Otaniemen kampuskirjaston peruskorjaus toi arkkitehtuurin Finlandian

13-3-9858806

Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä. Kuva: Tuomas Uusheimo

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on valinnut vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen. Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970 täydentämään arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. 

Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Reijo Karhinen perustelee valintaansa.

Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.

13-3-9858800

Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu. Kuva: Tuomas Uusheimo

13-3-9858815

Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tuttuun kokonaisuuteen uuden aikakauden tuntua

Oppimiskeskuksen sisäinteriöörin ylhäältä valaistut virtaavat tilat detaljeineen ovat tunnistettavaa Aallon arkkitehtuuria. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.

“Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, kertoo arkkitehti Teemu Tuomi.

“Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu. Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on mm. esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila”, Tuomi sanoo.

Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset, sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.

Kokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes sekä hankesuunnitteluvaiheessa Eeva-Liisa Elo-Lehtinen (Arkkitehdit NRT). Sisustusarkkitehtuuri on Päivi Meurosen käsialaa (JKMM Arkkitehdit).

Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana. Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.

**

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori ja Arkkitehdit m3 Oy:n osakas Janne Pihlajaniemi (esiraadin puheenjohtaja), taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori ja ARK-house arkkitehdit Oy:n osakas Hannu Huttunen sekä &’-arkkitehtitoimiston osakas Janne Teräsvirta. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Suomen Arkkitehtiliitto on päättänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon perustamisesta 12.12.2011.

Palkinnon tunnuksen on suunnitellut graafikko Aimo Katajamäki. Tunnuksen inspiraationa on ollut Alvar Aallon SAFAlle piirtämä Acantus-lehvä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.

Voittaja julkistettiin Kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 2. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän SAFAn paikallisosastot juhlistavat kansainvälistä arkkitehtuurin päivää järjestämällä opastettuja kierroksia arkkitehtuurikohteisiin eri puolella Suomea. Tapahtumat ovat osa Suomi 100-hanketta. Lisätietoja: www.popupsafa.fi.

Taidemuseon ja Pyynikintorin suunnittelukilpailun voittajaksi ”Siilo”

siilo_viistokuva

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki ”Siilo” täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt vaatimukset. Tuomaristo jakoi myös kaksi kolmatta sijaa, lunasti kolme työtä ja antoi kaksi kunniamainintaa.

Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui helsinkiläinen Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Kilpailun työryhmässä olivat arkkitehti SAFA Erkko Aarti, arkkitehti SAFA Arto Ollila, arkkitehti Mikki Ristola, arkkitehti SAFA Kuutti Halinen, arkkitehti Pyry Kantonen sekä tekniikan kandidaatti Meri Wiikinkoski.

siilo_julkisivu_etelaan

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Kilpailun tuomaristo suosittelee Tampereen kaupunginhallitukselle, että sekä museon että taidemuseon tontilla olevan asuinkerrostalon suunnittelutyö annetaan voittaneen ehdotuksen tekijöille. Käyttämällä molemmissa hankkeissa samaa suunnittelijaa, voidaan parhaiten varmistaa tontin huolto- yms. järjestelyjen toimivuus. Rakennusten sijaitessa hyvin lähellä toisiaan tulee varmistaa myös arkkitehtoninen tasapaino asuinrakennuksen ja julkisen taidemuseon välillä.

Parhaissa kilpailuehdotuksissa esitettyjä ratkaisuja tullaan käyttämään Pyynikintorin ja ympäristön suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Tampereen kaupunki voi tilata jatkosuunnittelua palkittujen ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailualueelle kilpailuehdotuksissa esitettyä muuta täydennysrakentamisen suunnittelua tullaan käyttämään asemakaavoituksen pohjana. Rakentaminen toteutetaan erillisinä hankkeina tontinluovutuskilpailuilla.

Kilpailutuomaristo päätti seuraavan sijoituksen siten, että kolmas palkinto jaetaan kahdelle ehdotukselle. Ne ovat nimimerkit “TAD Tampere Art District” ja “dogma”. TAD:in takaa paljastui Lundén Architecture Company Helsingistä tekijöinä arkkitehti SAFA Eero Lundén, arkkitehti SAFA Maija Parviainen, arkkitehti Ron Aasholm, arkkitehti Carmen Lee avustajineen. Dogman tekijät ovat Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell Helsingistä ja Espoosta.

Taidemuseon laajennukselle ratkaisu

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi korkeatasoisena julkisena kaupunkitilana. Suunnittelun lähtökohtana on, että museon tontille ja muulle kilpailualueelle tulee sijoittaa ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa.

Tuomaristo painotti arvostelussa taidemuseon arkkitehtonista kokonaisotetta, poikkeuksellisen julkisen rakennuksen merkittävyyden ilmaisua “maamerkkinä”, kaupunkitilan haltuunottoa, kaupunkirakenteellisen sijainnin hyödyntämistä ja tulevaisuuden taidemuseon kokemuksellisuutta sekä toiminnallisuutta.

