Puun käyttö rakentamisessa kasvanut – markkinaosuuskin kääntymässä

1-1230635275AQFn

Rakentamisen kasvu viime ja kuluvana vuonna on kääntänyt puun ja puutuotteiden käytön kasvuun. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutosilmiöt, tärkeimpinä kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen kasvattavat kuitenkin tyypillisesti betonista rakennettavien rakennusten kysyntää; kerrostalo-, toimisto-, liike- ja sairaalarakennuksia. Puun käytön kasvusta huolimatta puun markkinaosuus on pienentynyt sekä runko- että julkisivumateriaalina. Puuala on reagoinut rakennemuutoksiin kehittämällä uusia tuotteita kasvaville markkinasektoreille, mutta tekemistä riittää. Puun markkinaosuus on kuitenkin kääntymässä kasvusuuntaiseksi, totesi johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä 43.Puumarkkinapäivillä 30.11.2017.

Rakentaminen kasvoi vauhdilla viime vuonna, kasvu jatkuu hidastuen tänä ja ensi vuonna Rakentaminen kasvoi Suomessa Foreconin mukaan viime vuonna lähes 9 prosenttia. Kasvun veturina toimi uudistalonrakentaminen, jossa kasvua oli 18 prosenttia. Kasvun huippulukemat olivat kerrostalorakentamisessa, 30…35 prosenttia. Rakentamisen kasvuvauhti jatkuu hyvänä, noin 4 prosentin tasolla tänä vuonna eli ylittänee edelleen BKT:n kasvuvauhdin. Rakentamisen näkymät myös ensi vuodelle ovat hyvät. Kasvu jatkuu, mutta vauhti hidastuu hieman alle talouden kasvuvauhdin, 1-2 prosenttiin.

Rakentamisen kapasiteetti on lähes täyskäytössä suurimmissa kasvukeskuksissa.

Puualalle tärkeän kuluttajavetoisen rakentamisen kasvun vauhdittumista on odotettu tänä vuonna, mutta kasvuvauhti on jäänyt odotuksista erityisesti puualalle tärkeimmän talotyypin, omakotitalojen rakentamisessa. Pientalojen rakentamisessa on kuitenkin selvä kasvu tuottajamuotoisessa rakentamisessa. Puiset perustajaurakoidut kaupunkipientaloalueet ovat vastanneet kaupungistumisen haasteeseen ja käyneet kaupaksi. Korjausrakentamisen kasvuvauhti on hieman vauhdittumassa.

Puun käyttö rakentamisessa kasvaa, mutta markkinaosuus pienentynyt

Puu menetti uusien talojen runkomateriaaleissa johtoasemansa betonille vuonna 2014. Syy löytyy em. rakennemuutoksesta eli puuvaltaisen omakotirakentamisen voimakkaasta vähenemisestä samaan aikaan, kun betonivaltaisen kerrostalorakentamisen määrä on noussut vastaavasti. Puurunkoisten rakennusten aloitukset kasvoivat viime vuonna reippaasti, 25 prosenttia, kun kokonaisaloituksissa kasvua oli 12 %, mikä merkitsi puun markkinaosuus kasvua. Tämän vuoden tammi-syyskuussa puurakennusten aloitukset kasvaneet vähemmän (+3 %) kuin aloitukset keskimäärin (+ 9 %). Kuluvana vuonna betonin markkinaosuus kaikista uudisrakennuksista on noussut yli 50 prosenttiin ja puurunkoisten pudonnut alle 30 prosenttiin. Käänne on kuitenkin tapahtumassa. Taustat ovat kerrostalorakentamisen vähenemisessä nykyiseltä ylikorkealta tasolta sekä suunnitteilla olevien puukerrostalojen määrä. Puun käyttö (m3) rakentamisessa kääntyi kasvuun vuonna 2016 ja kasvu jatkuu kuluvana vuonna (+4%) sekä ensi vuonna. Puu on edelleen markkinajohtaja niin uusien kuin vanhojen rakennusten julkisivumateriaaleissa, vaikka uudisrakentamisessa rooli on pienentynyt lähinnä omakotirakentamisen vähenemisen takia. Viime vuonna puujulkisivujen osuus uusista julkisivuista laski lähelle 30 prosenttia. Kyse on kuitenkin eräiden suurten hankkeiden aiheuttama teräksen osuuden reipas kasvu.

Kerrostalorakentaminen noussut Euroopan ennätystasolle

Kerrostalorakentaminen on kasvanut rajusti viime ja kuluvana ja vuonna. Viime vuonna uusien kerrostaloasuntojen aloitusmäärä kasvoi n. 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut tämän vuoden tammisyyskuussa vuonna yli 30 prosentin vauhtia.

Kerrostalorakentamisen rajun kasvun takana ovat olleet asuntorahastot ja -sijoittajat, mikä on uusi ilmiö kerrostalorakentamisessa. Kuluvana vuonna myös kuluttajat ovat olleet aktiivisia uusien asuntojen ostamisessa. Ostohalukkuutta ovat tukeneet hyvän tulevaisuususkon, matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen ohella edulliselta tuntuvat myyntihinnat. Tuntuma syntyy suurista yhtiölainoista, niiden 2…3 vuoden lyhennysvapaista sekä voimakkaasti yleistyneistä vuokratonteista uusissa taloyhtiöissä. Kerrostalojen jatkuvasti kasvava rakentaminen, uudet kauppatavat ja niihin liittyvät mahdolliset riskit ovat herättäneet voimakasta keskustelua kuluvana syksynä.

Puukerrostalojen määrä kasvanut vauhdilla viime vuosina

Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusmäärä oli viime vuonna 1500 kappaletta, kasvua lähes 70 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on aloitettu n. 1200 puukerrostaloasuntoa, kasvua n. 10 %. Lukemat merkitsevät puukerrostalojen markkinaosuuden nousua viime vuonna 5,7 prosenttiin oltuaan edellisvuonna n. 4 prosenttia. Kuluvana vuonna markkinaosuus on kääntynyt laskuun ja oli 4,7 prosenttia tammi-syyskuun jaksolla. Lähivuosina rakennettaviksi on suunnittelupöydillä kuitenkin yli 9000 puukerrostaloasuntoa. Sama ilmiö kuin Suomessa on tapahtunut Ruotsissa, missä kerrostalorakentaminen on kasvanut myös voimakkaasti ja puukerrostalojen markkinaosuus on kuluvana vuonna hieman alle 6 prosenttia, kun osuus oli vuonna 2014 10 prosentissa ja ollut laskussa sen jälkeen. Ruotsissa puukerrostaloasuntoja rakennetaan vajaa 3500 kpl vuodessa, kun meillä määrä on n. 1500 asuntoa.

