Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni toukokuussa 14 prosenttia

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 toukokuussa yhteensä 3,1 miljoonalle kuutiometrille, joka on 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

ras_2014_05_2014-07-30_tie_001_fi_001

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni toukokuussa 11 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 15,6 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni toukokuussa 4 prosenttia

Vuoden 2014 toukokuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 4,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni toukokuussa 12,6 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

ras_2014_05_2014-07-30_tie_001_fi_002

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Caverion toteuttaa ilmanvaihtojärjestelmät DZNE-tutkimuskeskukseen Saksan Bonnissa

DZNE2

Caverion toimittaa ilmanvaihtojärjestelmät Bonnissa sijaitsevaan Saksan neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimuskeskuksen (DZNE) uudisrakennukseen. Sopimuksen arvo on 8,7 miljoonaa euroa ja se sisältää projektin toteutuksen sekä huollon ja kunnossapidon viideksi vuodeksi. Työt on aloitettu kesäkuussa ja projekti valmistuu vuoden 2016 alkupuolella.

DZNE:n uudet rakennukset ovat julkisen sektorin hanke. Caverion vastaa nelikerroksisen laboratoriorakennuksen sekä kolmikerroksisen prekliinisen keskuksen ilmanvaihdon projektitoteutuksesta. 15 000 neliömetrin kokoiseen kiinteistöön tulee laboratorio- ja teknisiä tiloja, ruokala keittiöineen sekä toimisto- ja kokoustiloja. Caverion suunnittelee yksilölliset ratkaisut kunkin tilan erityisiin ilmanvaihto- ja puhtausvaatimuksiin.

DZNE pyrkii saamaan uusiin tiloihinsa kestävän rakentamisen BNB Gold-sertifikaatin. Muun muassa Caverionin toimittamat lämmöntalteenottojärjestelmät ovat keskeisiä energiatehokkuusvaatimusten saavuttamisessa.

Puurakentamisella voidaan hidastaa ilmastomuutosta

ludesch2_0_levea

Aalto-yliopiston tutkija Matti Kuittinen pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan ja koko ekosysteemin suurimpana haasteena. Parissa vuosisadassa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus noussut 300 miljoonasosasta 400 miljoonasosaan mm. fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Kohtalokkaan ympäristökatastrofin välttämiseksi ilmaston lämpenemisen ylärajaksi on kansainvälisesti sovittu 2 celsiusastetta.

Jos siinä halutaan pysyä, voidaan ilmakehään tupruttaa korkeintaan triljoona tonnia hiilidioksidia. Nyt tuo määrä on noin 0,6 triljoonaa tonnia, mutta päästöt lisääntyvät kiihtyvää tahtia. Business-as-usual -linjalla triljoonan hiilidioksiditonnin määrä täyttyy 27 vuoden päästä.
– YK, Maailmanpankki ja OECD korostavatkin, että maailmantalouden tulisi pikaisesti siirtyä vihreään talouteen ja vihreään kasvuun, muistuttaa Kuittinen.

Kuittisen mukaan luonnolliset keinot tasata kasvihuonekaasuja ovat hiilen sitominen maaperään, meriin ja metsiin. Ihmiskunnalle kenties helpoin tapa vahvistaa näitä luonnon prosesseja löytyy metsänhoidosta. Kestävästi hoidetussa talousmetsässä hiili varastoituu sekä puihin että maaperään.

– Kun puita kaadetaan ja jalostetaan tuotteiksi, puumassaan varastoitunut hiili pysyy poissa ilmakehää lämmittämästä tuotteiden koko elinkaaren ajan, painottaa Kuittinen. Metsään istutettu taimikko imee lisää hiiltä pois ilmakehästä. Talousmetsät voidaankin nähdä pumppuna, jolla siirretään ilmakehän hiiltä puutuotteisiin. Jotta tästä saataisiin maksimitehot irti, pitäisi puita korjata jatkuvasti ja jalostaa pitkäikäisiksi tuotteiksi. Sellaisia ovat puiset rakennustuotteet ja huonekalut.