Taidemuseoiden tilajärjestelyissä oli mielenkiintoinen kirjo erilaisia tilajärjestelytyyppejä avoimesta laatikkomaisesta neutraalitilasta hyvinkin kokemuksellisiin tilasarjoihin. Kilpailussa tuli myös tutkia näyttelytilojen ja niihin liittyvien tilojen toimivuus.

Rakennuksen tulee kohottaa taidemuseon vetovoimaa ja tunnettuutta vaikuttavan arkkitehtuurinsa kautta. Kaupunkikuvallisesti onnistuneimmissa ehdotuksissa taidemuseo otti paikkansa kolmen kadun päätteenä ja Pyynikintorin avoimesta julkisesta tilasta voimaa saavana merkkirakennuksena.

Tuomaristo katsoi, ettei julkinen rakennus klassisen toriaukion reunalla voi jäädä neutraaliksi ja vetäytyväksi. Tuomaristo arvosti ehdotuksia, joissa uusi rakennus kytkeytyi kaupunkirakenteeseen ja aktivoi ympäristöään luomalla pienimittakaavaisia aukioita ja puistikoita.

Pyynikintorille haettiin ideoita

Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Ehdotusten parhaimmistossa olivat hienovaraiset ratkaisut, joissa esimerkiksi puukujanteen ja kasvillisuuden sijoittelun avulla pystyttiin luomaan uusia tila- ja toimintavyöhykkeitä toriaukion reunamille.

Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa, sillä museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Täydennysrakentaminen oli useimmissa ehdotuksissa sivuosassa.

Asuinrakentamisen mitoituksen perusteet olivat vaihtelevasti kilpailijoiden hallussa, parhaimmistossa on löydettävissä hyviä ratkaisuja jokaiselle kolmelle täydennysrakentamistontille.

Pyynikintorin ja täydennysrakentamisen suhteen kilpailussa oli onnistuneita osaratkaisuja, mutta yksikään ehdotus ei itsessään tarjoa jatkosuunnittelulle valmista lähtökohtaa.

Kilpailuehdotukset verkossa ja näyttelyssä

Palkitut kilpailuehdotukset sekä arvostelupöytäkirja ovat nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Sivuilla on myös kuvat pienoismalleista, jotka tuomaristo pyysi kymmenestä työstä. Kilpailuehdotusten näyttely on avoinna entisessä kirjaston lehtilukusalissa (os. Puutarhakatu 1) kolme viikkoa 1.9. -22.9.2017 ma-pe klo 12 – 18 sekä la-su 2.8. – 3.8. klo 12 -1 8.

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun suunnitteluaika oli 15.12.2016 – 15.3.2017. Kilpailuehdotuksia tuli 147 kappaletta. Työt olivat hankkeen sivuilla yleisön kommentoitavana, ja pienoismalleja esiteltiin yleisölle kaupunkikävelyn yhteydessä.

Valtuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurikilpailun

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun ja kilpailualueen tontinluovutuksen periaatteet.

Kilpailun tarkoitus on löytää korkeatasoinen suunnitelma Keski-Pasilan tornialueen asuin-, liike- ja toimistotilojen asemakaavoituksen pohjaksi. Alue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella. Tornialueen pohjoispuolelle rakentuvat parhaillaan Pasilan keskustakortteli ja Tripla.

Arkkitehtuurikilpailu on kaksivaiheinen. Ensin tehdään luonnos koko suunnittelualueelle. Jatkoon päässeiltä pyydetään tarkempi suunnitelma länsialueelle.

Tarkoituksena on myös löytää toteuttaja aloitusalueelle, jonka rakennusoikeus on 45.000 – 60.000 kerrosneliömetriä. Kilpailun voittajalla on velvollisuus ostaa rakennusoikeus ennalta ilmoitetuilla yksikköhinnoilla ja toteuttaa suunnitelman mukainen kokonaisuus.

Kilpailu ratkeaa syksyllä 2018. Asemakaava olisi valmis vuonna 2020 ja rakentaminen voisi alkaa sen jälkeen. Koko tornialueen rakennusoikeudeksi on suunniteltu 150.000 – 200.000 kerrosneliömetriä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti olympiastadionin perusparannuksen hinnan korottamisen 26 miljoonalla eurolla eli kaupungin kustannukseksi tulee yhteensä 130,5 miljoonaa euroa. Valtion osuus on yhtä suuri.

Valtuuston kokousta hidastivat sähköisen kokousjärjestelmän ongelmat. Yleensä hyvin toimiva järjestelmä kaatui kolme kertaa, ja muun muassa 28 asialistalla ollutta aloitetta siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa kahden viikon kuluttua.