Rakentamisen näkymät Euroopassa ovat hyvät vuosikymmenen loppuun

Nopein kasvu ajoittuu tälle vuodelle 2017, mutta kasvu jatkuu hidastuen vuoteen 2020. Euroopan rakentaminen on kasvanut ja kasvaa lähivuosina nopeammin kuin bruttokansantuote. Tämä on myönteinen seikka puutuotteiden ja sahatavaran viennille. Puutuotteilla ei ole merkittävää roolia rakentamisessa kuin muutamassa Euroopan maassa, mutta roolissa on nähtävissä kasvua. Saksassa puutalojen osuus uusista omakotitaloista on noussut lähes 20 prosenttiin, mikä merkitsee noin 20 000 omakotiasuntoa vuodessa.

Länsi-Euroopassa asuntojen korjaus- ja täydennysrakentamiseen käytetään paljon enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen ja myös se markkina kasvaa. Nämä markkinat soveltuvat hyvin puutuotteille. Erityisen hyvässä vauhdissa lähivuosina on Itä-Euroopan EU-maiden rakentaminen.

Kasvuvauhti on tupla Länsi-Eurooppaan verrattuna. Puolassa rakentaminen kasvaa lähivuosina lähes 10 % vuodessa. Kovan kasvun maissa tarvitaan lisää kapasiteettia ja niissä on tilaa uusille ratkaisuille. Puualan tulee selvittää puun ja puutuotteiden rooli ja potentiaalit sekä laatia seurantamittarit tärkeimmille vientimaille. Keskeistä on tuoda esille faktoin ja mielikuvin puurakentamista ja puutuotteita nykyaikaisena ja kestävän kehityksen mukaisena tuotteena.
Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä puhui rakentamisen näkymistä puurakentamisen näkökulmasta Puumarkkinapäivillä Helsingissä 30.11.2017.

Stora Enso toimittaa LVL-rungon Supercellin uuteen massiivipuiseen toimistorakennukseen

a0904acf650771fe_org

SRV ja Supercell ovat tänään sopineet Helsingin Jätkäsaaren Wood City -puukorttelin kokonaisuuteen kuuluvan toimistorakennuksen ja pysäköintitalon kaupasta. Wood Cityn rakennusten runko toteutetaan massiivipuusta, ja Stora Enso toimittaa rungon Supercellin uutta pääkonttoria varten.

Stora Enso toimittaa noin 2 500 m3 viilupuuta (LVL, Laminated Veneer Lumber) Supercellin toimistorakennuksen runkoelementtejä varten. Kahdeksankerroksisen ja pinta-alaltaan lähes 13 000 m2:n toimistorakennuksen rakentamisen arvioidaan alkavan keväällä 2018.

”On hienoa, että Stora Enso on valittu massiivipuurungon toimittajaksi tähän ainutlaatuiseen toimistokohteeseen. Kiinnostus puurakentamista kohtaan kasvaa jatkuvasti. Puu on ainoa täysin uusiutuva rakennusmateriaali, joten vastuullisen rakentamisen näkökulmasta ei parempaa vaihtoehtoa ole olemassa”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.

Uusi toimistorakennus perustuu Stora Enson rakentamisen komponentteihin, kuten pilarit, palkit sekä välipohjien ja katon ripalaatat. Komponentit valmistetaan yhtiön Varkauden tehtaan LVL-viilupuusta, kuten myös SRV:n parhaillaan Helsingin kaupungin asuntotuotannolle rakentamat Wood Cityn asuinkerrostalot.

Valmistuttuaan Wood City -kortteli tulee koostumaan kahdesta asuinrakennuksesta, Supercellin toimistorakennuksesta ja pysäköintitalosta sekä hotellista.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen Silva-näyttelyssä Joensuussa: Sijoitusrahasto puurakentamista edistämään

pilketalo_pekka-koski

Pilke-talo Rovaniemellä. Kuva: Pekka Koski/Metsähallitus.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen ehdottaa erityisen sijoitusrahaston perustamista puurakentamisen edistämiseksi. Rahasto toimisi samankaltaisella periaatteella kuin nykyiset metsäomaisuuteen sijoittavat rahastot.

Sijoitusrahasto keräisi pääomia puurakentamisen kilpailukykyyn uskovilta yksityishenkilöiltä ja instituutioilta. Saamillaan sijoituksilla se rakennuttaisi tai ostaisi sellaisia toimitiloja, tuotantotiloja, urheiluhalleja, kerrostaloja ja kenties myös pientaloja, joissa puu on pääasiallinen rakennusmateriaali. Tuotot sijoituksille tulisivat vuokratuloina sekä potentiaalisena rakennuskohteiden arvonnousuna.

“Metsähallitus suosii kernaasti puurakenteisia toimitiloja. Puurakentamisen maamerkkejä ovat muun muassa Pilke-talo Rovaniemellä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa ja hirsitoimisto Pudasjärvellä. Puurakentamisen edistäminen on erinomaista ilmastopolitiikkaa, sillä puurakennukset toimivat hiilen pitkäaikaisvarastoina”, Hyttinen sanoo.

Metsähallituksella on toimitiloja yli 40 paikkakunnalla sekä lisäksi parikymmentä luontokeskusta eri puolilla maata. Toimitilat ja luontokeskukset olisivat hyviä pilotteja rahastolle.

“Emme pääsääntöisesti itse omista rakennuksia, vaan olemme vuokralaisena. Voimme sitoutua pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Lähtökohtaisesti tarkastelemme puurakennusta vaihtoehtona etenkin silloin, kun toimitilamme voimassa oleva vuokrasopimus on katkolla tai kun tiedossa on mittavia remontointitarpeita”, Hyttinen kertoo.

