrityksissä on huomattu, että etenkin kouluja ja päiväkoteja päädytään aiempaa useammin rakentamaan luonnonmukaisesta hirrestä.

Parhaillaan Pyhäjärven kaupungissa rakenteilla oleva 1050-neliöinen Pyhäjärven Lastentalo on tuore esimerkki päiväkotirakennuksesta, jonka runkomateriaaliksi arkkitehti ja kaupunki valitsivat hirren sekä hyödyntävät myös muilta osin puhtaasti M1-luokan päästöttömiä materiaaleja.

”Käytämme hirren sisäpinnassa ainoastaan päästötöntä vahaa, joka kertaalleen siveltynä jättää puun diffuusio-ominaisuuden avoimeksi. Hirsi onkin sellaisenaan mahdollisimman luonnollinen ja puhdas rakennusmateriaali.”, Pyhäjärven Lastentalon suunnitellut arkkitehti SAFA Esa Ojanlatva kertoo.

Hirsi muodostaa massiivisen seinärakenteen, joka kykenee tasapainottamaan lämmön ja kosteudenvaihteluita luonnostaan. Sisäilman kosteus asettuu hirsitaloissa terveyden kannalta optimialueelle, 30−55 prosentin välille.

Pudasjärvellä puolestaan käynnistyvät marraskuussa hirsirunkoisen koulukampuksen rakennustyöt. Valmistuttuaan 9800-neliöisestä rakennuskompleksista on tulossa tiettävästi maailman suurin hirrestä tehty kokonaisuus.

Terveellistä rakentamista

Arkkitehti Esa Ojanlatvan mukaan sairauksia aiheuttava vanhojen ja jopa uusien rakennusten epäterveellinen sisäilma voi johtua monista syistä, kuten alipaineistetusta ilmanvaihdosta tai kosteista materiaaleista rakenteissa.

Pyhäjärven Lastentaloa koskeva rakennuttajien ja käyttäjien vaatimus hyvästä sisäilmasta ajoittuu Ojanlatvan mielestä sopivasti julkisten hirsirakennusten buumiin.

”Hirsi on hyvin vähän energiaa kuluttava materiaali, jonka avulla saadaan myös erittäin tiiviitä rakenteita. Vaikka arkkitehdit eivät ole toistaiseksi käyttäneet hirttä laajemmin, sen suosio oletettavasti kasvaa tulevaisuudessa. Arvelenkin, että suunnittelijat ottavat jatkossa materiaalivalinnoissaan hirren huomioon yhtenä vaihtoehtona”, Esa Ojanlatva sanoo.

Yksikerroksinen 84 lapselle mitoitettu Pyhäjärven Lastentalo on suunniteltu käyttäjiensä, lähinnä lasten ehdoilla, mikä näkyy esteettömyytenä ja kalusteiden yksityiskohdissa. Myös henkilökunnan tarpeet ja odotukset on huomioitu. Rakennus kuuluu P3-paloluokkaan ja se liitetään automaattiseen paloilmoitusverkkoon.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Kuvat: Timber-Hirsi Oy

RAKLI: Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla hyvä vire

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinat kehittyvät positiivisemmin kuin vallitsevassa heikossa taloustilanteessa voisi olettaa. Tästä vuodesta on tulossa vilkas kiinteistökauppavuosi ja kauppojen volyymissä palattaneen finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Toimitilarakentamisen määrää pääkaupunkiseudulla nostavat nyt suuret ratahankkeet, joiden varsille tulee sekä liikennerakennuksia että muuta uutta toimitilaa ja myös asuntoja.

Tammi-elokuun välisenä aikana solmittiin noin 1,7 miljardin euron kiinteistökaupat, mikä on suurin määrä vastaavana ajanjaksona vuoden 2008 jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ovat jälleen olleet markkinoilla viime vuosia aktiivisempia; heidän osuutensa tehdyistä kaupoista oli yli 50 prosenttia. Toinen merkittävä ostajaryhmä on ollut kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus volyymistä oli alkuvuonna noin kolmannes. Toimitilojen vuokramarkkinoita vaivaa kuitenkin edelleen taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus sekä rakenteellisesta muutoksesta johtuva vajaakäyttöongelma. Vuokrien pientä nousua nähtäneen vain Helsingin keskustassa. Espoossa jopa neljännes toimistotilasta on vailla käyttäjää. Heikentyvä kulutuskysyntä ja kaupan murros alkavat nyt näkyä myös liiketilavuokramarkkinoilla, joilla vajaakäytön arvioidaan lisääntyvän.