Rakentamiseen tarvitaan rakennemuutos

Kuittisen mielestä puurakentamisen avulla voitaisiin leikata rakentamisen hiilijalanjälkeä kymmenillä prosenteilla. Samalla rakentamisen sivutuotteena saataisiin merkittävästi hiilineutraalia bioenergiaa.

– Euroopan metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään, korostaa Kuittinen. Meillä olisi siis varaa lisätä puun käyttöä. Ihmiskunnalla ei ole runsaudenpulaa hyvistä käytännöistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puunkäytön lisääminen rakentamisessa on helppo ja nopea askel oikeaan suuntaan.

Rakentamisen ja asumisen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia. EU on asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergialuokkaa, jolloin ne tuottavat suunnilleen saman määrän energiaa kuin kuluttavat.

– Nollaenergiatalon voi rakentaa niin puusta, teräksestä, tiilestä, betonista kuin lasistakin, sanoo Kuittinen. Kuitenkin eri rakennusmateriaalien valmistus jättää hyvin erilaisen hiilijalanjäljen. Jos passiivitalon rakentaa puusta ja eristää puukuitueristeellä, on talon rakennusmateriaalien hiilijalanjälki noin 40 prosenttia pienempi kuin sama passiivitalo muurattuna kevytbetoniharkoista ja eristettynä polystyreenillä, kuvailee Kuittinen.

Puutalon runkoon varastoituu merkittävä määrä hiiltä ja puutalon valmistukseen kuluu noin 30 prosenttia vähemmän primäärienergiaa. Jos talon puuosat kierrätyksen jälkeen poltetaan, niistä saadaan enemmän energiaa kuin valmistaminen ja kierrättäminen ovat kuluttaneet.

Rakennustuotteen hiilijalanjäljelle veromaksu

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Kuittisen mielestä tulisi kehittää EU:n resurssitehokkuuden tiekartan pohjalta veromalli, jossa rakennustuotteen hiilijalanjäljelle lasketaan hinta. – Autokaupassa tämä ohjauskeino on jo osoittautunut toimivaksi. Toimenpiteeseen tarvitaan poliittista tahtoa, sillä markkinoiden ei ole vielä havaittu kehittyvän ekologiseen suuntaan ilman yhteiskunnallista ohjausta.

Kuittinen uskoo, että ajan myötä kiristyvä päästöverotus auttaisi talouskasvun ja ympäristökuormien kytkemiseen irti toisistaan. Tätä kautta rakennussektori voisi edistää kestävää talouskasvua. – Viisaalla verotuksella voitaisiin tukea ympäristömyönteisen rakennustuoteteollisuuden kehitystä sisä- ja ulkomarkkinoille. Puurakentaminen tarjoaisi luontevan lähtökohdan vihreälle talouskasvulle, jolloin kestävästi hoidetut metsät tarjoavat tulevaisuudessa samat aineelliset resurssit kuin tänäänkin.

Kuittisen mielestä kaikille rakennustuotteille tulisi laatia ympäristöselosteet, mihin uudet eurooppalaiset ja kansainväliset standardit antavat selkeät suuntaviivat. – Ympäristöselosteiden pohjalta voitaisiin edelleen koota ympäristötiedot passiivitalon seinille, katoille ja välipohjille. Tiedot voitaisiin yhdistää jo nykyään koottaviin rakennusosien kustannustietoihin. Silloin suunnittelijoiden olisi helppo valita kuhunkin käyttöön ekotehokkain ratkaisu. Myös julkisissa hankinnoissa voitaisiin paremmin vertailla tuotteiden ympäristövaikutuksia ympäristöselosteiden avulla.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös kannustimia, jotka voitaisiin liittää asemakaavoitukseen. – Esimerkiksi tontille myönnettäisiin lisärakennusoikeutta, jos talon runko on tehty uusiutuvista rakennusmateriaaleista, ehdottaa Kuittinen.

– Peruskorjausavustuksiin voitaisiin laatia progressio sen mukaan, kuinka vähähiilisesti korjaus toteutetaan. Kiinteistövero voitaisiin porrastaa rakennuksen valmistuksen ja käytön hiilijalanjäljen mukaan. Näillä keinoilla synnytettäisiin myös tilaajapuolen kysyntää vähähiiliseen rakentamiseen, uskoo Kuittinen.