SRV: REDIn yhteyteen rakennettavan hotellin arkkitehtuurikilpailun voitto Arkkitehdit Soini & Horto Oy:lle

ash_kalasatama_cam01

Kuva: Arkkitehdit Soini & Horto Oy

Helsingin Kalasatamaan rakenteilla olevan REDIn yhteyteen kaavoitetaan hotellitontti. Kaavoitustyötä varten SRV järjesti yhdessä Helsingin kaupungin kanssa suppean arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka ensimmäiselle sijalle palkintolautakunta asetti Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n “HILA” -nimisen ehdotuksen.

Kilpailun tarkoituksena oli löytää toteuttamiskelpoinen hotellirakennus, joka on arkkitehtuuriltaan raikas ja korkeatasoinen, ja joka täydentää Kalasataman aluetta ja REDIä luontevasti ympäristöönsä nivoutuen.

SRV on tehnyt hotellin rakentamisesta aiesopimuksen Restelin kanssa. Restel on Suomen suurin hotelli- ja ravintola-alan yritys, jolla on Suomessa 43 hotellia.  Uusi hotelli rakennetaan kaupunkikeskus REDIn viereen. Hotelliin on suunnitteilla 200-250 huonetta, ravintola ja kahvila.

Kalasatamasta rakennetaan parhaillaan tiivistä kaupunkikeskusta. Alueelle muuttaa lähivuosina asumaan noin 20 000 asukasta, eli Kalasatamassa tulee olemaan asukkaita saman verran kuin Kalliossa. Lisäksi Kalasatamaan kaavaillaan työpaikkoja noin 8 000 ihmiselle. Helsingin kaupunginhallitus on varannut SRV:lle Kalasatamasta korttelin hotellin suunnittelua varten. Hanke vaatii vielä asemakaavamuutoksen.

“Helsingissä on tällä hetkellä kova pula hotellihuoneista, joten uusi hotelli täydentää hyvin niin Kalasataman, REDIn, lähialueiden kuin koko Helsingin palveluita”, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo.

SRV rakentaa parhaillaan Helsingin Kalasataman sydämeen REDIä, joka koostuu kahdeksasta tornitalosta sekä vuoden 2018 syksyllä valmistuvasta kauppa- ja elämyskeskuksesta. REDIn ensimmäisenä valmistuva asuintorni Majakka nousee 132 metrin korkeuteen, ja siitä tulee Suomen korkein asuinrakennus. REDIn viereiselle tontille rakennettava uusi hotelli täydentää hyvin REDIn kokonaisuutta.

Arkkitehtuurikilpailussa noudatettiin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailusääntöjä. Kutsukilpailuun pyydettiin neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Soini & Horto Oy, Tengblom Eriksson Architects Ltd, Helin&Co Architects ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy.

Tuomaristoon kuuluivat SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen, REDIn hankejohtaja Juhani Katko, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Salla Hoppu ja projektipäällikkö Tuomas Hakala sekä kilpailijoiden yhdessä valitsema asiantuntijajäsen, arkkitehti Mikko Heikkinen, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy.

Hansakortteli uudistuu – Schauman Arkkitehdit ja suunnittelutoimisto Amerikka voittivat suunnittelukilpailun

hansatori-schauman-amerikka-kuva1

Hansakorttelissa aloitetaan mittavat uudistustyöt. Hansakortteli järjesti uudistamisesta suunnittelukilpailun, jonka voitti turkulainen Schauman Arkkitehdit Oy yhdessä suunnittelutoimisto Amerikan kanssa. Lisäksi hankkeessa on mukana Gozo Oy Turusta, jonka tehtävänä on tuoda osaamista palvelumuotoilussa osana uutta Hansaa.

Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen rakastetuimmaksi kauppakeskukseksi valittu Hansakortteli investoi viihtyvyyden kehittämiseen. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn 2016 aikana, rakennustyöt alkavat kuitenkin sisäänkäyntien uudistamisella jo viikolla 47. Rakennustöitä tullaan tekemään vuosien 2017 ja 2018 aikana. Uudistaminen käynnistyy Hansatorilta.

– Haluamme entisestään vahvistaa Hansakorttelin asemaa kaupunkilaisten olohuoneena. Uudistustyön pohjaksi teetimme asiakaskyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään suunnittelussa, Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen sanoo.

hansatori-schauman-amerikka-kuva2

Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija Janne Helin kertoo, että uudessa Hansassa luodaan tunnelmaa muun muassa järjestelemällä asiakkaiden kulkua kauppakeskuksessa uudella tavalla.

– Asetimme tavoitteeksi selkiyttää liikkumisympäristöä korttelin sisällä. Tämä tarkoittaa käytännössä portaikkojen uudelleen jäsentelyä, esteettömyyden huomioimista nykyistä toimivampana ja jopa uusien promenadiyhteyksien luomista, tarkentaa Helin.

