A-Insinöörit on tehnyt merkittävän valtakunnallisen palvelusopimuksen Mitta Oy:n kanssa

ca68a341-8b16-43b5-83f7-fb8925fccfa5-original

A-Insinöörit (www.ains.fi) on tehnyt Mitta Oy:n (www.mitta.fi) kanssa valtakunnallisen palvelusopimuksen koskien mittaus-, kairaus- sekä maa- ja kiviaineslaboratoriopalveluita. Palvelusopimus tukee A-Insinöörien kasvua mahdollistaen joustavan ja kilpailukykyisen maaperätutkimuksien ja mittauksien saatavuuden valtakunnallisesti. Aiemmin A-Insinöörit on itse tuottanut näitä palveluita A-Insinöörit Geotesti Oy nimisessä tytäryhtiössään Pirkanmaalla.

Osana palvelun kehittämistä on Mitta Oy ostanut 16.9.2016 koko A-Insinöörit Geotesti Oy:n osakekannan. Järjestely koskee kaikkia Geotestin nykyisiä työntekijöitä ja he jatkavat yrityksessä vanhoina työntekijöinä. Yrityksen nimi muuttuu samalla Mitta Geotesti Oy:ksi. Geotestin Tampereen varikkoa vahvistetaan siirtämällä sinne Mitan Ylöjärven toimipisteen toimintoja.

A-Insinöörit on rakennuttamisen, rakennesuunnittelun, infrasuunnittelun sekä kallio- ja ympäristösuunnittelun johtava asiantuntija. A-Insinöörit toimii Suomessa valtakunnallisesti ja vientiprojekteissa maailmanlaajuisesti. Yhteistä menestystä rakennetaan yli 600 asiantuntijan voimin.

Mitta Oy on markkinajohtaja kaikilla toimialoillaan ja palvelee mittauksissa, kairauksissa, maalaboratorioissa sekä vesistörakentamisen mittauksissa 25 paikkakunnalla. Mitalla työskentelee tällä hetkellä yli 250 ammattilaista.

A-Insinöörien Unto Hartikainen on Vuoden Rakennuttajakonsultti 2015

5041f371-75d7-4be3-b9ca-2aa9de8accaf

Idearikkaus, kyky luoda uutta sekä hankkeen ajallisen, taloudellisen sekä teknisen hallitsemisen johtamistaidot toivat Hartikaiselle arvostetun Vuoden Rakennuttajakonsultti –palkinnon, joka myönnettiin Rakennuttajapäivillä Aulangolla 21.1.2016. Kilpailun järjesti Rakennuttajatoimistojen Liitto. Tuomaristo koostui RAKLIn Rakennuttaminen-toimikunnasta kootusta tuomaristosta.

—Palkinto ei olisi voinut mennä paremmalle henkilölle. Unton johtamissa hankkeissa on tunnusomaista monialainen ennakointi, suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus, iloitsee Hartikaisen esimies, A-Insinöörien rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu.

—Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että rakennushankkeessa käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan ja että näkemykset tilojen tulevaisuuden käyttötarkoituksien vaatimuksista otetaan huomioon, kuvailee palkittu Hartikainen tuntojaan.

Hartikainen toimii tällä hetkellä A-Insinöörien rakennuttajajohtajana. Hän vastaa A-Insinööreillä suurien ja vaativien erikoishankkeiden projektinjohtotehtävistä ja toimialan kehitystoimintaan liittyvistä tehtävistä.  Hartikainen työskentelee tällä hetkellä muun muassa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Uusi Rakennus –hankkeen projektipäällikkönä ja Senaatti-kiinteistöjen VTT Ydinturvallisuustalo –hankkeen sekä Spondan Ratinan Kauppakeskus –hankkeen projektinjohtajana. Hartikainen kuuluu A-Insinöörit-konsernin ydintyöryhmään, joka ideoi ja kehittää suunnittelun ja rakennuttamisen prosesseille arvon tuottoon perustuvaa sisäistä toimintamallia, joka myös kokoaa yhteen vaativista hankkeista saadut Best Practicies -menettelyt.