Isoisänsillan rakentaminen Helsingissä alkaa

isoisansilta (1)

Sompasaaren ja Mustikkamaan välille ryhdytään elokuussa rakentamaan siltaa. Isoisänsillan valmistuttua kevyt liikenne pääsee kulkemaan Kalasatamasta Mustikkamaalle ja Korkeasaareen muutamassa minuutissa.

Samalla sillalta rakennetaan Korkeasaareen vievä asfalttipäällysteinen Mustikkamaanraitti kevyelle liikenteelle. Urakkaan kuuluu myös kunnallisteknisiä töitä Kalasataman puolella Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä. Mustikkamaanraitti ja Isoisänsilta avataan liikenteelle toukokuun 2016 loppuun mennessä ja koko urakka valmistuu saman vuoden elokuun loppuun mennessä.

isoisansilta

Rakennustyöt tuovat rajoituksia kevyen liikenteen kulkuun Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä elokuusta 2014 alkaen. Myös Mustikkamaanpolun ja siltatyömaan välisille ulkoilureiteille tulee väliaikaisia kulkurajoituksia. Muuttuvista liikennejärjestelyistä tiedotetaan erikseen ja työt pyritään toteuttamaan niin, että liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kulkuyhteydet kiinteistöihin säilyvät urakan ajan.

Syyskuusta 2014 alkaen myös veneliikenteelle aiheutuu jonkin verran rajoituksia. Tarkemmista rajoituksista tiedotetaan hyvissä ajoin alueelta venepaikan vuokranneita, venekerhoja ja vesiliikennöitsijöitä.

Urakoitsijana on Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.

Maarakennusalan kustannukset nousivat 1,3 prosenttia kesäkuussa

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2013 kesäkuusta vuoden 2014 kesäkuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden -1,2 prosentista kalliorakenteiden 2,8 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, kesäkuu 2014

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 112,9 1,3
Pohjarakenteet 109,4 -1,2
Maarakenteet 113,1 2,5
Kalliorakenteet 114,0 2,8
Päällysteet 116,9 -1,1
Kunnallistekniset järjestelmät 111,9 0,7
Betonirakenteet 114,6 2,3
Tekniset ja muut järjestelmät 106,6 0,9
Murskaustyöt 1) 112,3 1,0
Teiden ylläpito 1) 112,4 1,0
Katujen ylläpito 1) 112,7 1,1
Ratojen ylläpito 1) 112,1 1,8
Ylläpito yhteensä 1) 112,5 1,2

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten kasvu ja materiaalien kallistuminen vuoden aikana. Materiaalikustannuksia nosti etenkin maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Kustannusten nousua hillitsi muun muassa bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen.

 

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

RAMIRENT JA ZEPPELIN RENTAL MUODOSTAVAT YHTEISYRITYKSEN FEHMARNBELTIN TUNNELIPROJEKTIA VARTEN

Ramirent ja Zeppelin Rental ovat solmineet sopimuksen muodostaa yhteisyritys valmistuakseen palvelemaan rajanylittävää Fehmarnbeltin rakennusprojektia. Yhteisyritys vaatii viranomaisten hyväksynnän. Perustamalla yhteisyrityksen nimeltään Fehmarnbelt Solution Service, kaksi Euroopan johtavaa konevuokraus- ja rakennustyömaaratkaisujen toimittajaa yhdistävät resurssinsa ja osaamisensa  tämän rakennusprojektin suurten työmaiden hallinnassa.

“Tämän kokoluokan projekti vaatii kansainvälistä yhteistyötä”, sanoo Magnus Rosén, Ramirent konsernin toimitusjohtaja. “Yhdistämällä täydentävät kapasiteettimme, osaamisemme ja palvelumme tarjoamme räätälöityjä one-stop ratkaisuja koko projektin elinkaaren ajan sekä Tanskan että Saksan puolella. Lisäksi jaamme osaamisemme työmarkkinoista ja liiketoimintakäytänteistä molemmissa maissa.”