Hyttisen mukaan puurakentamisen edistäminen on nähty liiaksi pelkästään ”puhdasoppisten” puurakennusten rakentamisena, eli tavoitellaan puun käyttöä ainoana rakennusmateriaalina.

“Paljon enemmän mahdollisuuksia avaa ”sekakäyttö” eli ajattelumalli, jossa puun osuutta lisätään läpileikkaavasti kaikessa rakentamisessa. On tietenkin järkevää käyttää kuhunkin rakenteeseen ja rakennuksen osaan sellaista materiaalia, joka kyseiseen tarkoitukseen parhaiten soveltuu.”

Metsä Wood: 18-kerroksisesta Brumunddalin Mjöstornetista tulee maailman korkein puurakennus

a1675ba769568dfc_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Norjan Brumunddaliin rakennettava Mjöstornet on valmistuessaan maaliskuussa 2019 maailman korkein puurakennus. Huhtikuun alussa alkanut rakennusprojekti on osoitus siitä, miten betoni voidaan korvata huomattavasti kevyemmällä ja ympäristöystävällisemmällä puulla. Yli 80 metriä korkeaan, 18-kerroksiseen rakennukseen tulee toimistoja, hotellitiloja ja asuntoja.

Puurakennuksista löytyy ratkaisu uusien asuntojen ja toimistotilojen suureen kysyntään, suurkaupunkien tiivistämiseen ja rakentamisen tiukkoihin ympäristövaatimuksiin. Käyttämällä puuta päärakennusmateriaalina saadaan rakennettua nopeasti kevyitä ja kustannustehokkaita taloja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienet. Myös kantavat rakenteet voidaan tehdä puusta.

Ympäristönäkökohdat ratkaisevat

Kerrostalon rakennusmateriaaleja ovat liimapuupalkit, CLT ja Metsä Wood Kerto LVL (Laminated Veneer Lumber) . Riittävän kantavuuden varmistamiseksi kerrosten välipohjissa käytetään ristiinliimattuja viilupuulevyjä, tekniseltä nimeltään Kerto-Q LVL. Levyt ovat erittäin lujia ja kestäviä.

Puu on ympäristöystävällinen materiaali. Raaka-aine on uusiutuvaa ja sitä riittää Pohjoismaissa. Materiaaliin siirtyy puun kasvaessa hiilidioksidia enemmän kuin rakennusmateriaalin valmistus aiheuttaa. Puupohjaisten rakennustuotteiden keveys vähentää kuljetustarvetta ja perustukset voidaan tehdä huomattavasti betonirakennuksia kevyemmiksi.

b3a1a7e1ef8be26c_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

919d5a8c78f33da4_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Rakennusaika lyhenee 50 prosenttia

Puun käyttäminen kerrostalojen päärakennusmateriaalina nopeuttaa ratkaisevasti rakentamista ja vähentää kustannuksia. Nykytekniikalla kaikki rakenneosat voidaan valmistaa tehtaalla hyvin tarkasti. Paikalla valettavan betonin käyttöön verrattuna rakennusaika voi jopa puolittua. Korjaus- ja muutostöiden tekeminen rakennustyömaalla on myös melko helppoa.

”Kerto-levyillä päällystetty massiivinen lattiapalkisto kootaan tehtaallamme, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä rakennuspaikalta. Tästä on paljon etua, jos jotain muutoksia tarvitsee tehdä tehtaalla. Rakennamme kerroksen viikossa, mikä lyhentää rakennusaikaa noin 35–40 % verrattuna betoniin. Puisten rakenneosien keveyden ansiosta emme tarvitse raskaita koneita”, sanoo Rune Abrahamsen, Mjöstornetin rakennustyömaan kokonaistoimittajan Moelven Limtre AS:n johtaja.

Puu lisää paloturvallisuutta

Paloturvallisuus ei ole Mjöstornetin heikko kohta, pikemminkin päinvastoin. Käsittelemättömään massiivipuuhun muodostuu tulen vaikutuksesta hiiltyvä pinta, joka suojaa puun syvempiä kerroksia palamiselta.

Puu on paloturvallinen materiaali, vaikka yleisesti muuta luullaankin. ”Paloturvallisuusmääräysten mukaan rakennusten on kestettävä palamista sortumatta vähintään kahden tunnin ajan. Teräksestä ja betonista rakennetussa talossa teräs sulaa ja talo sortuu”, rakennustyön pääurakoitsijan Hent AS:n projektipäällikkö Erik Tveit sanoo.

Kerrostalon seitsemän ylimmän kerroksen välitasoissa käytetään kuitenkin betonia. Betonin käyttö ei johdu kantavuudesta, vaan siihen on yksinkertaisempi syy: koska kaikki kerrostalot huojuvat enemmän korkeammalla, painon lisääminen estää sen, etteivät talossa olevat ihmiset tule merisairaiksi. Betonista rakennettu talo huojuu yhtä paljon kuin puutalo, mutta siinä huojunta hidastuu eikä tunnu niin selvästi.

Metsä Wood toimittaa Kerto LVL -levyt Moelven Limtre AS:lle, joka rakentaa puurungon pääurakoitsija Hentille.

Markkinakatsaus osoittaa: Puurakentamisen edistäminen tuloksellista

pexels-photo-323780

Puuinfon uuden markkinakatsauksen mukaan puun käyttö rakentamisessa kasvaa. Suhteessa rakentamisen volyymiin puun käyttö on historiallisen korkealla tasolla. Puun käytön kasvua vauhdittavat erityisesti puukerrostalot ja julkinen rakentaminen sekä massiivipuun käytön yleistyminen.

Puun käyttö rakentamisessa on ollut nousussa 2010-luvulla. Erityisesti puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset ovat lisänneet suosiotaan. Puun markkinaosuus pientalorakentamisessa on pysynyt likimain ennallaan koko 2010-luvun. Sen sijaan pientalojen rakentamisen volyymi on lähes puolittunut. Hirsitalojen osuus pientaloista on kasvanut.

Puun markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on kasvanut voimakkaasti. Suurin yksittäinen syy puun suosioon vaikuttaa olevan kuntien halu päästä eroon olemassa olevan rakennuskannan sisäilmaongelmista. Moni kunta on päättänyt purkaa esimerkiksi vanhan sisäilmaongelmaisen koulun tai muun rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden puurakenteisen talon.