86e15937-fd14-4909-b88c-9bca582937e1

Unto Hartikainen

  • Rakentamistekniikan DI
  • Palkittua osaamista:
    • Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittajatiimin jäsen
    • Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-Palkinto 2011, Musiikkitalo -hanke
    • Turvallisesti 2000-luvulla-kilpailun voitti KOy Martintori, jossa Hartikainen toimi projektipäällikkönä ja turvallisuuskoordinaattorina
    • Vuoden työmaa 2010 –palkinto Helsingin Musiikkitalolle, jossa Hartikainen toimi tilaajan projektipäällikkönä vastuualueena rakennuttaminen

A-Insinöörit – Rakennuttamisen uusi yksikönjohtaja Kati Lahtinen haluaa riitaisat rakennushankkeet historiaan

jn7frdfnokjltlmz6yr3

A-Insinöörit on nimittänyt 1.9.2015 alkaen DI Kati Lahtisen rakennuttamisen yksikönjohtajaksi Tampereelle. Tehtävässään Lahtinen vastaa yksikkönsä kehittämisestä ja tuloksesta. Hänellä on myös aktiivinen rooli Tampereen seudun asiakasrajapinnassa ja resurssina projekteissa valtakunnallisesti.

Lahtinen haluaa riitaisat rakennushankkeet historiaan

Kati Lahtinen panostaa uudessa roolissaan erityisesti luottamuksen ja innovatiivisen ilmapiirin kehittämiseen niin yksikönjohtajana kuin rakennushankkeiden projektinjohtajana.– Jokainen projektissa mukana oleva pystyy antamaan parastaan, kun luottamuksen ilmapiiri on saatu synnytettyä. Ryhmäytymiseen menee hankkeen alussa aina paljon aikaa, joten siihen on paneuduttava. Rakennushankkeen hyvä ilmapiiri näkyy aina myös hankkeen viivan alla. Riitaisat rakennushankkeet on saatava historiaan, Lahtinen kuittaa.

Lahtinen vaatii alalle enemmän ennakointia. Tavoitteena pitää aina olla mahdollisimman valmis rakennus vastaanottovaiheessa, jotta tilaaja saa maksimaalisen taloudellisen hyödyn uudesta rakennuksestaan. Toimiva lopputuote ei aina ole rakennusalalla selviö. Lääkkeeksi tähän Lahtinen kehottaa satsaamaan hankkeen alkuvaiheeseen enemmän. – Meidän rakennuttajien täytyy olla tehokkaampia ja ketterämpiä. Rakennuttajalla pitää olla riittävä varmuus, hänen pitää tuntea tilaaja ja tilaajan toimintatapa hyvin. Näistä syntyy taitavan rakennuttajan ainesosat, kiteyttää Lahtinen.

Syntynyt A-Insinööriksi

Kati Lahtisella on yhdeksän vuoden kokemus rakennuttajatehtävistä rakennuttajapäällikkönä ja projektipäällikkönä. Hänet tunnetaan alalla suoran ja rehellisen toiminnan naisena. – Autamme asiakastamme ymmärtämään mitä rakentaminen on ja mitä se vaatii. Rakennuttamista ja projektinjohtoa tehdään aina omalla persoonalla tilaajan hyväksi. Usein asiakkaalle rakentaminen on ainutkertaista, siksi asiantuntijuuttamme tarvitaan, Lahtinen jatkaa.

Kati Lahtinen syntyi rakentajasukuun, kirvesmiehen tyttäreksi vuonna 1971 Vesilahdella. Lahtisen veli, Harri Kivistö, on yksi Suomen huippurakennesuunnittelijoista. Hän työskentelee siskonsa tapaan A-Insinööreillä, mutta on valinnut rakennuttamisen sijaan rakennesuunnittelun, jossa hän toimii tällä hetkellä suunnittelujohtajana. Sisaren ja veljen välisiä suhteita Lahtinen kommentoi: ”Enemmän keskustelemme nykyisin vapaa-ajalla työasioita kuin siviiliasioita, ammatillisesti arvokkaita vinkkejä jaamme puolin ja toisin”.

Kati Lahtinen innostuu teknisistä haasteista

– Kun hakkeessa on monta liikkuvaa osaa ja paljon teknistä ratkaistavaa. Näin Lahtinen vastaa, kun häneltä kysytään, mikä saa hänet työssä erityisesti syttymään. Suuret ja vaativat rakennushankkeet ovat usein juuri tällaisia. Niissä on kiinnostavaa eri toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen ja niiden huomioiminen. Tällä hetkellä Kati toimii projektinjohtajana SYK Oy:n Medisiina D-hankkeessa Turussa, jossa on 17 eri käyttäjäryhmää ja neljä eri vuokralaista. – Omalla persoonalla tässä töitä tehdään. Koen olevani parhaimmillani ongelmien selvittämisessä, haen aina hyvän ratkaisun rakennusvaiheen haasteisiin, Lahtinen jatkaa.