– Uudessa Hansakorttelissa teemme Hansatorista keskeisen kohtaamispaikan, joka näkyy kaikkialta. Myös kaikki promenadit vievät jatkossa Hansatorille, Amerikka Oy:n toimitusjohtaja Sami Maukonen sanoo.

Hansakortteli investoi lisäksi pintojen uudistamiseen, valaistukseen ja peruspalvelujen, kuten WC-, leikki- ja lastenhoitotilojen viihtyvyyden kehittämiseen.

– Hansakorttelin uusi ilme ja tunnelma on saanut innoituksensa monimuotoisesta urbaanista kaupunkikulttuurista. Samalla se kuitenkin kunnioittaa myös korttelin pitkää historiaa, Sami Maukonen kertoo.

Palviaisen mukaan uudistuksella halutaan houkutella myös uusia toimijoita Hansakortteliin.

– Haluamme profiloida Hansakorttelin turkulaisten ikkunana maailmaan. Uudistumisen myötä haemme aktiivisesti turkulaisille täysin uusia toimijoita Hansaan niin Turun alueelta, muualta kotimaasta kuin maailmaltakin, Palviainen valottaa suunnitelmia.

– Hankkeemme ja suunnitelmamme sopivat erinomaisesti myös Turun kaupungin strategiseen kärkihankkeeseen. Siinä Turun keskustaa halutaan kehittää kaupunkikulttuurin sydämenä ja monipuolisena kaupan, virkistyksen, vapaa-ajan ja kulttuurin tiivistymänä, Palviainen lisää.

Hansakortteli on myynniltään ja kävijämäärältään Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus.

Keski-Pasila uudistuu – seuraavaksi tulossa väliaikainen asema ja uudet liikennejärjestelyt

4d810c97-0e88-4105-bacd-b56ae22502a2-main_image

Pasilan väliaikaisen aseman sisäänkäynti Ratapihantielle. Havainnekuva: YIT.

Keski-Pasilan mittava uudistuminen etenee Pasilan aseman ja alueen liikennejärjestelyjen muutoksilla. Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema valmistuu. Väliaikaisen aseman käytöllä on vaikutuksia myös joukkoliikenteeseen.

Pasilaan väliaikainen asema

Pasilan nykyinen asema puretaan asemahallin lattiatasoa myöten ja rakennustöiden ajan on käytössä väliaikainen asema. Uudesta asemasta tulee osa Keski-Pasilan keskukseksi rakennettavaa Triplaa.

Väliaikainen asema toteutetaan siltarakenteena: asemasilta kulkee raiteiden päällä, siirtymäsilta vie Ratapihantien yli Itä-Pasilan puolelle ja yhdyssiltaa pitkin kuljetaan siirtymäsillalta Opastinsillalle. Asemasillan itäpäässä on kolmikerroksinen väliaikainen asemarakennus, jossa on lämpimiä odotustiloja sekä kaksi liiketilaa.

Noin 10 metriä leveältä asemasillalta on hissit ja portaat jokaiselle laiturille. Siirtymäsilta Ratapihantien yli Veturitorille on noin viiden metrin levyinen ja sen itäpäädystä on kulku katutasoon portaita pitkin tai hissillä. Aseman saattoliikenne on Veturitorilla, samoin kuin 130 pyöräpysäköintipaikkaa.

Käyttöön maaliskuussa

Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema, Triplan kauppakeskus ja pysäköintilaitos valmistuvat. Kevään 2017 ajan väliaikainen ja nykyinen asema ovat yhtä aikaa käytössä. Nykyinen asema suljetaan kesäkuussa 2017 ja sen purku aloitetaan.

Osa väliaikaisen aseman siltarakenteesta on jo paikallaan. Loppuvuoden aikana rakennetaan Ratapihantien ylittävä siirtymäsilta sekä Opastinsillalle vievä yhdyssilta. Niiden perustustyöt vaikuttavat jonkin verran liikenteeseen. Töistä tiedotetaan erikseen. Ajoyhteys Veturiparkkiin säilyy entisellään.

Pasilan asema on Suomen toiseksi vilkkain asema, jolla pysähtyvät kaikki junat lukuun ottamatta Pietariin kulkevaa Allegroa. Matkustajille on väliaikaisella asemalla odotustiloja sekä asemarakennuksessa että asemasillalla. Asemalla on myös R-kioski, Subway-ravintola ja WC-tilat sekä VR:n ja HSL:n lippuautomaatit. Lisäksi junalippuja voi ostaa R-kioskilta ja itsepalvelukanavista. Asemalla on myös Liikenneviraston vastuulla olevat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmä. Matkatavarasäilytystä tai pankkiautomaattia ei tilanpuutteesta johtuen ole.