Vuokra-asuntotuotanto jatkuu matalasuhdanteessakin

Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu. Vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Pienten asuntojen vuokrien nousun odotetaan jatkuvan sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Asuntohankkeiden rakennuslupia on tänä vuonna haettu viime vuotta enemmän, mutta hankkeiden aloitusten määrä jää kuitenkin vuoden 2013 tasoa alhaisemmaksi. Yksityisen kysynnän hiipuessa asuntokysyntää on pitänyt yllä asuntosijoittajien ja -rahastojen aktiivisuus. Korjausrakentamista ovat vauhdittaneet valtion myöntämät määräaikaiset perusparannuksen käynnistysavustukset, joihin lisättiin määrärahaa loppuvuodelle.

Toimitilapuolella rakentaminen keskittyy nyt pääkaupunkiseudulla liikenteen ja hoitoalan rakennusten sekä oppilaitosten ja kauppakeskusten rakentamiseen. Näistä useissa rakennustyypeissä rakentaminen on vilkastunut kymmeniä prosentteja viime vuodesta. Merkittävän osan rakentamisen kasvusta muodostavat uusien ratahankkeiden asemien sekä niiden ympäristön rakentaminen. Infrarakentamisen aktiviteetti on pääkaupunkiseudulla runsasta Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen ansiosta. Muita rakenteilla olevia infrahankkeita seudulla ovat Kehä III:n kakkosvaihe, muut sisääntuloväylien kehittämishankkeet sekä seudun useisiin aluerakentamishankkeisiin liittyvä infrarakentaminen.

Urakkatarjoushinnat laskussa pääkaupunkiseudulla

Urakkatarjoushinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla vajaat kolme prosenttia viime vuotista alhaisemmalla tasolla, vaikka rakennuskustannusindeksi on noussut noin prosentin. Eniten, noin 14 prosenttia, tarjoushinnat ovat laskeneet asuntourakoissa. Pääurakoitsijoiden tämän hetkinen tarjoushalukkuus, 64 prosenttia, vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on puolestaan pari prosenttia keskimääräistä vähäisempää, mikä johtunee erityisesti LVIS-yritysten työllistymisestä korjausrakentamishankkeisiin. Rakentajien tilauskanta Uudellamaalla on ollut lievässä nousussa, ja muutoinkin rakennusliikkeiden suhdannenäkymät alueella ovat tällä hetkellä kohtuulliset. Kilpailu urakoista on kuitenkin melko kovaa ja tarjoushintojen hajonta pientä. Pääurakoissa halvimman ja toiseksi halvimman tarjouksen hinnat ovat parin prosentin sisällä toisistaan, ja aliurakoissa parin kolmen prosentin sisällä.

G4S: Työmaaturva vastaa rakennustyömaiden turvallisuushaasteisiin

Ramirent ja G4S Suomi kehittivät uudenlaisen turvallisuusratkaisun rakennustyömaille.

Rakennustyömailla jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja väliaikaisolosuhteet asettavat haasteita turvalaitteille ja -palveluille. Alkuvaiheessa vartioinnin ja valvonnan tarve kohdistuu lähinnä kalustoon ja tarvikkeisiin. Rakennuksen kasvaessa myös valvottava pinta-ala kasvaa. Turvalaitteita saatetaan joutua siirtämään ja asentamaan uudestaan moneen otteeseen työmaan edetessä. Ramirentin ja G4S Suomen yhteinen Työmaaturva vastaa näihin haasteisiin.

Uusi kuukausiveloitteinen palveluratkaisu sisältää hälytys- ja valvontalaitteet, niiden asennuksen sekä kohteen valvonnan ja vartioinnin. Laitepaketti on suunniteltu siten, että se on helppo asentaa ja tarvittaessa siirtää, ja siihen on helppo lisätä uusia ilmaisimia ja toimintoja rakennustyön edetessä.
– Olemme kehittäneet tämän palvelun nimenomaan rakennustyömaiden tarpeisiin. Huomioimme sen toteutuksessa rakennustyömaan koko elinkaaren, G4S Suomen toimitusjohtaja Tauno Maksniemi kertoo.