Kati on rakennuttamisen ensimmäinen nainen

Tampereen rakennuttamisen yksikönjohtajana aiemmin toiminut Heikki Lammi siirtyy hoitamaan yksikön rakennuttajajohtajan tehtäviä. – Näillä muutoksilla haluamme varmistaa toiminnan jatkuvuuden Tampereen rakennuttamisessa kertoo rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu A-Insinööreistä. – Olen erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Heikistä Kati saa tehtävän alkumetreille tukea tähän vaativaan rooliin. Kati on alalla tunnettu tekijä, hän on myös A-Insinöörien ensimmäinen nainen yksikönjohdossa! Katia voi todellakin kutsua asiakkaan ainutlaatuiseksi asiantuntijakumppaniksi, iloitsee Karhu.

A-Insinöörit vahvistaa liiketoiminnallista kehitysosaamistaan

print_SkxypSYAWh

 

Tiina Talvitie

A-Insinöörit on nimennyt DI Tiina Talvitien liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään. – Nimitys vahvistaa strategiaamme kehittää palvelujamme koko rakentamisen arvoketjussa asiakasarvoa lisäämällä ja laatuhajontaa pienentämällä, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo.

Talvitien vastuulla on strategialähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka sisältää niin nykyisen toiminnan kehittämistä, kuin uusien innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja kehittämistä.

Tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joissa integroidaan eri osapuolet rakentamisen koko elinkaaren yli varmistaen, että lopputuloksena saadaan asiakkaan tarpeita vastaava toimiva ratkaisu. – Tietomallintaminen yhdessä uusien innovatiivisten teknologioiden kanssa mahdollistaa entistä tehokkaampien integroivien toimintamallien kehittämisen. Rakentamisen aikana syntyvä tietomäärä on valtava, joten haasteena on varmistaa aina ajantasaisen ja laadullisesti oikean tiedon sujuva jakaminen eri osapuolien välillä. Projektin aikaisen tiedon jalostaminen edelleen käytön ja ylläpidon puolella luontevasti hyödynnettäväksi on mielenkiintoinen jatkumo tietomallintamisen hyödyntämisessä, Talvitie luonnehtii.

Kokonaisuuden optimoinnilla merkittäviä säästöjä investointeihin

– Haluamme kehittää suunnittelu- ja rakennuttamisprosesseja siten, että prosessia ajatellaan kokonaisuuden optimoinnin, ei osaoptimoinnin kautta. Tällä uskomme saavutettavan merkittäviä säästöjä investoinneissa, Keinänen esittää. – Tiinan vahva kokemus ohjelmistopuolelta ja tietomallintamista hyödyntävän liiketoiminnan kehittämisestä tuo hyvän lisän etenkin tietomallipohjaisten prosessien kehittämiseen ja mallien laajempaan hyödyntämiseen suunnittele-rakenna-käytä-omista -ketjussa sekä systematiikkaa tuotekehitykseemme.

Talvitie näkee tehtävänsä kiinnostavana näköalapaikkana tulevaisuuden kehitykseen. – Rakennusala on haasteiden lisäksi myös erittäin mielenkiintoisten mahdollisuuksien äärellä tilanteessa, jossa teknologiakehitys toimii mahdollistajana alaa muuttavia käytäntöjä kehitettäessä. A-Insinöörien erinomainen työskentelyilmapiiri ja avoin kulttuuri tarjoavat hedelmällisen ympäristön innovatiiviselle kehittämiselle. Uskon, että tuomalla oman näkökulmani lisänä A-Insinöörien vahvaan rakennusalan asiantuntijuuteen, pystymme yhdessä kehittämään suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujamme rakentamisen arvoketjussa kokonaisuutta optimoiden ja tarjoten asiakkaalle merkittävää lisäarvoa.