Kerrostaloissa puun markkinaosuus on ollut kasvussa jo vuodesta 2010. Vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria koska hankkeita on verrattain vähän. Noususuunta kuitenkin on selvä. Lisäksi koko kerrostalorakentamisen markkina on ollut voimakkaassa kasvussa.

Massiivipuurakentaminen voi jopa kolminkertaistaa puun käytön rakentamisessa. Massiivipuu-rakenteiseen taloon kuluu puuta lähes kolminkertainen määrä rankarakenteiseen taloon verrattuna.

Rakentamisen volyymi-indeksiin suhteutettuna puun käyttö rakentamisessa on kasvanut ja ollut 2010-luvulla historiallisen korkealla tasolla. Rakentamisen volyymi on ollut alamaissa lähes koko 2010-luvun. Volyymi-indeksi kääntyi todelliseen nousuun vasta vuonna 2016. Puun käytön kannalta keskeiset pien-, rivi- ja vapaa-ajan asuntojen rakentamismäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina pientalorakentamisen laskun aiheuttama puun käytön vähentyminen kuitenkin on saatu pysäytettyä laaja-alaistamalla puun käyttöä myös muuhun rakentamiseen. Rivitaloissa puun markkinaosuus on hieman kasvanut. Rivitalorakentamisen markkina on edelleen vaatimattomalla tasolla, joskin sille ennakoidaan hienoista kasvua kuluvalle vuodelle.

Markkinakatsaus kumoaa yksiselitteisesti esitetyt väitteet siitä, että puun käyttö kotimaan rakentamisessa olisi laskenut viime vuosina jopa miljoonilla kuutiometreillä. Tilastojen mukaan kehitys on ollut päinvastaista, puun käyttö rakentamisessa on kasvussa.

Liite: Puuinfon markkinakatsaus 3.7.2017

Teollisen puurakentamisen kehittäjä palkittiin

d337d37a-0b2f-4ac7-b354-edc81907e69f

Sveitsiläinen puurakentamisen pioneeri, insinööri Hermann Blumer

Sveitsiläinen puurakentamisen pioneeri, insinööri Hermann Blumer on palkittu merkittävällä eurooppalaisella puutuoteteollisuuden Schweighofer-palkinnolla. Pitkästä elämäntyöstä puurakentamisen kehittäjänä palkittua Blumeria voidaan pitää modernin teollisen puurakentamisen uranuurtajana.

Blumer tunnetaan erityisesti suurten puurakenteiden tappivaarnaliitostekniikan kehittämisestä, minkä lisäksi hänen uralleen mahtuu paljon myös muita merkittäviä edelleen käytössä olevia puurakentamisen innovaatioita.
Schweighofer Prize 2017 palkinto julkistettiin 20.6. Wienissä järjestetyssä tilaisuudessa.
Hermann Blumer tuli Sveitsin Herisaussa vuonna 1907 perustetun perheyrityksen johtoon vuonna 1980. Yrityksen menestys oli vaihdellut sotien myllerryksessä. Blumerin tullessa taloon sillä oli 20 työntekijää. Hän aloitti siihen asti lähinnä puusepänverstaana toimineessa yrityksessä puutuoteosien teknisen kehitystyön. Blumer toi markkinoille puurakentamisen liitostekniikan mullistaneen tappivaarnaliitoksen, josta tuli heti Euroopan laajuinen menestystarina.

Blumerin keskeiset innovaatiot ovat syntyneet rakentamisen käytännön tarpeista. Tappivaarnaliitostekniikka syntyi, kun puurakenteita haluttiin alkaa käyttää yhä suuremmilla jänneväleillä. Niiden kokoamiseksi ei ollut olemassa sopivaa liitostekniikkaa, joten sellainen piti keksiä ja kehittää, toteaa Hermann Blumer.

Blumerin johtama kehitystyö on ollut aina laaja-alaista, eri toimialaoja ja teknologioita yhdistävää. Puualan yritysten lisäksi mukana on konepajayrityksiä, jotka kehittävät samalla liitosvälineiden valmistuksessa ja työstöissä tarvittavat koneet ja laitteet, sekä suunnittelijoita ja ohjelmistotaloja, jotka kehittävät tarvittavat suunnitteluohjeet ja -ohjelmat. Kehitystyön tuloksena syntyy valmis ratkaisu, joka sisältää paitsi kokoonpanon fyysiset osat myös osaamisen, ohjelmistot ja laitteet niiden suunnittelemiseen ja valmistukseen.

Tappivaarnaliitoksesta tuli heti Euroopan laajuinen menestys. Ensimmäistä St. Gallenin Säntisparkiin rakennettua kauppakeskusta ja kylpylää kävi katsomassa Blumerin mukaan koko Eurooppa. Sen seurauksena Blumer alkoi valmistaa suuria kattoristikoita ympäri Eurooppaa.

Tappivaarnaliitostekniikan menestyksen myötä yhtiössä aloitettiin kotelolaatan kehitys. -Tarve sen kehitystyölle syntyi huomattuamme, ettei tappivaarnaristikoiden päälle ollut silloin olemassa järkevää teollisesti valmistettavaa kattorakennetta. Myös kotelolaatan kehittäminen edellytti laajaa kehitystyötä eri yritysten kesken, jotta laattojen valmistusteknologia saatiin kilpailukykyiseksi.

– Jokaisen tuotteen kehityksen takana oli laaja-alaista yhteistyötä insinöörien, puuosaajien, konepajojen ja terästeollisuuden kanssa, sanoo Blumer. Tuotteen ja sen valmistukseen tarkoitettujen koneiden suunnittelu, kehitystyö, valmistus ja ohjelmistojen käyttöönotto veivät kymmenen vuotta ja maksoivat paljon.

Blumer on ollut edelläkävijä tietotekniikan hyödyntämisessä. Hänen johdollaan on kehitetty valmistukseen soveltuvien koneiden lisäksi myös niiden ohjelmistot. – Yhtiön ensimmäinen tietokone oli HP85, joka tämän päivän vertailussa on hyvin vaatimaton kone, mutta sen avulla saatiin tuotanto käyntiin, muistaa Blumer.