Rakennustyömaan valvontaan tarvittavan turvatekniikan hankkiminen voi olla hankalaa, eikä laitteita asenneta rakennustyömaalle pysyvästi. Uusi palveluratkaisu helpottaa merkittävästi rakennustyömaiden turvallisuustekniikan ja -palvelun hankintaprosessia.
– Nyt asiakkaamme voivat kerralla vuokrata kulunvalvonnan, turvalaitteet ja saavat tarvitsemansa valvonta- ja vartiointipalvelun kone- ja laitevuokrauksen ohella, Ramirentin toimitusjohtaja Anna Hyvönen kertoo.

Uutena elementtinä työmaille on tullut rakentamisen tiedonantovelvoite verottajalle 1.7.2014, joka koskee kaikkia urakoita joiden arvo on yli 15 000 euroa.
– Työmaaturva tulee täydentämään Ramirentin RamiSmart palvelua, jolloin saamme yhdistettyä työmaan kulunvalvonnan, valvonnan, vartioinnin sekä siihen liittyvän tekniikan yhdeksi helpoksi ja hallittavaksi kokonaisuudeksi asiakkaalle, toteaa Tomi Anttila Ramirentin tuotepäällikkö.

Consti toteuttaa haastavan katto- ja julkisivuremontin Kaisaniemenkadulla Helsingin keskustassa

925d40e04431a7de_800x800ar

Consti toteuttaa Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun risteyksessä sijaitsevan arvokiinteistön laajan katto- ja julkisivuremontin. Historiallisesti arvokas kiinteistö kunnostetaan vastaamaan sen alkuperäistä ulkomuotoa.

Vuosina 1925–29 rakennetun toimisto- ja liikekiinteistön omistavat Lähi-Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö sekä Helsingin OP-Pankki. Oy Kaisaniemenkatu 1 toimii rakennuttajana urakassa, ja Corbel Oy isännöi kiinteistöä.

Tuloksena edustava ulkoasu ja tiivis vesikatto 

Projektipäällikkö Aki Mäki-Kuhna Consti Julkisivut Oy:sta kertoo, että kyseessä on mittava korjausurakka, johon kuuluu kattosaneeraus sekä julkisivuremontti. Lisäksi sisäpiha ja sen pihakannet kunnostetaan ja kiinteistön puuikkunat entisöidään.

8f03ee72dabe0e09_800x800ar

Kattosaneerauksen yhteydessä katon pellitykset ja kate uusitaan, ja vain katon kantavat rakenteet jäävät paikoilleen. Urakan myötä katosta tulee nykyaikaisempi ja kiinteistön yleisilme kohenee.

– Teetimme kuntoarvion, ja sen perusteella korjausurakan tarve oli selvä. Urakan jälkeen kiinteistön omistaja voi olla rauhallisin mielin, sillä vesikatto ja pihakannet ovat tiiviitä ja julkisivut edustavia. Uutta urakkaa ei tarvitse tehdä vuosikymmeniin, toteaa Corbel Oy:n liiketoimintajohtaja Timo Salminen.

Suunnitelmia on päivitetty urakan edetessä 

Kohteessa on tehty aktiivista yhteistyötä Museoviraston sekä muiden viranomaisten kanssa. Näin vanhan rakennuksen alkuperäinen ulkomuoto saadaan säilytettyä mahdollisimman tarkasti.

Projektipäällikkö Marko Kahilainen Consti Julkisivut Oy:sta kertoo, että kaikki vanhan rakennuksen alkuperäiset suunnitelmat eivät ole olleet urakan suunnittelijan käytettävissä. Tästä syystä rakennusvaiheessa on tullut jonkin verran yllätyksiä.

– Urakan suunnitelmia on päivitetty sitä mukaa, kun rakennuksen todellinen kunto ja korjaustarpeet ovat selvinneet, hän toteaa.

Mikonkadun puoleisen julkisivun paljastus oli heinäkuussa 2014. Urakka valmistuu kokonaisuudessaan keväällä 2015.