Tiina Talvitie

• -valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990 maanmittauksen koulutusohjelmasta
• -Innovation Management Officer –sertifikaatti, innovaatiojohtamisen ja tietomallintamista hyödyntävän liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen
• -25 vuoden kokemus ohjelmistotuotannosta ja tietomallintamisesta, 10 vuoden kokemus muutosjohtamisesta ja laajojen kehityshankkeiden ohjaamisesta
• -työskennellyt aiemmin 23 vuotta Tekla Oy:ssä (osa Trimble-konsernia) ohjelmistotuotannon tehtävissä, vuodesta 2010 innovaatiopäällikkönä ja Teklan innovaatioyksikön johtajana
• -ennen A-Insinööreille siirtymistään työskenteli innovaatio- ja tuotepäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä Solibri Oy:ssa
• -23.2.2015 lähtien nimitetty A-Insinööreihin liiketoiminnan kehitysjohtajaksi

A-Insinöörien toiminta Kuopiossa käynnistyy odotettua nopeammin

A-Insinöörien rekrytointikampanja toimiston perustamista varten Kuopion talousalueelle käynnistettiin helmikuun lopussa. Rekrytointi onnistui hyvin ja toiminta Kuopiossa on alkanut uuden yksikönjohtajan johdolla. – A-Insinöörien tulo alueelle tuo asiakkaille mahdollisuuden saada laajempi ja laadullisesti erinomainen tarjonta rakennesuunnittelussa ja rakennuttamisessa sekä monialaisissa konsultoinnin palveluissa suomalaiselta osaajalta, kertoo A-Insinöörien Kuopion tuore yksikönjohtaja Esa Suomalainen.

Rekrytointiprosessi yllätti positiivisesti A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkösen.

– Saimme kaikkiaan yli 80 hakemusta, joiden perusteella olemme tähän mennessä rekrytoineet yksikönjohtajan ja kaksi rakennesuunnittelijaa. Tulemme tämän vuoden aikana palkkaamaan vielä lisää ammattitaitoisia, asiasta innostuneita tekijöitä, Käkönen kertoo.

A-Insinöörien Kuopion toimistossa on yksikönjohtajana aloittanut 4.5.2015 Esa Suomalainen. Tehtävässään hän vastaa Kuopion yksikön käynnistämisestä, kehittämisestä ja tuloksesta. Esa Suomalainen haluaa olla aktiivinen alan kehittäjä ja Kuopion talousalueen rakentamisen edistäjä.

– Koen, että alan yrityksien toimintatavoissa ja -malleissa on vielä paljon kehitettävää ja se tulee uudistumaan uusien sukupolvien ja teknologioiden nostaessa päätään. Samoin monialaisten ja monipuolisten projektien kehittämistä tarvitaan, jotta asiakkaat saavat palvelun mahdollisimman helposti ja haluamassaan laajuudessa, Suomalainen kuvailee.

Rakennesuunnittelijoina Kuopion toimistossa on aloittanut DI Markus Myllynen ja 18.5. aloittaa RI (AMK) Tuomas Malinen. Myllysen erikoisalaa on erityisesti matematiikka sekä FEM-mallinnusohjelmistot ja paikalla valetut betonirakenteet. Malinen on vastaavasti erikoistunut erityisesti puurakenteisiin ja puukerrostalojen suunnitteluun.

– Heti näin toimintamme käynnistymisestä lähtien meillä on mahdollista käyttää koko A-Insinöörien leveitä hartioita kuitenkaan menettämättä paikallista ketterän ja palvelevan yrityksen toimintamallia pienempiinkin toimeksiantoihin. Pääsen luomaan alueelle kestäviä asiakas- ja henkilöstösuhteita varmistaen näin toiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden. Tulen ja tulemme yhdessä yksikön kanssa luomaan ja rakentamaan paikkakunnan ja alueen historiaa suomalaisin ja paikallisin voimin, Suomalainen kuvailee tuntojaan.

A-Insinöörit vahvistaa suunnitteluteknologista osaamistaan

print_bzfObvrJWq

A-Insinöörit on nimennyt 1.1.2015 alkaen DI Arto Möttösen CIO, chief informational officerin tehtävään. Nimitys vahvistaa A-Insinöörien suunnitteluteknologista osaamista ja tukee yrityksen kasvutavoitteita. – Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme ensiluokkaisen laadukkaasti ja arvoa tuottavasti. Möttösen nimityksen ansiosta pystymme varmistamaan entistä paremmin, että lupaus toteutuu, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo.