Kehitystyön tulokset edelleen tuotannossa

Blumerin mukaan rakentamisen aidosta tarpeesta lähtenyt tutkimus-ja kehitystyö johti käytännönläheisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin, joista tuli menestystuotteita ja teollisia toistettavia ratkaisuja. Menestyksen tuoman kasvun ja investointien ansiosta yhtiö kasvoi nopeasti 600 työntekijän yritysryppääksi, jossa sahateollisuustuotteiden lisäksi valmistettiin suuria tappi-vaarnaristikkorakenteita, kotelolaattoja, ikkunoita ja muita puusepäntuotteita. Lisäksi yhtiöön perustettiin oma puurakenteiden suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto.

– Nyt ajateltuna investoimme tuolloin liikaa ja kasvoimme liian nopeasti. Lisäksi teimme virheen laittamalla kaikki munat samaan koriin. Emme hajauttaneet eri tuotteiden valmistusta eri yhtiöihin, vaikka se olisi ollut järkevää, arvioi Blumer nyt.

– Ajauduimme vuonna 1997 talousongelmiin. Olimme investoineet paljon, vaikka raha oli tuolloin kallista. Juuri kun investoinnit olivat valmiita, markkinat sulivat alta. Vaikka tuotimme uudella tekniikalla menestystuotetta kotelopalkkia, markkina ja yritys menivät alta suhdanteiden myötä.

Tuotteiden valmistus jatkui yritysryppäässä, jonka perustaminen mahdollistui yrityksen työntekijöiden investoitua tuotannon jatkamiseen. Nykyisin yhtiön eri osat toimivat erillisinä työntekijöidensä omistamina yrityksinä. -Jälkeen päin ajatellen tuo kasvun aika oli minun elämäni parasta aikaa, vaikka ajauduimmekin talousongelmiin. Meillä oli itse kehitetyt koneet, tuotteet, teollinen valmistus sekä osaavia ihmisiä toteuttamaan niitä.

Blumerin työn jäljiltä Appenzellin alueella on paljon puusepänyrityksiä ja niillä hyvä osaamispohja. Alueelle on muuttanut myös Sveitsin Bielin ammattikorkeakoulusta valmistuneita nuoria puuseppiä ja puuinsinöörejä, jotka turvaavat alueen yritysten ammattitaitoisen työvoiman saannin.

– Vaikka taloudellisessa katsannossa olimme liian aikaisin kehittämässä uusia tuotteita ja niitä valmistavia koneita ja ohjelmistoja, voimme nyt sanoa, että olimme silti oikealla tiellä. Kun silloin ei ollut teollisen rakentamisen edellyttämiä tuotteita, saati ohjelmistoja suunnitteluun tai koneita valmistukseen, meidän piti kehittää nämä kaikki.

Puurakentaminen on aito vaihtoehto betonirakentamiselle

Tänä päivänä Hermann Blumer iloitsee siitä, että on huippuarkkitehtien ja rakentajien keskuudessa kysytty asiantuntija. Hän työskentelee Creation Holz -yrityksessään, joka tuottaa asiantuntijapalveluita puurakentamisen tarpeisiin. Yrityksessä Blumerin ydinryhmä keskittyy uusiin kehityshankkeisiin.

– Kun arkkitehti tulee meille luonnoksineen, me katsomme miten sen voi toteuttaa puusta. Teemme arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden kanssa esiselvityksiä rakennushankkeisiin, jotka sitten toteutamme paikallisten rakennusyhtiöiden kanssa eri maissa. Työn alla on Sveitsin Bieliin toteuttava koulurakennus, jossa haasteena ovat ennen näkemättömän vaativat välipohjarakenteet.

Blumer korostaa erityisesti rakennesuunnittelun ja -suunnittelijoiden osaamisen merkitystä puurakentamisen tulevaisuudelle. – Ongelma on se, että isojen projektien puurakenteet ovat hyvin monimutkaisia mutta vain kymmenen prosenttia rakennesuunnittelijoista on erikoistunut puuhun.

Puurakentamisen markkina kasvaa vahvasti saksankielisessä Euroopassa. – Korkeat rakennukset ovat markkinakasvun vetureina. Varsinkin Sveitsissä tehdään paljon 6-8 kerroksisia kerrostaloja.

-Meillä on hyvää yhteistyötä myös betoniteollisuuden kanssa, mutta osat ovat vaihtuneet. Kun betonirakentajat olivat ennen isännän roolissa, nyt puurakentajat tekevät ensin osuutensa ja sitten betoni. Esivalmistukseen perustuva puurakentaminen on iso muutos perinteiseen paikan päällä rakentamiseen.

Blumerin mukaan julkinen sektori haluaa käyttää puuta enemmän rakentamisessa. – Nyt halutaan suosia vähähiilistä rakentamista, luoda ekologista imagoa sekä edistää omien metsien käyttöä ja tukea paikallisia yrityksiä.

-Asenteet puurakentamista kohtaan ovat muuttuneet viime vuosien aikana myönteisemmiksi. Investoijat uskovat ja luottavat puurakentamiseen. Jokaisessa kilpailussa on oltava mukana puuvaihtoehto.

Blumer muistuttaa, että markkinoilla on edistyneitä puurakentamisen ratkaisuja ja tuotteita. – Kun tappivaarnaaliitos mahdollisti pitkät jännevälit, esivalmistukseen ja rakentamisen kokoonpanoon on tullut nyt uusia innovaatioita. Markkinoilla on uusia teolliseen rakentamiseen soveltuvia puurakentamisen tuotteita ja osaavia valmistajia, mikä edistää edelleen puurakentamisen markkinan kasvua.

Ranska tähtää maailman johtavaksi puurakentamisen maaksi

938c30d0-a8b2-4a57-870e-11ef12b4e0f0

REI Habitat -yhtiön toimitusjohtaja Paul Jarquin

Ranskan puutuoteala on asettanut tavoitteeksi kasvattaa puurakentamisen osuutta 30 prosenttiin kaikesta rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoista tavoitetta pidetään realistisena, koska Ranskalla on suuret metsävarat sekä vahva puurakentamisen ja suunnittelun osaaminen.