Väliaikaisenkin aseman aikana käytössä on myös aseman pohjoinen alikulku, jossa on aikataulunäytöt ja HSL:n lippuautomaatti. Pohjoinen alikulku on sopivin reitti esimerkiksi Messukeskukseen ja Hartwall Arenalle.

Vaikutuksia joukkoliikenteeseen

Väliaikaisen aseman käyttöönotto vaikuttaa jalankulkuun ja joukkoliikennevälineen vaihtoon Pasilassa. Joukkoliikenne kulkee rakennustöistä huolimatta, mutta bussi- ja raitiovaunupysäkkien paikat muuttuvat.

Suurin muutos on, että Pasilansillalla asema-aukion edustalla sijaitsevat pysäkit poistuvat käytöstä. Pysäkkiä nykyään käyttävät linjat pysähtyvät joko Ratapihantiellä (23, 23N, 506) tai Asemapäällikönkadulla (50, 58, 58B, 59, 518, 551). Lisäksi linjat 58 ja 58B siirtyvät ajamaan uutta reittiä, joka kulkee Pasilan asemalta Aleksis Kiven kadulle Itä-Pasilan kautta. Useimpien vaihtajien kävelymatka pitenee hieman nykyisestä, mutta tällä järjestelyllä kävelymatka saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä.

Raitiovaunut pysähtyvät nykyiseen tapaan Ratapihantiellä, mutta pysäkkien paikka muuttuu hieman. 7A ja 7B pysähtyvät Ratapihantiellä bussien 69, 506 ja 848 kanssa yhteisillä pysäkeillä väliaikaisen aseman kohdalla. Raitiolinjan 9 lähtöpysäkki sijaitsee suoraan asemasillan alla.

Asemapäällikönkadun pysäkeille kannattaa kulkea asemalta Junailijankujaa pitkin. Vaihtaminen junasta raitiovaunuihin ja linjoille 69 ja 506 helpottuu, sillä asemasillalta on suora uloskäynti myös Ratapihantien asemanpuoleiselle reunalle.

 

Paikan päällä on liikenteenopastajia muutosten tullessa voimaan.

Rakennustyöt ovat osa Keski-Pasilan mittavaa uudistamista, josta löytyy lisätietoa Uusi Pasila -verkkosivuilta osoitteessa www.uusipasila.fi.

Nuoret arkkitehdit ratkaisivat kaupungistumisen ongelmia ”City Above the City” -kilpailussa

8c67d9b57ca164c9_800x800ar

Metsä Woodin suunnittelukilpailu innosti arkkitehtejä maailmanlaajuisesti suunnittelemaan puisia lisäkerroksia kaupunkien keskustoissa oleviin rakennuksiin. Innovatiivisia ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin saatiin 40 eri maasta. Parhaat palkitut suunnitelmat tehtiin rakennuksiin New Yorkissa, Shanghaissa ja Tampereella.

Arkkitehdit 40 maasta loivat kaupungistumisen ongelmiin oman Plan B -suunnitelmansa, jossa päämateriaalina käytettiin puuta (Kerto® LVL -tuotteita).  Tehtävänä oli suunnitella puurakenteinen laajennus johonkin olemassa olevaan kaupunkirakennukseen. Kilpailutöitä suunniteltiin 69 eri kaupunkiin ympäri maailmaa, kuten Sydneyyn, Shanghaihin, New Yorkiin, Berliiniin, Pariisiin ja Lontooseen. Kilpailun järjestäjänä toimi Metsä Wood.

”Rakentamisen on muututtava kestäväksi ja kaupunkien on edelleenkin oltava ihmisiä varten. Olen onnellinen, että niin moni erityisesti nuori arkkitehti jakaa tämän huolen kanssamme”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Michael Green MGA-arkkitehtitoimistosta, joka on myös DBR Design Build Research -suunnittelukoulun perustajia. ”Työt ovat innovatiivisia ja luovat lisäarvoa sekä rakennukselle että yhteisölle.”

”Suunnitelmat ovat realistisia ja osoittavat hyvää Kerto LVL:n rakennusominaisuuksien ymmärrystä”, sanoo professoriStefan Winter , joka johtaa Münchenin teknisen yliopiston puurakentamisen ja rakennesuunnittelun osastoa. ”Kerto® LVL on ihanteellinen materiaali tähän haasteeseen, koska se on kevyttä ja rakentaminen on nopeaa.”

”Puisten lisäkerrosten rakentaminen voi olla merkittävä ratkaisu kaupungistumisen ongelmiin. Rakennusten purkamisen sijaan niitä voisi laajentaa ylöspäin”, sanoo arkkitehti Mike Kane , yliopistonlehtori London South Bank Universitystä. ”Tämä kilpailu tulisi nähdä innoittajana tulevalle keskustelulle kestävästä kaupunkikehityksestä kaikkialla maailmassa.”