Möttösen vastuulla CIO:n tehtävässä on jatkossa suunnittelu-, projektinjohto- ja tiedonhallintaohjelmistojen sekä koko ICT:n hallinta ja kehitys. Lisäksi tehtävä kattaa BIM (Building Information Modelling) ja VDC (Virtual Design and Construction) eli tietomallinnuksen hyödyntämiskokonaisuuden hallinnan. – Tuemme asiakkaitamme, suunnittelijoitamme ja rakennuttajiamme tietomallinnuksen tehokkaassa käytössä, Möttönen kertoo tiiminsä tehtävistä.

Nimitys vastaus rakentamisen arvoketjun tarpeisiin

Nimitys tukee A-Insinöörien tuottamien palvelujen tuottavuuden ja laadun kehitystä.
– Asiantuntijoillamme on oltava ajantasaiset työkalut ja ohjelmisto-osaaminen, joiden avulla voimme tuottaa arvoa asiakkaan rahalle, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen sanoo.

Möttönen itse on tyytyväinen nimitykseen. – Uusi tehtäväni on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Haluan ennen kaikkea uudessa tehtävässäni varmistaa, että A-Insinöörit pystyy olemaan teknologioiden osalta kilpailukykyinen verrattuna kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailijoihin, hän täsmentää.

Arto Möttönen on työskennellyt osana A-Insinöörit konsernia vuodesta 2001 lähtien. CIO:n tehtävään hän siirtyy ohjelmistopäällikön paikalta.

Arto Möttönen

• valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 1987 pääaineena rakennusstatiikka
• työskennellyt opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen ohjelmistotalossa
• ennen A-Insinööreille siirtymistään työskennellyt Huurre Groupilla vastaten suunnittelujärjestelmien käyttöönotosta
• aloittanut A-Insinööreillä vuonna 2001 rakennesuunnittelun kehityspäällikkönä, josta siirtynyt ohjelmistopäällikön tehtäviin.
• 1.1.2015 lähtien nimitetty CTO, chief informationl officerin tehtävään

A-Insinöörit laajentaa Ouluun

print_i5VX9jm2Xt

Jaana Jokitulppo

Rakennuttamisen ja suunnittelun konsulttiyritys A-Insinöörit tuo osaamistaan Pohjois-Suomeen avaamalla toimipisteen Ouluun. Samalla yrityksen akustiikkasuunnittelu saa vahvistusta, kun akustiikkasuunnittelun ja kuulon asiantuntija Jaana Jokitulppo aloittaa työt A-Insinööreissä. – Jaanan osaaminen ja kokemus vahvistaa akustiikkayksikköämme ja avaa mahdollisuuksia uusien liiketoiminta-alueiden luomiselle, A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen sanoo.

Nimityksen taustalla on halu palvella asiakkaita ja yhteistyökumppaneita entistä paremmin. – Akustiikkayksiköllämme on jo ennestään hyvää yhteistyötä useiden oululaisten suunnittelutoimistojen kanssa. Jokitulpon nimitys vahvistaa näitä verkostoja edelleen, A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtaja Mikko Kylliäinen sanoo.

A-Insinöörien tavoitteena on kasvattaa toimintaansa Oulussa tulevina vuosina merkittävästi ja tätä kasvua tukevat uudet käynnistyvät mielenkiintoiset rakennushankkeet. – Kun toiminta Oulussa käynnistyy kunnolla, rekrytoimme lisää huippuosaajia, Käkönen kertoo. Toiminnan laajentuminen mahdollistaa myös tulevien asiantuntijoiden kasvattamisen. – Pystymme jatkossa tarjoamaan uramahdollisuuksia myös Oulun Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuville diplomi-insinööreille ja insinööreille, Käkönen jatkaa.

Ammattimainen akustiikkasuunnittelu on A-Insinöörien vahvuus

Jokitulppo on itse innoissaan nimityksestä. – A-Insinööreillä tehdään hyvää työtä akustiikkasuunnittelussa. On hienoa olla mukana tuomassa yrityksen ammattimaista akustiikkaosaamista myös Ouluun, hän kehuu.