Nancyssä pidetyn Forum Bois Construction -puurakentamisen konferenssi nosti puurakentamisen Ranskan presidentinvaalien teemaksi toimittamalla puurakentamisen kasvattamiseen tähtäävän vetoomuksen kaikille ehdokkaille. Konferenssiin osallistui alan yritysten lisäksi arkkitehtejä, suunnittelijoita ja poliittisia päättäjiä.

– Tavoitteen perusteena on erityisesti ilmastomuutos, jonka torjumisessa puun käyttöä tulee edistää kaikessa uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa, painottaa puurakentamiseen erikoistuneen kiinteistöyhtiö REI Habitat -yhtiön toimitusjohtaja Paul Jarquin.

– Puurakentamisen edistämisessä on mentävä nyt käytännössä eteenpäin varsinkin julkisella sektorilla, jolla on tässä keskeinen rooli. Pelkät aikomukset eivät enää riitä. Koska puu on tällä hetkellä ainoa uusiutuva rakennusmateriaali, se on tämän vuosisadan edistynein materiaali, tiivistää Jarquin.

Puu on jo kaupunkirakentamisessa

Puutuoteteollisuus on Jarquinin mukaan valmiina vastaamaan haasteeseen kasvattaa puurakentamisen osuutta merkittävästi. – Rakennamme parempia ja korkeampia puurakennuksia. Emme julista kilpailua muiden rakennusmateriaalien kanssa, mutta haastamme koko rakennusalan kestävään rakentamiseen.

– Vaikka Ranskassa on puurakentamisessa tapahtunutkin vahvaa kehitystä, tulevaisuudessa puuteollisuuden täytyy olla jatkuvasti vahvempi, dynaamisempi ja innovatiivisempi. Tarvitsemme lisää puurakentamisen arvokkainta pääomaa eli asiantuntemusta sekä oppilaitoksiin ja korkeakouluihin lisää puurakentamisen opetusta, sanoo Jarquin.

Jarquin uskoo puurakentamisen mahdollisuuksiin kaupunkirakentamisessa. – Ympäristötekijöiden lisäksi puurakentamisen nopeus, keveys ja arkkitehtoniset mahdollisuudet suosivat betonin ja teräksen korvaamista puurakenteilla myös urbaanissa rakentamisessa. Kun teollinen esivalmistus kehittyy, puun osuus kaupunkirakentamisessa kasvaa.

Kommentti

Vaikka ensilukemalta ranskalaisten tavoite tulla maailman johtavaksi puurakentamisen maaksi saattaa tuntuakin suomalaisen lukijan silmissä kaukaiselta, se kannattaa silti ottaa vakavasti. Ranskassa on ollut aina vahva poliittinen ohjaus puurakentamisen veturina. Ilmastomuutos ja ekologisten arvojen kasvu on monin paikoin saanut paikalliset poliitikot valitsemaan puun asuntorakentamisen, urheilupaikkojen ja julkisten tilojen rakentamiseen. Ratkaisuja perustellaan ympäristötekijöiden lisäksi aluetalouden, työllisyyden ja asukaslähtöisen arkkitehtuurin nimissä.

Ranskassa on toteutumassa käytännössä puurakentamisen tulo vahvasti kaupunkirakentamiseen. Massiivi- ja insinööripuuhun perustuvat ratkaisut ovat osoittautuneet tiiviissä kaupunkirakentamisessa soveliaiksi ja kilpailukykyisiksi erityisesti siksi, että puutuoteosat ovat esivalmistettuja, niiden kuljetus ja asentaminen on nopeaa, työmaa aiheuttaa vähemmän ja lyhyemmän aikaa häiriötä liikenteelle ja asukkaille.

Ranskassa arkkitehdit ovat ottaneet puurakentamisen omakseen. Kun rakennushankkeissa arkkitehtien rooli on keskeinen, arkkitehtien vaikutus ulottuu perinteistä suunnittelua laajemmalle. Myös puurakentamisen mahdollisuuksien ympärillä käytävässä keskustelussa ja poliittisessa vaikuttamisessa arkkitehdit ovat ottaneet näkyvän paikan.

Puurakentaminen näkyy Ranskassa julkisen keskustelun lisäksi vahvasti koulu- ja päiväkotirakentamisessa, vanhusten palvelutaloissa, urheilupaikoissa, maatila- ja matkailurakentamisessa sekä palveluliiketoiminnassa kuten ravintoloissa. Puuta käytetään myös vanhan korjaamiseen, kuten on tapahtunut Louvren kaltaisissa suojelukohteissa tai rautatieasemien korjauksissa.

Kun pariisilaisen suuren pankin toimitusjohtaja liputtaa investointivalmiuksia puurakentamisen kohteille, perusteet kannattaa kuunnella huolella. Teollinen puurakentaminen on läpäissyt sijoittajan silmissä uskottavuuden kynnyksen, se on kilpailukykyistä ja siihen luotetaan. Tämä avaa puulle läpimurron urbaanirakentamisen, mistä niin ikään Ranskassa on jo paljon esimerkkejä. Seuraava puurakentamisen näytön paikka on Bordeauxiin nouseva 14-kerroksinen puukerrostalo, jolla halutaan osoittaa puurakentamisen teknisen osaamisen ja teknologian hallintaa. Monien suomalaistenkin tunteman Pariisin keskeisimmän rautatieaseman Gare Nordin sisätiloihin rakennetun L`Etoile Nord- nimisen ravintolan sisustuksessa on käytetty näyttäviä liimapalkkeja.

Ranska muistuttaa olevansa metsämaa, mikä pitääkin paikkansa. Metsävaroja on, mutta niiden teollisessa jatkojalostuksessa puurakentamisen tuoteosiksi on ranskalaisten kunnianhimoisen tavoitteen ja strategian heikoin lenkki. Vaikka poliittinen tahtotila puurakentamisen edistämiseksi on vahva, tilaajat ja investoijat luottavat, arkkitehdit suunnittelevat laadukasta puurakentamista ja osaamista löytyy, ei kunnianhimoinen tavoite toteudu ilman metsiä jalostavia omia puutuotealan yrityksiä.