Voittajat eri puolilta maailmaa

”Kaupungistuminen on lisännyt kiinnostusta puurakentamiseen. Puurakenteisten laajennusten mahdollisuudet ovat valtavat – yli 100 miljoonaa neliömetriä pelkästään Saksassa”, sanoo Metsä Woodin liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Mikko Saavalainen .

Kilpailijoita palkittiin kahdessa sarjassa: pienen ja suuren mittakaavan muutostyöt. Palkintojen kokonaisarvo on 35 000 euroa.

Ensimmäisen palkinnon pienten muutosten sarjassa voittivat Nile Greenberg (USA) suunnitelmallaan New Yorkiin ja Alma Studio (Espanja) suunnitelmallaan Shanghaihin. Seuraaville sijoille pääsivät Superspace (Turkki) suunnitelmallaan Istanbuliin ja Sigurd Larsen Design & Architecture (Saksa) suunnitelmallaan Berliiniin.

Suurempien muutosten sarjassa ensimmäisen palkinnon saivat Lisa Voigtländer (Saksa) ja SungBok Song (Korea) suunnitelmallaan Tampereelle. Seuraaville sijoille pääsivät Basic Architects (Australia) suunnitelmallaan Perthiin, L Arkkitehdit (Suomi) suunnitelmallaan Helsinkiin, Giuseppe De Marinis Gallo ja Gianluca Gnisci (Italia) suunnitelmallaan New Yorkiin ja Kim Min Jae Architects (Hongkong) suunnitelmallaan Hongkongiin.

Kaikki työt löydät osoitteesta: planb.metsawood.com

Arabia135-tehdaskorttelin ideakilpailun voittajat valittu

4abec4b0-2620-4478-9902-10d8489568e5-main_image

Helsingin Arabia135-tehdaskorttelin uudistamiseksi järjestetyn ideakilpailun voittajat on valittu. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti jakaa 1. palkinnon ehdotuksille Frank ja Kilta.

Varma kutsui korttelin kehittämistä ideoivaan kilpailuun kaikkiaan yhdeksän arkkitehtitoimistoa. Seuraavat arkkitehtitoimistot ovat tehneet palkitut ehdotukset:

  • Frank: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva.
  • Kilta: Verstas Arkkitehdit Oy, arkkitehdit Ilkka Salminen, Jussi Palva, Riina Palva ja Väinö Nikkilä.

Arabiankadun ja Muotoilijankadun välissä, Hämeentien varressa sijaitsevan korttelin uudistaminen on Helsingin suurin valmiiseen kortteliin tuleva uudistushanke.

Korttelista tulee portti koko alueelle

– Uudistuksen lähtökohtana on, että Arabia135-tehdaskortteli toimii aktiivisena porttina koko alueelle. Saimme kilpailusta korttelin kehittämiseen uusia ja reippaita ideoita, joiden avulla voimme kehittää tilasta elävän, monipuolisen, aktiivisen ja yhteisöllisen, iloitsee Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

8bffee77-d07f-4160-837f-accebdf258a7-original

a6e88439-d965-4049-a581-4d28429a910a-original

– Palkittujen ehdotusten toiminnalliset ideat ja arkkitehtoninen ilme olivat kilpailun parhaat. Niitä yhdistämällä pystymme parhaiten kehittämään korttelista koko Arabian alueen sydämen, kertoo Tomperi.

Kilpailussa on ideoitu kortteliin muun muassa monimuotoisia asuntoja kaiken ikäisille, terveyspalveluja, liikunta- ja yhteistiloja, korttelisaunaa, designliikkeiden rypästä, luovia työtiloja ja liiketiloja yrityksille, päivittäistavarakauppaa, kahviloita ja ravintoloita. Uudet aukiot ja korttelin läpikulkuyhteydet helpottavat liikkumista ja parantavat suuren korttelin käytettävyyttä.

Muun muassa Fiskars, nykyiset designliikkeet, kirjasto, Pop & Jazz Konservatorio ja Lume-keskus säilyvät alueella. Kortteliin asettuu uutena isona toimijana Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Korttelin tarkempi suunnittelu käynnistyy

Korttelin kehittämistä jatketaan voittaneiden ehdotusten tekijöiden kanssa. Ideakilpailun jälkeen käynnistyy asemakaavan muutoksen valmistelu, jonka yhteydessä muun muassa päätetään, millaisia rakennuksia ja toimintoja kortteliin rakennetaan. Korttelia suunnitellaan yhdessä sen käyttäjien ja alueen asukkaiden kanssa.