Jaana Jokitulppo

• arvostettu ympäristötieteen, työhygienian ja työsuojelun asiantuntija erikoisalanaan akustiikka ja melu
• mittavien rakennushankkeiden akustiikkasuunnittelun vetämisen lisäksi runsaasti kokemusta myös erilaisista työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä tutkimus- ja kehittämishankkeista
• väitellyt filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2009 aiheenaan Vapaa-ajan melu – lähteet, altistuminen ja vaikutukset kuuloon
• työskennellyt ennen A-Insinööreille siirtymistään yhdeksän vuoden ajan Akukonilla akustiikkasuunnittelun asiantuntijana, osastopäällikkönä sekä työsuojelupäällikkönä
• aloittaa A-Insinööreissä akustiikkasuunnittelun suunnittelupäällikkönä Oulussa 7.4.2015

TkT Anssi Laaksonen tekniseksi johtajaksi A-Insinööreihin

img_1103_low

A-Insinöörit Oy panostaa rakennetekniseen kehitykseen ja tietomallintamiseen. Tekniikan tohtori Anssi Laaksonen on nimitetty A-Insinöörien infra- ja rakennesuunnittelun tekniseksi johtajaksi 1.11.2014 alkaen. Tehtävässään hän vastaa infrasuunnittelun rakenneteknisen osaamisen kehittämisestä ja alueen T&K-toiminnasta. Laaksonen on toiminut aiemmin A-Insinöörien silta- ja taitorakenneyksikön suunnittelujohtajana.

Laaksonen toimii toisen osan ajastaan TTY:llä, jossa hän johtaa siltarakenteiden tutkimusryhmää ja vastaa siltojen ja vaativien rakenteiden opetuksesta. Laaksonen on väitellyt liikuntasaumattoman sillan rakenteellisesta toiminnasta. Väitöskirjatyö ja siihen liittyvä tutkimusohjelma on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota. Laaksonen toimii tämän aihealueen maailmanlaajuisissa asiantuntijaryhmissä ja Suomen edustajana betonieurokoodien sekä IABSE:n betonirakenteita käsittelevissä ryhmissä.

Laaksonen on kiinnostunut erityisesti rakennesuunnittelun ydinkysymyksistä, joilla tähdätään turvallisiin ja toimiviin rakenteisiin. Tietomallinnuksen osalta hän pyrkii vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa rakenteita entistä enemmän suunnitellaan mallintamalla sen sijaan, että laadittaisiin tietomalleja valmiista suunnitelmista.

A-Insinööreiltä uusi menetelmä betonirakenteiden kuntokartoitukseen

cylvision

(CylVision): Uusi menetelmä on jo käytössä A-Insinöörien tekemissä kuntotutkimuksissa.

Betoninäytteiden perustutkimus on tähän asti ollut pitkälle käsityötä. A-Insinööreissä kehitetty menetelmä betonirakenteiden kuntokartoituksen tehostamiseksi saa hyödyllisyysmallisuojan 11.11.

Betonilieriönäytteiden ottaminen ja tutkiminen on korjausrakentamiseen liittyvä hyvin yleinen menetelmä, jolla arvioidaan rakenteen kuntoa. Betoni ns. karbonisoituu ajan myötä ja betonin sisällä olevat raudat ovat tämän myötä vaarassa ruostua. Muuttunut kerros mitataan näytekappaleesta useammasta eri kohdasta ja eri mittauspisteistä lasketaan keskiarvo. A-Insinööreillä käsitellään tällaisia näytteitä useita satoja vuodessa.

Aiemmin näyte mitattiin käsityönä. ”Silloin tällöin inhimilliset tulkinnat saattoivat vääristää tuloksia. Laitteen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin nopeuttaa kuntotutkijoiden työtä ja vakioida analysointimenetelmä.”, kertoo tuotekehityshankkeen projektipäällikkönä toiminut Risto Tulenheimo.

Kehitetty laite pyörittää näytettä kahden rullan välisessä kehdossa ja kuvaa sen eri suunnista. Tietokone muodostaa kuvista tasokuvan, jota voidaan sitten mitata ja analysoida ja käsityötä ei enää tarvita.

”Ratkaisu parantaa tutkimuksen tarkkuutta ja luotettavuutta. Näytteet ovat dokumentoituna digitaalisessa muodossa ja analyysiin voidaan tarvittaessa palata” esittelee CylVision-laitteen keksinyt Mikko Tarri.

Ennen yhden näytteen analysointiin saattoi kulua 10-20 minuuttia. Uudella laitteella analysointiaika on saatu puristettua muutamaan minuuttiin ja analysointitapa on laadullisesti yhdenmukaistettu. Ajankäytön tehostaminen tarkoittaa vuodessa useiden päivien työpanoksen säästymistä muihin tehtäviin.