Stora Enso toimittaa puutuoteosat yhteen Pohjoismaiden suurimmista puurakentamisen projekteista

Stora Enso on valittu puutuoteosatoimittajaksi Etelä-Ruotsin Växjön kunnassa sijaitsevaan Trummens Strand -kohteeseen. Kyseessä on yksi Pohjoismaiden suurimmista puurakentamisen projekteista, johon Stora Enso toimittaa 6300 m³ CLT:tä eli ristiinliimattua puuta.

Puukerrostalokohteeseen tulee muun muassa 150 korkeatasoista asuntoa sekä esikoulu. Korkeimmista asuintaloista tulee kahdeksankerroksisia. Pääurakoitsijana toimii GBJ Bygg. Norjalainen Woodcon vastaa suunnittelusta ja asennuksesta yhdessä ruotsalaisen Woodconstruction Sweden -tytäryhtiönsä kanssa. Trummens Strand -hankkeen perustyöt on hiljattain käynnistetty ja sen ennakoidaan valmistuvan 2018—2019 vuodenvaihteessa.

“Olemme erittäin tyytyväisiä, että Stora Enso on valittu puutuoteosatoimittajaksi tälle merkittävälle puukerrostalohankkeelle. On selvä, että Ruotsissa ollaan hyvin kiinnostuneita vastuullisesta rakentamisesta, joten kiinnostus puuhun rakennusmateriaalina kasvaa jatkuvasti. Puu on ainoa täysin uusiutuva rakennusmateriaali, ja se on ympäristön kannalta ylivertainen vaihtoehto”, Stora Enson Wood Products -divisioonan Skandinavian myynnistä vastaava Mikael Lindberg kertoo.

“Nykyisten ilmastohaasteiden takia on tärkeää, että voimme keskittyä rakentamaan niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Puurakentaminen tuntuu oikealta juuri nyt, koska puulla on paljon positiivisia ilmastovaikutuksia”, sanoo GBJ Byggin toimitusjohtaja Staffan Dahlström.

“Trummens Strand on yksi monista mielenkiintoisista puutalohankkeista Växjössä”, sanoo kunnanjohtaja Anna Tenje. “Olemme kunnassamme kehittäneet erityisen puurakennusstrategian puun käytön edistämiseksi. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 % uudisrakentamisesta on puupohjaista. Olemme oikealla tiellä, sillä jo vuonna 2016 saavutimme peräti 67 %:n tuloksen.”

Siscon Halminen: Asennevastarinta puurakentamista kohtaan murtumassa

771d3073-6b48-4012-932c-577ce8d03c8a

Kuvassa vas. Kimi Vainio ja oik. Pasi Halminen

– Viimeisen vuoden aikana on rakennusliikkeiden ja investoijien asenne muuttunut puurakentamista kohtaan täysin, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Lauri Halminen Ääni on muuttunut kellossa, kun isot investoijat ja rakentajat etsivät puukerrostalokohteita. Asennevastarinta on murtumassa ja me uskomme lähivuosina nopeaan teollisen puurakentamisen kasvuun.

Kun tavoitellaan asuntotuotannon kohtuuhintaisuutta, on puun käyttö rakentamisessa tullut Halmisen mukaan kustannustehokkaana ratkaisuna mukaan kuvaan. -Nyt kiinnostus kohdistuu myös 5-10 miljoonaa euroa maksaviin pientalokokonaisuuksiin, jotka ovat vuokranantajalle kustannustehokkaita. Vuokranantajat ovat havainneet, että vuokralaisten vaihtuvuus tällaisissa kohteissa on äärimmäisen vähäistä, koska asukkaat asettuvat pientaloihin eri tavoin kuin kerrostaloon, sanoo Halminen.

Sisco Oyj valmistaa LVL-massiivipuusta puurakentamisen tuoteosia ja moduuleita sekä toimii grynderirakentajana. Sisco hankkii materiaalin toimituskumppani MetsäWoodilta valmiina kertoriparakenteina asuntojen ala-, ylä- ja välipohjat ja muita rakentamisen LVL-komponentteja.

– Liimapuupohjaiseen massiivipuuhun perustuvan rakentamisen järjestelmän ominaisuudet ratkaisevat monta modulaarisen puurakentamisen ongelmaa, kuten kuljetuksen aikaisen jäykistämisen, kerrosten ja moduuleiden väliset liitokset, talotekniikan reitityksen sekä rakenteiden kantokyvyn, kuvailee Halminen.

Kaavoittaja ja rakennusvalvonta kohtuuhintaisuuden jarruina

Tänä vuonna valmistuu noin 500 asuntoa erillis- ja pientaloihin, minkä lisäksi yhtiö aloittaa moduulipohjaisen puukerrostalotuotannon tänä vuonna. -Haluamme olla muurinmurtajia puurakentamisen läpimurrossa.

Halmisen mukaan kohtuuhintainen asuntotuotanto myös pääkaupunkiseudulla on mahdollista, vaikka rakentamisen toimialalta kuuluu myös toisenlaisia puheenvuoroja. -Kohtuuhintaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan tahtotila ja asennemuutosta niin rakentajilta kuin kunniltakin. Kuntien tulisi joustaa kaavoissa paljon ja laatia kaavat enemmän joustaviksi kuin rajoittaviksi kuten nykyisin tehdään. Kaavoittaja haluaa säädellä jokaisen yksityiskohdan sen sijaan että katsottaisiin yhdessä, minkälainen rakennus kaavatontille sopii.

– Kaavoittaja ja rakennusvalvonta eivät tue teollista asuntotuotantoa, vaan ne tunkevat omia mielipiteitään ja halujaan kaavamääräyksiin. Voi sanoa, että puolessa kunnista rakentamisen ohjaus ei perustu yksinomaan kaavaan ja olemassa oleviin määräyksiin, vaan omiin kustannuksia nostaviin tulkintoihin. Kunnat voisivat itse vaikuttaa rakentamisen kohtuuhintaisuuteen tulkitsemalla rakentamisen määräyksiä säädösten puitteissa järkevästi, huomauttaa Halminen.