Arabia135-korttelin ideakilpailusta ja korttelin löytyy lisätietoa Arabia135.fi-sivustolta: www.arabia135.fi

Kiinan Nanjingiin suunniteltavan mittavan rakennushankkeen arkkitehtikilpailun voittajat on valittu

c997d558-1349-4389-9689-28f6dc8bc3cf-main_image

PES Arkkitehdit voitti arkkitehtikilpailun, Nanjingin 120 000 neliömetrin rakennushankkeesta. Kohde on 3,5 kertaa Sanomatalon suuruinen.

Nanjing Sino-Finnish Center Architecture Design Competition -kilpailuun kutsuttiin vain suomalaisia arkkitehtitoimistoja, joista tänään valittiin voittajaksi arkkitehtitoimisto PES.

Kilpailun tulokset:

1. PES arkkitehdit Oy

2. ALA Architects

3. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy

 Yritysten kommentit:

Toimitusjohtaja Jarkko Salminen, PES Arkkitehdit Oy,

” Oli hienoa ja poikkeuksellista, että kilpailuun osallistui ainoastaan suomalaisia toimistoja.Olemme olleet Kiinassa jo 10 vuotta, joten markkina on tuttu. Kilpailu oli korkeatasoinen ja hyvin hoidettu ja ehdokkaat olivat hienoja.

Toivottavasti nyt saadaan mukaan clean tech -osaamista, omassa ehdotuksessamme oli esimerkiksi mukana edistyksellisiä aurinkoenergian kerääjiä. Tämä on uusi aspekti, aiemmin emme ole saaneet ovea auki kestävälle designille, mutta nyt jatkuvassa suunnittelutyössä otetaan mukaan tämäkin teknologia. Uskomme, että ovi on saatu auki.”

Arkkitehti Antti Nousjoki ALA arkkitehdit Oy,

”Tämä oli erinomainen avaus Finprolta ja koko vientiorganisaatiolta. Voittajalle tästä tulee hieno projekti ja me muutkin olemme saaneet hyvää näkyvyyttä, joka varmaankin poikii jatkoa tulevaisuudessa. Samalla otteella jatkossa! Tulee mieleen, että miksei tehty aiemmin. Uskon, että arkkitehtuurin mukana voidaan viedä paljon muutakin ja luoda pysyvää yhteistyötä.”

Arkkitehti Patrik Eriksson Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy,

” Tämä oli erittäin mielenkiintoinen ja urallani parhaiten Kiinassa järjestetty kilpailu. Olemme ylpeitä kolmannesta sijasta, sillä jo mukaan pääsy on suuri kunnia. Kohde eli kiinalais-suomalainen keskus on suuruudessaan kaikin puolin aivan ainutlaatuinen. Annan täydet kehut Finprolle ja Beautiful Beijing-projektille, tämä on vahva avaus Kiinan markkinoille niin arkkitehtuurille, taiteelle, tieteelle ja muullekin ”

Nanjingin 120 000 neliömetrin rakennushanke ja siihen liittyvä arkkitehtikilpailu

Kiinan Nanjingiin ollaan rakentamassa suurta rakennuskokonaisuutta, johon tulee muun muassa suomalais-kiinalainen kestävän teknologian keskus ja näyttely, johon voidaan tuoda esille suomalaista osaamista. Hankkeeseen liittyy Nanjingin kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu. Beautiful Beijing -kasvuohjelman aloitteesta arkkitehtikilpailuun kutsuttiin vain suomalaisia arkkitehtitoimistoja. Arkkitehtikilpailun voittaja palkitaan Nanjingissa 19.9.

Kilpailun kiinalainen järjestäjä vastaa varsin huomattavista palkinnoista. Kilpailun palkintojen kokonaissumma on yhteensä miljoona euroa, joka jaetaan kuuden loppukilpailijan kesken.

Kilpailu on ollut sikäli ainutlaatuinen, että kilpailun kiinalainen järjestäjä kutsui ainoastaan suomalaisia toimistoja.

Hanke on osa Finpron johtamaa Beautiful Beijing -projektia, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää suomalaista arkkitehtuuria Kiinassa sekä edesauttaa suomalaisen cleantech-osaamisen vientiä. Kilpailun kohteena on Sanomataloa 3.5 kertaa suurempi rakennuskokonaisuus Nanjingissa.

Paavo Lipponen valitsee arkkitehtuurin Finlandia-voittajan

4_lipponen-paavo_1.full

Paavo Lipponen

Vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia palkintoehdokkaat: Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly, Railo ja Suvelan kappeli

Voittajan valitsee Paavo Lipponen

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2016 kolmatta kertaa. Esiraadin valitsemat finalistit ovat Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly Helsingin Hernesaaressa, Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo ja Suvelan kappeli Espoossa. Palkinnon saajan valitsee entinen pääministeri Paavo Lipponen. Palkinnon voittaja julkistetaan 13. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.