Laaja palvelutarjontamme sisältää työmaatilat, konevuokrauspalvelut, huollon ja korjauksen, logistiikan ja turvallisuusjohtamisen, konsultoinnin, väliaikaisen infrastruktuurin, energia- ja sääsuojaratkaisut, kiinteistöpalvelut, kulunvalvonnan, jätehuollon, koulutuksen ja paljon muuta. Fehmarnbelt Solution Services tarjoaa palveluita työmaalla 24/7-periaatteella vuokraamoidemme kautta sekä Tanskan että Saksan puolella.

“Meillä on vahvaa osaamista haastavista projekteista, aikatauluista ja kykyä vastata asiakkaiden liiketoimintatavoitteisiin,” lisää Wolfgang Hahnenberg Zeppelin Rentalin hallituksen puheenjohtaja.“ “Integroiduilla työmaa- ja projektinjohtopalveluilla autamme asiakkaita keskittymään ydinliiketoimintoihinsa ja sitä kautta parantamaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Yhdessä Ramirentin kanssa yksinkertaistamme liiketoimintaa.”

Molemmat osapuolet toimivat jo alueella (Zeppelin Saksassa ja Ramirent Tanskassa) ja yritykset ovat sitoutuneet korkeisiin laatustandardeihin ja työturvallisuuteen sekä kestävän kehityksen edistämiseen. Osapuolet tarjoavat ratkaisuja ekoloogisesti herkällä alueella huomioiden ympäristöystävällisen rakentamisen kuten polttoainetehokkaat ja vähäpäästöiset koneet sekä erityisesti lämpöeristetyt työmaatilat.

Fehmarnbelt Fixed Link tulee olemaan maailman pisin vedenalainen tunneli. Se tulee sisältämään 18 kilometriä pitkän nelikaistaisen moottoritien ja kaksiraiteisen sähköistetyn junaradan Tanskan ja Saksan rannikoiden välillä. Rakennusprojektin kokonaisarvo on 5,5 miljardia euroa ja sen arvioidaan käynnistyvän kesällä 2015 ja töiden valmistuvan vuonna 2021. Lopulliset konsortioon kuuluvat rakennusliikkeet ovat vielä valitsematta. Tämän jälkeen muut alihankkijat, mukaan lukien konevuokraamot voivat jättää tarjouksensa.

Kruunuasunnot Oy: DRAGSVIKIN HELMI PERUSPARANNETAAN ARVOISEENSA KUNTOON

Kruunuasunnot Oy omistaa Dragsvikin varuskunta-alueella neljä asuintaloa, joissa on yhteensä 57 asuntoa. Asunnoista on 22 eli noin 40 % vuokrattu puolustusvoimille. Kaikki talot on rakennettu 1910-luvulla.

Dragsvikin alueen talo nro 29 nimettiin Dragsvikin Rantahelmeksi vuonna 1993, jolloin sen perusparannus valmistui. Talon perusparannus rahoitettiin aravarahoituksella, joten siitä tuli aravalainsäädännön alainen eli siihen kohdistuivat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Talo oli tällöin puolustusministeriön omistuksessa. Vuonna 2001 talo siirtyi Kruunuasunnot Oy:n omistukseen ja edelleen Kruunuasunnot Oy:n perustamalle Aravakruunu Oy:lle, joka sai ARA:lta aravalain tarkoittaman yleishyödyllisen rakennuttajan statuksen.

Vuonna 2013 ARA vapautti Dragsvikin Helmen aravarajoituksista ja A-Kruunu Oy (entinen Aravakruunu Oy) myi talon vapaarahoitteisena Kruunuasunnot Oy:lle.

Talon kunto oli perusparannuksen jälkeisen 21 vuoden aikana rapistunut ja etenkin uusimatta jätetyt vesijohdot aiheuttivat ongelmia. Mainituista syistä Kruunuasunnot Oy perusparantaa nyt rakennuksen ja sen asunnot tarvittavilta osiltaan.

Vesijohdot uusitaan. Kylpyhuoneet uusitaan, siltä osin mitä niitä ei oltu jo ehditty uusia. Keittiökalusteet ja -laitteet uusitaan ja keittiöt kokonaisuudessaan kunnostetaan. Kaikki huoneistot pintaremontoidaan. Erityisesti kustannuksia aiheuttavat ensimmäisen kerroksen alapohja-rakenteiden totaalinen uusiminen. Perusparannushankkeen kustannukset ovat noin 720.000 euroa eli 1050 euroa/m2.