Halminen muistuttaa, että Suomessa on monta kuntaa, jotka ovat kaavoittaneet puurakentamisen alueita ja tilaavat puurakenteisia päiväkoteja, kouluja ja hoivatiloja niiden terveellisyyden takia. -Teollinen puurakentaminen on kunnalle tilaajana täydellinen ratkaisu, koska tämä ei edellytä raskasta organisaatiota kuntapäähän.

Puurakentamisen tarvitaan lisää suunnitteluosaamista

Kaavoituksen lisäksi yhtenä konkreettisena puurakentamisen kasvun esteenä on Halmisen mielestä ollut rakentamisen määräykset, jotka tulisi saattaa kaikessa rakentamisessa samalle viivalle. -Me rakennamme puutaloja, mutta puu ei saa niissä näkyä, vaan se pitää peittää suojalevyillä mikä taas nostaa kustannuksia. Kun Keski-Euroopassa puutalo näyttää puutalolta, me potkimme tässäkin asiassa omaan nilkkaamme. Tässäkin suhteessa meidän on luotava Suomeen alusta alkaen modernin puurakentamisen kulttuuri, mitä säädökset ja viranomaiset tukevat.

– Toisena jarruna on ollut puurakentamisen suunnitteluosaamisen puute. Koska puurakentamisen suunnittelun ammattitaitoa ei Suomesta löydy riittävästi, olemme hankkineet moduulirakentamisen suunnittelun ja kustannushallinnan osaamista ulkomailta, kuvailee Halminen.

Halmisen mukaan teollinen rakentaminen edellyttää vakioituja ratkaisuja eikä joka kohdetta voi suunnitella yksilöllisesti. -Myös logistisen ketjun hallinta ja tehdastiloihin siirtyvä puurakentaminen on erilaista kuin perinteisessä rakentamisessa ja se vaatii uutta työvoimaa.

Teollinen tuotanto mahdollistaa puurakentamisen läpimurron

Markkinointipäällikkö Kimi Vainion mukaan puun käyttöön rakentamisessa päädyttiin siksi, että markkinoilla ei ole isoa puutuoteosien valmistajaa. -Meidän tuotteemme on teknisesti korkeatasoinen ja ekologinen. Me emme käytä missään rakenteissa muovia, vaan ne ovat hengittäviä. Uskomme, että ympäristötietoisuus, vähähiilisyys ja terveellisyys ovat niitä arvoja, joiden merkitys rakentamisessa kasvaa. Viime vuosien home- ja kosteusongelmat sekä keskustelu rakentamisen virheistä ja laadusta pakottavat rakennusteollisuuden ottamaan nämä asiat vakavasti, arvioi Vainio.

Professori Katja Lähtinen: Puumiljöistä kunnan uusi myyntivaltti?

katja-lahtinen-low-res-kuvaaja-mikko-lehtimaki

Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen Kuvaaja: Mikko Lehtimäki

Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen kannustaa kuntia miettimään, miten puurakentaminen voisi edistää niiden kilpailukykyä.

– Puurakentamisen tai laajemmin metsäsektorin menestys ei koske ainoastaan yrityksiä, vaan esimerkiksi kunnille puumiljöiden tietoinen aikaansaaminen kaavoituksen keinoin voi tulevaisuudessa olla merkittävä tekijä asuinviihtyisyyden lisäämisessä ja alueiden välisessä kilpailussa menestymisessä, Lähtinen sanoo.

Puurakentamisella on myös positiivisia vaikutuksia aluetalouteen puutuotteiden uusien markkinamahdollisuuksien myötä aina yksityismetsätaloudesta puutuotteiden jatkojalostukseen ja erilaisten palveluiden tarjontaan. Kotimaisten markkinoiden lisäksi puurakentamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön perustuva kaupunkialueiden toteutus voi Lähtisen mukaan tarjota kotimaisille alan yrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Lähtinen puhuu tänään iltapäivällä Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella, jonka järjestäjiä ovat Suomen metsäkeskus, Vaasan yliopisto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja Seinäjoen yliopistokeskus.

Lähtisen viisivuotinen professuuri Vaasan yliopistossa on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa. Professorin toimipaikka on Seinäjoella. Uuden professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Metsäsäätiö, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat Lakea, Teak, Kotasen Puutyö, Simons Element, Kannustalo, Insinööritoimisto Savela ja Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman.

Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka käsittää esimerkiksi uusien asiakaslähtöisten konseptien kehittämistä erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

– Tavoitteeni on tehdä tutkimusta, jonka avulla luodaan uudenlaisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kautta liiketoimintamahdollisuuksia koko puurakentamisen arvoverkoston yrityksille. Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaan markkinoilla olevia mahdollisuuksia, mutta otetaan aktiivisesti huomioon myös vientipotentiaalin kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet, sanoo tänä syksynä professorina aloittanut Lähtinen.

Asukkaiden toiveet synnyttävät ideoita

Puurakentamisen prosessien toiminnan tarkastelemisen lisäksi Lähtisen mukaan on tärkeä löytää vastauksia myös siihen, mitä ihmiset kaipaavat rakennusten käytöltä ja asumiselta. Miten puulla voidaan tuoda jotain uutta heidän kokemusmaailmaansa? Etsimällä vastauksia tähän kysymykseen voidaan saada myös ideoita kokonaan uusista tuote-palvelukokonaisuuksista.

Lähtinen painottaa, että kysymys ei ole vain puurakennuksista, vaan myös ympäristön rakentamisesta, puurakennukseen sopivista sisustusratkaisuista, rakennusten ylläpidosta ja koko puurakentamisen verkostoista.

Suomessa on vahvat perinteet puun käytössä esimerkiksi omakotitalorakentamisessa, mutta puukerrostaloja haluttaisiin lisää. Lähtisen mukaan puu sopii materiaaliksi myös julkiseen rakentamiseen.

– Tärkeintä on, että puurakentamiseen löydettäisiin innovatiivisia rakentamisen ratkaisuja, jotka olisivat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja joissa puu pääsisi parhaiten oikeuksiinsa tarjoten rakennusten käyttäjille kokonaan uudenlaisia hyötyjä ja elämyksiä. Rakentamisessa tulisi myös miettiä hyviä hybridiratkaisuja siten, että eri materiaalien parhaat ominaisuudet saataisiin kulloistenkin tarpeiden mukaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.