Nahoilleen puristetut urakat tärväävät LVI-urakoinnin tuloksen

Hankkeiden pilkkominen ja pitkät alihankintaketjut nakertavat LVI-urakoinnin kannattavuutta. Kasvava putkiremonttien tarve työllistää kohtuullisesti urakoitsijoita, mutta kehnolla hinnalla.

Yli puolella LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastanneista uudisrakentaminen oli heikoissa kantimissa. Tilanteen ei odoteta juurikaan paranevan lähikuukausina, sillä kaupungistumisen ja kasvukeskusten kysynnän mahdollisesti virkistämä uudisrakentaminen näkyy viiveellä LVI-urakoinnissa.

Sen sijaan kolmannes LVI-urakoitsijoista pitää korjausrakentamisen tilannetta hyvänä: kasvava kiinteistöjen korjausvelka putkiremontteineen pitää odotuksia yllä. Heikkona tilanteen näkee 25 %, mutta syksyä kohti enää 8 % uskoo tilanteen huononevan.

Aliurakointi syö kannattavuutta

Toimitusjohtaja Jari Syrjälä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä pitää LVI-urakoinnin kannattavuuskehitystä huolestuttavana: vuonna 2012 kannattavuus oli heikko 16 %:lla, 2013 jo 27 %:lla ja 2014 peräti 33 %:lla vastaajista. Tarkastelujaksolla 2006 – 2013 käyttökate, liike- ja nettotulos ovat puolittuneet.

Vuosina 2012 – 2014 keskimäärin 63 LVI-alan yritystä teki konkurssin. Syrjälän mukaan tilanne pahenee mikäli yleisistä sopimusehdoista poikkeavat lisäehdot ja päätoteuttajamalli aliurakkakilpailutuksineen kasvattavat siivuaan.

– Malleissa, joissa pääurakoitsija hoitaa talotekniikan alihankintana, korostuvat halpa hinta sekä juuri ja juuri riman ylittävät – tai alittavat – ratkaisut. Näissä toteutuksissa lopputulos ei ole yleensä tilaajan kannalta paras mahdollinen. Sen sijaan rakennuttaja voisi tehdä taloteknisistä töistä sopimukset suoraan alan yritysten kanssa.

Raaka-ainehintojen lasku ei näy tuotehinnoissa

Kuparin ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet puoleen viime kesästä. Valitettavasti se ei näy tuotehinnoissa. Vastanneista vain 17 % ilmoitti, että raaka-aineiden hinnanlaskua on siirretty tarvikehintoihin. Kupari- ja muoviputket muodostavat merkittävän osan tarvikekustannuksista.

– Kustannukset nousevat, mutta kiinteähintaiset urakat eivät jousta. Vaarana on kierre, jossa aiempia kannattamattomia urakoita yritetään paikata matalakatteisilla projekteilla, Syrjälä huomauttaa.

LVI-urakoinnin hintataso on laskenut viime syksystä jopa 41 %:lla vastaajista. Aallonpohja lienee näkyvissä, sillä hintatason laskun jatkumista ennustaa enää vain 16 %.

Alkaako elpyminen vuoden lopulla?

LVI-urakoinnin tilauskannan lasku jatkuu. Vuosi sitten täystyöllistävä tilauskanta oli 4,3 kuukautta, nyt enää 3,4 kuukautta. Syksyä kohti mennään kuitenkin positiivisissa tunnelmissa: 41 % urakoitsijoista odottaa tilauskannan kasvavan.

Muista rakennusaloista poiketen LVI-alan työllisyys on kohtuullinen: lomautettuna on keskimäärin 6 % alan työvoimasta. LVI-urakoitsijat arvelevat työntekijämäärän jopa kasvavan hieman syksyä kohti.

– Vastauksista on nähtävissä varovaista uskoa, tai ainakin toivoa, tulevaan. Parhaassa tapauksessa vuoden lopulla rakentaminen ja talotekniikka alkavat toipua, Jari Syrjälä ennustaa.

Tutustu LVI-asennusalan suhdannekyselyn tuloksiin:
http://www.slideshare.net/LVI-TU/lvisuhdannekysely-kevt-2015

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maaliskuussa 2015 toteuttamaan LVI-asennuksen suhdannekyselyyn vastasi 89 jäsenyritystä. Vastausprosentti oli 33.

Ville Hälinen LVI-Teknisten Urakoitsijoiden puheenjohtajaksi

villehalinen-1
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n syyskokouksessa liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin LVI-Aitta Oy:n toimitusjohtaja Ville Hälinen ja varapuheenjohtajaksi Are Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pesu. Tuore puheenjohtaja näkee alan kannattavuuden, työelämälähtöisen koulutuksen sekä talotekniikan merkityksen kasvavan lähivuosina.

Kajaanilainen Ville Hälinen on LVI-alan yrittäjä toisessa polvessa. Hän on toiminut myös kolme vuotta LVI-TU:n varapuheenjohtajana. Hälinen ottaa puheenjohtajan tehtävän vastaan taloudellisesti haastavana aikana, sillä LVI-alan kannattavuus on ollut jo pitkään heikoissa kantimissa.

– Varsinkin urakoinnissa kannattavuutta tulee parantaa toimintatapojen muutoksella. Vain siten voimme menestyä ja houkutella nuoria LVI-alalle. On tärkeää palautella muistiin aika, jolloin ala ei houkutellut nuoria. Tähän tilanteeseen ei palata, Hälinen painottaa.

Rakennusten energiatehokkuus ja uudet tekniikat tuovat haasteita talotekniikkaan, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusien tekniikoiden vaatiman osaamisen ja ammattitaidon tulisi muokata myös alan koulutusta. Hälisen mukaan koulutusten sisältösuunnittelussa on kuunneltava koko rakentamisen ketjua aina tekijästä käyttäjään.

Talotekniikan merkitys kasvaa

Talotekniikka on alati kasvava osa rakentamista. Sen osuuden tulisi kasvaa myös rakentamisesta ja koko rakentamiskulttuurista käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa.

– Tulevaisuudessa rakentamisessa otetaan käyttöön uusia urakkamalleja. Esimerkiksi allianssimalli on nostanut päätään suuremmissa kohteissa. LVI-TU:n on oltava mukana luomassa sopimuskäytänteitä ja koulutusta näihin malleihin.

Hälisen mukaan LVI-TU:n on edunvalvontaroolinsa lisäksi oltava tehokas toimija koko rakennusalan kehitystyössä.

– Tavoitteena on, että jäsenistömme pystyy hyödyntämään LVI-TU:n palvelupalettia laajemminkin kuin vain työmarkkina-asioissa. Liiton palvelut ovat käytettävissä koulutuksineen koko Suomen alueella.