Perusparannuksen jälkeen talossa on kaksitoista kilpailukykyista, vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Asunnoista kymmenen 53 m– 62 m2:n suuruista kaksiota. Yksi asunnoista on 75 m2:n suuruinen ”kolmio” ja yksi 40 m2 suuruinen yksiö. Asunnot valmistuvat tavoitteen mukaani lokakuun 2014 loppuun mennessä.

Asunnot voidaan vuokrata yhdelle yhteisölle, jos sopiva vuokraajataho löytyy. Alustavien tietojen mukaan puolustusvoimat ei ainakaan merkittävässä määrin ko. asuntoja vuokraa.

Todennäköisesti asunnot tulevat vuokrattavaksi yksittäisinä vuokra-asuntoina. Vuokrataso tulee olemaan noin 11-12 euroa/m2/kk.

Linkit

Tutkimus: Suomalainen on asumishaaveissaan vaatimaton mutta tyytyväinen ja omaa rauhaa rakastava asuja

140716_tutkimus_asuminenonnellisuus

Asuminen & Onnellisuus -tutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland* Kiinteistömaailman toimeksiannosta. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18-74v), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1006. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 27. – 31.5.2014 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu n. 25 000 suomalaista.

Tutkimus kertoo, että suomalaisella sana ”oma” liittyy kiinteästi asumisonnellisuuteen. Omalla viitattiin useimmiten joko omaan rauhaan, omistusasuntoon tai omaan pihaan. Oman rauhan ja oman kodin lisäksi suomalainen arvostaa asumisessaan sijaintia, turvallisuutta ja edullista hintaa. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen asumiseensa.

Kiinteistömaailman teettämän Asuminen ja Onnellisuus -tutkimuksen perusteella suomalainen viihtyy parhaiten oman kodin rauhassa ja kaukana naapureista. Vain viidennekselle vastaajista naapureiden tunteminen ja tiivis yhteisö on tärkeää, kun taas naapureista aiheutuvat häiriöt nousivat toiseksi suurimmaksi asumisen tyytyväisyyttä heikentäväksi tekijäksi (38 %). Tutkimuksen perusteella naapuri on suomalaiselle enemmän uhka kuin mahdollisuus.

”Tärkein kyselyssä esiin noussut pointti on yhteisön näkymättömyys. Väestötason kyselyissähän nimenomaan yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät ovat selkeästi yhteydessä onnellisuuteen”, tuloksia analysoi tutkijatohtori Arttu Saarinen Turun yliopistosta.

Asumiseensa erittäin tyytyväiset kokivat kuitenkin naapureiden tuntemisen ja tiiviin yhteisön muita vastaajia tärkeämmäksi.

”Tämä herättää väistämättä ajatuksen, että tulisiko asuntopolitiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua tehdä kuitenkin enemmän yhteisöllisyyden maksimoimisen näkökulmasta. Useassa tapauksessa kun esimerkiksi tietyntyyppisen palvelujärjestelmän- ja kaavoitusratkaisujen avulla on mahdollista lisätä yhteisöllisyyttä ja sitä kautta onnellisuutta”, Saarinen jatkaa.

”Kunhan on katto pään päällä”

Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen asumiseensa ja jopa 29 prosenttia erittäin tyytyväinen. Noin 12 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan osannut määritellä omaan asumiseensa liittyviä toiveita. Kysymykseen Mikä asumisessa tekee sinut onnelliseksi? 12 prosenttia vastasi tyhjää, ”en osaa sanoa” tai ”kunhan on katto pään päällä”. Vain muutama vastaajista lähti erittelemään asumistoiveitaan. Tyypillinen vastaus oli lyhyt, yhden tai kahden toiveen mittainen.

”Emme ole heränneet siihen, että asuminen voisi tuoda onnellisuutta. Olisitko onnellisempi, jos voisit puolittaa työmatkasi ja käyttää säästämäsi ajan harrastuksiisi tai perheen yhdessäoloon? Mittaamme asumista liikaa sen rahallisen arvon kautta”, pohtii Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen tutkimustuloksia.

