Rakennuttajatoimisto HTJ Oy rakennuttajakonsultiksi Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen

14088452_857821997682732_3357221555863978127_n

Kuva: Liikennevirasto

Liikennevirasto on valinnut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n rakennuttajakonsultiksi mittavaan Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen. Kokonaisuuteen sisältyy valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Sopimuksen arvo on 2,9 miljoonaa euroa, ja se allekirjoitettiin 13.1.2017.

”Olemme tyytyväisiä, että pääsemme tekemään yhteistyötä Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n kanssa. Yhtiö on merkittävä rakennuttaja Suomessa, ja uskomme, että heidän laaja-alainen osaamisensa tuo arvokkaan lisän hankkeen onnistumisen edellytyksiin”, sanoo projektipäällikkö Janne Wikström Liikennevirastosta.

Rakennuttajakonsultin tehtävänä on toimia työn tilaajan eli Liikenneviraston asiantuntijana hankekokonaisuudessa koko hankkeen ajan. Yhteistyö rakennuttajakonsultin kanssa kattaa muun muassa hankinnan valmistelun ja kilpailutuksen, investointivaiheen sekä koko takuuajan.

”Olemme erittäin iloisia, että pääsemme laajentamaan toimintaamme entistä vahvemmin myös infrarakentamisen alueelle”, toteaa vt. toimitusjohtaja Vesa Ekokoski Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

www.liikennevirasto.fi/vt12letke

www.facebook.com/vt12letke

Liikenneviraston tutkimista silloista löytyi lujuuspuutteita

Viime vuonna ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden vuoksi Liikennevirasto on tutkinut pistokokeilla 18 maantiesiltaa, jotka on rakennettu vuosina 2011-2016. Kuudessa sillassa ilmeni lujuuspuutteita.

Sillat sijaitsevat eri puolella Suomea. Jokaisesta sillasta otettiin 6 näytettä, joista tutkittiin puristuslujuus ja tiheys sekä tehtiin 2 optista ilmahuokosanalyysiä.

Tutkimuksessa selvisi, että 6 siltaa ei täytä lujuuden osalta vaatimuksia. Sillat ovat Autovarikon silta, Tampere, Veitikan risteyssilta, Rovaniemi, Suopellonpolun alikulkukäytävä, Oulu, Niemenrannan alikulkukäytävä, Oulu, Västersundomin risteyssilta A, Vantaa sekä Takamäen risteyssilta, Seinäjoki.

Lista tarkastetuista silloista

Ongelmasilloissa ei ole selvää yhteistä nimittäjää betonin toimittajan, urakoitsijan tai siltatyypin osalta.

Lujuuspuutteet vaikuttavat sillan käyttöikään

Henkilöliikenteen ja elinkeinoelämän normaalikuljetusten on turvallista käyttää siltoja.

Lujuuspuutteet näkyvät sillan lyhentyneenä käyttöikänä, joka suunnitellaan 100 vuodeksi.

Tutkimukset jatkuvat

Seuraavaksi selvitetään siltakohtaisesti vaadittavat toimenpiteet sekä laajennetaan otantaa.

Liikennevirasto käy alkuvuodesta läpi lisää vuosina 2011-2016 rakennettuja siltoja. Lisäksi näytteenottoa laajennetaan 5-10 vuotta vanhoihin siltoihin. Aikahaarukan laajentamisella saadaan selvyyttä eri lisäaineiden vaikutuksista.

Lisätutkimusten tulokset sekä toimenpidesuunnitelmat selviävät alkuvuodesta 2017. Tehostettua laadunvalvontaa rakennettavien siltojen osalta jatketaan toistaiseksi.

Yksiselitteistä syytä lujuuspuutteisiin ei ole vielä selvinnyt.

Liikennevirasto: Kallansillat-hanke valmistuu

10696238_1552323601665292_5757288624912508030_n

Kallansiltojen puretut läppäsillat saivat oman muistomerkin. Siltojen lempinimi oli saksanseisojat, ja muistomerkki on tehty siltojen rattaista. Muistomerkin paljasti Antti Vehviläinen, Petri Keränen ja Markku Rossi. Kuva: Liikennevirasto

Viisi vuotta kestäneet parannustyöt Kallansillat-hankkeella on saatu valmiiksi. Hankkeen myötä Päivärannan ja Vuorelan välillä kulkee nyt moottoritie. Lisäksi osuudelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät sekä parannettiin rautatielinjausta ja yhteyksiä Kuopion lentokentälle. Myös edellytykset sujuvalle vesiliikenteelle paranivat.

Kallansillat hankkeen valmistelevat työt alkoivat kesällä 2009, jolloin toteutettiin sähkö- ja kaapelilinjojen siirtoja ja Sandels-patsaan siirtourakka. Maanrakennustyöt hankkeella alkoivat lokakuussa 2010 ja nyt työt on pieniä viimeistelyitä lukuun ottamatta saatu päätökseen. Erillisenä urakkana vuosien 2010–2011 aikana toteutettiin Kuopion lentokentälle johtavan maantien parantaminen.

Hankkeen toteuttamisen myötä tiejakso Päivärannan ja Vuorelan väliltä muuttui moottoritieksi. Päätien itäpuolelle on rakennettu noin 7 kilometriä pitkä rinnakkaistie ja sen vierelle kevyen liikenteen väylä. Laiva- ja uittoväylä on siirretty Tikkalansaaren ja Suosaaren välille. Vesiväylän kohdalle on rakennettu rataliikennettä varten Tikkalansaaren nostosilta ja valtatielle ja rinnakkaistielle 12 metrin alikululla varustetut kiinteät sillat. Kaikkiaan hankkeessa rakennettiin 17 uutta siltaa ja korjattiin yhdeksää. Korjaustöissä Päivärannan läppäsillat muutettiin kiinteiksi silloiksi. Uutta rautatietä on rakennettu 1,6 kilometriä.

Hankkeen yhteydessä on parannettu myös Päivärannan, Sorsasalon ja Vuorelan eritasoliittymiä. Vuorelan eritasoliittymän liikenteen välityskykyä on parannettu rakentamalla valtatien päälle kiertoliittymä.

Parannukset vaikuttavat koko itäisen Suomen liikennejärjestelmään

Hankkeen myötä koko itäisen Suomen liikennejärjestelmän toimintavarmuus ja olosuhteet paranivat. Tieliikenteen toimintavarmuus nousi, kun toiminnaltaan epävarmat Päivärannat läppäsillat poistuivat käytöstä, rinnakkaistie toimii varareittinä ja valtatiellä on leveät pientareet. Tehtyjen parannusten on arvioitu vähentävän onnettomuuksien määrää 30 %.

Ratalinjauksen parantaminen mahdollistaa junaliikenteen nopeuksien nostamisen. Laivaliikenteen ja uiton olosuhteet puolestaan kohenivat, kun vesiväylän linjaus on suora ja silta-avausten määrä puolittuu alikulkukorkeuden kasvun myötä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet paranivat, kun kevyt liikenne siirtyi rauhallisen rinnakkaistien varteen ja tiejaksolle rakennettiin laatukäytäväpysäkit. Melusuojauksia rakennettiin 4,4 km. Toimiva, päätien alueita yhdistävä rinnakkaistie ja noin 15 hehtaaria tasattua kallioaluetta mahdollistavat teollisuusalueiden kehittämisen.

Tiehanke toteutettiin Liikenneviraston ja alueen kuntien yhteisrahoituksella.