Neljä erityyppistä olohuonetta

Esiraadin puheenjohtaja Pirjo Sanaksenaho luonnehtii ehdokkaita kaupunkilaisten olohuoneiksi, jotka edustavat omaleimaisuutta monipuolisissa käyttötarkoituksissaan ja ympäristöissään.

”Valitut ehdokkaat edustavat toiminnoiltaan erityyppisiä uusia rakennuksia ja ne sijaitsevat myös maantieteellisesti Suomen eri osissa. Yhteistä niille on, että ne ovat kaikki ihmisten yhteisiä olohuoneita – seurakuntatoimintaan, urheiluun, kulttuuriin ja vapaa-ajan viettoon liittyviä tiloja. Arkkitehtuurilla on kussakin kohteessa saavutettu kiinnostavuutta ja omaleimaisuutta ympäristössään.”

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee teatterirakennuksille poikkeuksellisesti kauppakeskuksen laajennuksen sisällä. Esiraadin mukaan lähtökohta, jossa iso julkinen rakennus sijaitsee toisen kaupallisen rakennuksen sisällä muodostaa lopulta mielenkiintoisen asetelman uudenlaisen teatterirakennuksen synnylle. Teatterin lämpiö avautuu kauppakeskuksen korkeaan sisäkäytävään. Yleisötilat on käsitelty pelkistetyillä tummilla ja metallihohtoisilla pinnoilla luoden onnistuneen vastakohdan kauppakeskuksen väri- ja informaatiotulvalle. Yksitasoisen teatterin keskiössä tiiviinä pakettina ovat suuret salimaiset tilat. Tilojen elegantti yksinkertaisuus nostaa sen tavanomaisuuden yläpuolelle. Vuonna 2015 valmistuneen teatterin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA (arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston).

Löyly nousi Hernesaarenrantaan tänä vuonna. Esiraadin mukaan harva yleisölle avoin rakennus Helsingissä hyödyntää sijaintia avomeren äärellä yhtä täysipainoisesti kuin Löyly. Horisontti on läsnä lähes kaikissa sisätiloissa, ja merta pääsee ihailemaan myös rakennuksen katolta. Rakennus on kimpale, jonka puusälejulkisivuissa valo taittuu kauniisti kolmion muotoisten pintojen leikkauskohdissa. Julkisivuissa käytetty puu harmaantuu ajan myötä, jolloin Löylyn voi kaukaa katsoen kuvitella olevan yksi Helsingin saaristoluonnon kallionnyppylöistä. Säleet tarjoavat näkösuojan vähäpukeisille löylyttelijöille, mutta mahdollistavat merinäkymän saunan lauteille. Rakennuksen on suunnitellut Avanto arkkitehdit (arkkitehdit Ville Hara, Anu Puustinen, Antti Westerlund, Hiroko Mori, sekä arkkitehtiopiskelijat Laura Nenonen ja Xiaowen Xu).

Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo ja lohkaremaiset asuin- ja toimitilarakennukset jättävät väliinsä railomaisen tilan, jonka hahmottuminen odottaa vielä asuinrakennusten toteutumista. Rakennus sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman ns. Poronsarvikaavan alueella Rovaniemen keskustan tuntumassa. Katsomo näyttäytyy eri suunnista erilaisena. Suoraan edestä, kentän toiselta laidalta nähtynä se piirtyy sirona ja kevyenä, pilarien varassa seisovana lippana. Parhaimmillaan katsomorakennus on etäältä katsottuna: suurena, veistoksellisena urheilurakennuksena. Esiraadin mukaan uusi urheilukentän monitoimirakennus tuo kaupungin arkkitehtuuritarjontaan tuoreen, nykyaikaisen lisän. Railon on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT (arkkitehdit Aaro Artto, Teemu Palo, Yrjö Rossi, Hannu Tikka ja Jussi Vakkilainen).

Suvelan kappeli nousee luontevasti alueensa kiintopisteeksi. Osa tiloista on Espoon kaupungin asukaspuiston käytössä. Asukaspuistoa palvelevat muut toiminnot tekevät rakennuksesta eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikan. Rakennus rajaa selkeästi ympäröiviä reittejä ja piha-alueita. Julkisivuiltaan kuparipintainen rakennus nousee juurevasti maasta rakennuksen harjoihin ja tapuliin asti luoden veistoksellisen kokonaisuuden. Pääsalin interiööri on yksinkertaisuudessaan voimakas. Vuonna 2016 valmistuneen kappelin on suunnitellut OOPEAA Office for Peripheral Architecture (arkkitehdit Anssi Lassila, Iida Hedberg, Juha Pakkala, Teemu Hirvilammi, Jussi-Pekka Vesala, Hanna-Kaarina Heikkilä, Anis Souissi ja Miguel Silva.)