Omistaminen, sijainti ja hinta

Suomalaiset haluavat omistaa asunnon. 61 prosenttia suomalaisista uskoo, että omistusasuminen on järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Sana ”oma” esiintyi myös kolmanneksessa vastauksia, kun vastaajia pyydettiin kertomaan yhdellä lauseella, mikä asumisessa tekee onnelliseksi.

Omistusasumisen lisäksi tärkeitä asumistyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä olivat edulliset asumiskustannukset, palveluiden läheisyys, turvallisuus ja oma rauha. Asumiseensa erittäin tyytyväiset (29 %) poikkesivat kokonaisuudesta siten, että heille asumisen hinta merkitsi muita vastaajia vähemmän ja muita vastaajia enemmän he korostivat omistusasumisen sekä yhteisöllisyyden merkitystä. Asumiseensa erittäin tyytyväiset ilmoittivat myös asuvansa lähempänä arjen kiintopisteitään, kuten työpaikkaansa, kuin muut vastaajat.

”Asumisen onni löytyy siitä, että asuu itselleen ja perheelleen oikeanlaisessa asunnossa, sopivalla sijainnilla ja naapureiden ympäröimänä”, Hämäläinen kiteyttää.

140716_tutkimus_asuminenonnellisuus(pdf)

Destia rakentaa Länsimetron liityntäyhteydet välille Espoonlahti–Matinkylä

Destia on voittanut Liikenneviraston kilpailuttaman Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeen rakennustyöt välillä Espoonlahti–Matinkylä. Käynnistymässä oleva hanke parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ruuhkia Länsiväylällä Länsimetron aloittaessa liikennöinnin.

Urakka sisältää joukkoliikennekaistojen rakentamisen molempiin ajosuuntiin sekä kevyen liikenteen verkoston parantamisen. Urakassa rakennetaan kolme uutta siltaa kevyen liikenteen käyttöön sekä korjataan kolme vanhaa siltaa. Lisäksi urakkaan kuuluu meluesteiden ja -aitojen rakentaminen. Uusien lisäkaistojen valmistuttua yhtenäiset bussikaistat ulottuvat Espoonlahdesta Helsinkiin saakka.

– Työt tehdään vilkasliikenteisellä Länsiväylällä. Tavoitteemme on, että rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Tähän pyritään muun muassa hyvällä suunnittelulla, töiden oikea-aikaisella vaiheistamisella ja kertomalla etukäteen mahdollisista häiriöistä, Destian työpäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen kertoo.

Rakennustyöt alkavat ensi viikolla hankkeen eteläosasta Helsingin suuntaan menevän joukkoliikennekaistan rakentamisella. Työt ovat jo käynnistyneet mittaustöillä.

Hanke on Liikenneviraston ja Espoon kaupungin yhteishanke. Urakan arvo on reilu 15 miljoonaa euroa ja valmistuu heinäkuussa 2016.

Caverion allekirjoitti huolto- ja kunnossapitosopimuksen MTU Aero Engines AG:n kanssa Saksassa

MTU Aero Engines, Munich

MTU:n pääkonttori

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta Saksan johtavan siviili- ja sotilasilmailualan moottorivalmistaja MTU Aero Engines AG kanssa. Sopimus sisältää MTU:n Münchenin pääkonttorin kaikki talotekniset järjestelmät, muun muassa lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmastointi-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä rakennusautomaation ja sähköistyksen. Sopimus astuu voimaan heinäkuussa 2014. Sopimuksen arvoa ei julkaista.

Noin 285 000 neliömetrin kokoisella alueella työskentelee 5 000 MTU:n hallinnon, tuotannon ja kehityksen työntekijää.

Caverion myös etsii kiinteistön energiansäästömahdollisuuksia. Energiatehokkuusarvioinnin jälkeen Caverion toteuttaa siinä tunnistetut energiansäästötoimenpiteet rakennuksiin ja tuotantolaitoksiin. Esimerkiksi ilmastointilaitteiden säännöllisillä energiatarkastuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sopimus on jatkoa Caverionin ja teollisuusasiakas MTU:n yhteistyölle, sillä Caverion huoltaa ja pitää kunnossa jo entuudestaan yrityksen Erdingin toimipistettä.