A-Insinööreissä korjaussuunnittelun yksikönjohtajana toimivan Tarrin mukaan julkisivusaneerausten tarve alkaa yleensä viimeistään 30 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. ”Valtaosa tutkimuskohteena olevasta Suomen rakennuskannasta on 60-80-luvulta, jolloin betoni oli uusi suosittu materiaali. Koska kaikki eivät ole olleet mukana ensimmäisessä rintamassa tutkimassa ja uusimassa, on markkinoille kertynyt painetta. Prosessin tehokkuus korostuu tällaisessa tilanteessa ja nyt käyttöön saatu uusi menetelmä on osa tehostamisratkaisua.”

Keksintö tulee A-Insinöörien omaan käyttöön tukemaan kuntotutkimuksia. Julkisuudessa laitetta on tarkoitus esitellä ainakin korjausrakentamiseen liittyvissä tapahtumissa.

A-Insinöörit Oy: Kosteusvauriot voidaan estää oikealla suunnittelulla

Koulujen ja sairaaloiden sisäilma- ja homeongelmat puhuttavat. Eikä syyttä. Merkittävien kosteusvaurioiden korjauksien osuus on seitsemän prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Tämä olisi säästettävissä, jos kosteusongelmat päätettäisiin ehkäistä niiden korjaamisen sijaan. Kymmenen prosentin vuosittainen lisäpanostus rakentamisen laatuun maksaisi itsensä takaisin pelkästään terveydellisten haittojen vähenemisenä.

Suomen koulut, päiväkodit ja sairaalat ovat suurelta osin elinkaarensa päässä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan 12-18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista on kosteusvaurioita ja 15 prosenttia julkisista hoitotiloista on kiireellisessä korjaustarpeessa.

Kosteusongelmat eivät koske vain vanhaa rakennuskantaa. Kolme vuotta sitten valmistuneen Kanniston koulun opetustiloista 16 on jo nyt remontin alla.  “Näistä 16 tilasta noin puolet on sellaisia, että betonilattian kosteus on 85 prosenttia, mikä ylittää suositukset”, sanoo Vantaan toimitilapäällikkö Pasi Salo.

Arviolta jopa kolmannes astmoista jäisi syntymättä, jos kosteus- ja homevaurioita ei olisi. Joka kymmenes hometalossa asuvista sairastuu. Tuhat suomalaista hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle homeen vuoksi.  Huonon sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen hoitaminen aiheuttaa kaikkiaan 375 euron laskun yhteiskunnalle jokaista suomalaista työikäistä kohden.

Korjaaminen on kallista

Toimistoja, kouluja, sairaaloita ja muita julkisia rakennuksia korjataan jo nyt vuosittain 4,6 miljardilla eurolla.Kaikkien nykyisten kosteus- ja homevaurioiden poistaminen kerralla maksaisi yli miljardin lisää.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaa sen sijaan lisäpanostusta rakentamisen laatuun. Vuosittaisella 10 prosentin lisäpanostuksella parempaan suunnitteluun ja rakentamiseen kosteus- ja homevaurioiden määrä pienenisi kolmessa vuodessa niin, että toimenpide maksaisi itsensä takaisin pelkästään terveydellisten haittojen vähenemisenä.

Rakentamisen laatu ja kustannukset määräytyvät tilausvaiheessa

Rakentamiseen osallistuu valtava määrä eri osapuolia: suunnittelijoita, urakoitsijoita ja konsultteja.  Vastuut ja tehtävät jaetaan projektin alkuvaiheessa. Kosteusvahingot ovat ehkäistävissä, mutta tilaajan on osattava yksityiskohtaisesti vaatia, mitä hän haluaa.

”Rakennus rakennetaan suunnitelmien mukaan. Suunnitelmiin ei mene mitään, mitä ei ole määrittelyissä. Ja määrittelyihin ei mene mitään, mitä tilaaja ei osaa vaatia”, A-Insinöörien korjaussuunnitteluyksikön johtaja Mikko Tarri selventää. ”Alan ongelma on se, että luotetaan liikaa lain määräämiin vähimmäisvaatimuksiin. Kun lopputulos on nippa nappa hyvä, se riittää. Tosiasiassa hyvän ja riskittömän eteen on tehtävä valtavan paljon enemmän.”

Jaettu vastuu on ei kenenkään vastuu?

Ennen vanhaan rakentamisen volyymit olivat pienempiä ja aikataulut rauhallisempia. Porukat eivät vaihtuneet, vaan työmiehet tunsivat toisensa ja osaamisensa. Valmiin talon seinään kiinnitettiin kaiverrettu laatta kertomaan kuka talon oli rakentanut, ja rakennusmestari vastasi omalla henkilökohtaisella maineellaan rakentamisen laadusta.

Nyt tilojen omistus ja käyttö ovat osin erkaantuneet. Vastuut on ketjutettu peräkkäin ja suunnitelmissa kaikki tekeminen tapahtuu passiivissa: ”tehdään”, ”hallitaan”, ”valvotaan”. Kukaan ei vastaa lopputuloksesta.

”Laadun sijasta korostuu raha. Se, joka tekee nopeimmin ja halvimmalla on hyvä tyyppi”, Mikko Tarri kuvaa nykytilannetta. ”Vastuullisten toimijoiden on vaikea pysyä hintakilpailussa mukana. Aina löytyy taho, joka ylittää rakennusmääräysten asettaman riman vain nippa nappa, jos muuta ei ole kysytty.”

Uusi palvelu auttaa työn tilaajaa

A-Insinööreissä kehitetty Kosteusturva -palvelu pureutuu juuri tähän haasteeseen. Tavoitteena on homeongelmien ehkäisy niin rakentamisen kuin käytön aikana. Palvelun avulla tilaaja saa viestittyä sisäilman laatuvaatimukset rakentamisen tai saneeraamisen eri osapuolille, ja kaikki tietävät kuka tekee, mitä tekee ja kuka asiaa valvoo.

Eri asioille, kuten betonin kuivumiselle ennen seuraavaa työvaihetta, asetetaan selvä raja-arvo. Sen laskemisessa on huomioitu riittävä varmuusmarginaali samaan tapaan kuin on tehty jo vuosia esimerkiksi rakenteelliseen turvallisuuteen liittyen.

Erilaiset tarkistuslistat toimivat samalla asiakkaan eli rakennuksen tilaajan koulutuksena: Mitä suunnittelijoilta ja rakentajilta tulisi vaatia? Miten ja missä vaiheessa sovitut asiat tulee tarkistaa ja todentaa tehdyiksi? Prosessin eri vaiheissa käydään myös läpi kunkin toimenpiteen merkitys lopputulokselle.

”Me olemme pakanneet palveluun sen kaiken kokemuksen ja osaamisen, joka meille on kertynyt lukuisten eri projektien suunnittelun ja valvonnan kautta”, kertoo palvelun kehityksessä mukana ollut Tarri. ”Asiakkaan ei näin tarvitse olla sisäilma- ja kosteusongelmien ehkäisyn  asiantuntija, vaan tuon roolin voi ulkoistaa jo rakennusta tilattaessa.”

Tietomallit  ehkäisevät tulevaisuudessa myös kosteusongelmia

Moderni rakennus on teknisesti haastava suunnittelukohde. Sellaista moniosaajaa, joka yksin osaisi ennakoida kaikki ongelmat rakennuksen elinkaaren aikana ei A-Insinööreistäkään löydy. Yrityksessä on lähdetty panostamaan voimakkaasti tietomalleihin. ”Tulevaisuudessa terveen rakennuksen rakentamiseen tarvittava reseptiikka löytyy työohjeineen tietomallista. Muovimattoa ei yksinkertaisesti enää pääse asentamaan märän betonin päälle”, Mikko Tarri kuvailee.

”Betonin sisään asennetaan anturit, jotka mittaavat betonin kosteutta paitsi rakentamisen myös käytön aikana. Poikkeamat mittauksessa aiheuttavat hälytyksen, jos välipohjaan kertyy myöhemmin kosteutta. Kaikista projekteista kertyvä tieto puolestaan auttaa optimoimaan rakentamisaikaisia olosuhteita sekä ennen kaikkea rakentamaan terveempiä taloja.”

A-Insinöörien tavoitteena on auttaa tilaajaa vaatimaan sellaista rakentamisen laatua, joka kestää rakennuksen koko elinkaaren.”Rakennuksen elinkaarikustannuksista säästetään arviolta 5 prosenttia, kun merkittävät kosteusvauriot saadaan estettyä. Esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden kohdalla tämä tarkoittaa veronmaksajien rahojen investointia toimivaan ja tuottavaan, ei jatkuviin home- ja sisäilmaongelmiin”, summaa A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.