Professori Katja Lähtinen: Puumiljöistä kunnan uusi myyntivaltti?

katja-lahtinen-low-res-kuvaaja-mikko-lehtimaki

Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen Kuvaaja: Mikko Lehtimäki

Vaasan yliopiston uusi puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen kannustaa kuntia miettimään, miten puurakentaminen voisi edistää niiden kilpailukykyä.

– Puurakentamisen tai laajemmin metsäsektorin menestys ei koske ainoastaan yrityksiä, vaan esimerkiksi kunnille puumiljöiden tietoinen aikaansaaminen kaavoituksen keinoin voi tulevaisuudessa olla merkittävä tekijä asuinviihtyisyyden lisäämisessä ja alueiden välisessä kilpailussa menestymisessä, Lähtinen sanoo.

Puurakentamisella on myös positiivisia vaikutuksia aluetalouteen puutuotteiden uusien markkinamahdollisuuksien myötä aina yksityismetsätaloudesta puutuotteiden jatkojalostukseen ja erilaisten palveluiden tarjontaan. Kotimaisten markkinoiden lisäksi puurakentamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön perustuva kaupunkialueiden toteutus voi Lähtisen mukaan tarjota kotimaisille alan yrityksille merkittäviä vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Lähtinen puhuu tänään iltapäivällä Puurakentamisen kasvun lähteet -seminaarissa Seinäjoella, jonka järjestäjiä ovat Suomen metsäkeskus, Vaasan yliopisto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja Seinäjoen yliopistokeskus.

Lähtisen viisivuotinen professuuri Vaasan yliopistossa on osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen hallinnoimaa Epanet-tutkimusverkostoa. Professorin toimipaikka on Seinäjoella. Uuden professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Metsäsäätiö, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan kaupungit sekä Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat Lakea, Teak, Kotasen Puutyö, Simons Element, Kannustalo, Insinööritoimisto Savela ja Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman.

Tutkimuspainotteisen professuurin alana on markkinalähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka käsittää esimerkiksi uusien asiakaslähtöisten konseptien kehittämistä erityisesti suuren mittakaavan puurakentamisessa. Suuren mittakaavan puurakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi puukerrostaloja, julkisia rakennuksia, maaseudun suuria rakennuskohteita, teollisuushalleja ja valmistaloja.

– Tavoitteeni on tehdä tutkimusta, jonka avulla luodaan uudenlaisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kautta liiketoimintamahdollisuuksia koko puurakentamisen arvoverkoston yrityksille. Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaan markkinoilla olevia mahdollisuuksia, mutta otetaan aktiivisesti huomioon myös vientipotentiaalin kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet, sanoo tänä syksynä professorina aloittanut Lähtinen.

Asukkaiden toiveet synnyttävät ideoita

Puurakentamisen prosessien toiminnan tarkastelemisen lisäksi Lähtisen mukaan on tärkeä löytää vastauksia myös siihen, mitä ihmiset kaipaavat rakennusten käytöltä ja asumiselta. Miten puulla voidaan tuoda jotain uutta heidän kokemusmaailmaansa? Etsimällä vastauksia tähän kysymykseen voidaan saada myös ideoita kokonaan uusista tuote-palvelukokonaisuuksista.

Lähtinen painottaa, että kysymys ei ole vain puurakennuksista, vaan myös ympäristön rakentamisesta, puurakennukseen sopivista sisustusratkaisuista, rakennusten ylläpidosta ja koko puurakentamisen verkostoista.

Suomessa on vahvat perinteet puun käytössä esimerkiksi omakotitalorakentamisessa, mutta puukerrostaloja haluttaisiin lisää. Lähtisen mukaan puu sopii materiaaliksi myös julkiseen rakentamiseen.

– Tärkeintä on, että puurakentamiseen löydettäisiin innovatiivisia rakentamisen ratkaisuja, jotka olisivat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja joissa puu pääsisi parhaiten oikeuksiinsa tarjoten rakennusten käyttäjille kokonaan uudenlaisia hyötyjä ja elämyksiä. Rakentamisessa tulisi myös miettiä hyviä hybridiratkaisuja siten, että eri materiaalien parhaat ominaisuudet saataisiin kulloistenkin tarpeiden mukaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

 

Stora Enso tuo uusiutuvan puun teolliseen kaupunkirakentamiseen

Stora_Enso.svg

Stora Enso tavoittelee uudella puurakentamisen järjestelmällä puurakentamisen markkinan uudistamista ja kasvua. Yhtiö on vuoden 2016 alkupuolella lanseerannut suurelementtipohjaisen avoimen asuinkerrostalorakentamisen järjestelmän useammassa Euroopan maassa. Suomessa järjestelmän lanseeraustilaisuus järjestetään 1. syyskuuta. Samalla julkaistaan myös rakennejärjestelmän sovellus tilaelementtirakentamiseen. – Olemme ottaneet teollisen puurakentamisen kehitystyössä keskeisen roolin ja tavoitteemme on olla johtava modernin teollisen puurakentamisen ratkaisujen toimittaja ja edelläkävijä, kommentoi Petri Perttula, Stora Enson Rakentamisen Ratkaisujen johtaja.
Rakennusjärjestelmän kehitystyön taustalla on Perttulan mukaan puurakentamisen pirstaleisuus verrattuna betonipuolen elementtitoimittajiin. – Tämä on iso strateginen valinta, ja koemme sen ainoaksi tieksi saavuttaa betonielementtituotannon etumatka teollisessa rakentamisessa. Haluamme kasvattaa kokonaisuudessaan puurakentamisen markkinaa ja tarjota kilpailukykyisiä vaihtoehtoja uusiutumattomista materiaaleista valmistetuille rakentamisen tuotteille. Samalla haastamme betoniteollisuuden moderneilla ja vastuullisilla rakentamisen ratkaisuilla kasvavassa kaupunkirakentamisessa.

Järjestelmän suunnitteluoppaassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti rakentamisen kaikki vaiheet suunnittelusta ylläpitoon. Järjestelmän avulla voidaan rakentaa jopa 12-kerroksisia asuinkerrostaloja. Opas sisältää myös eri maiden ja alueiden rakennusfysiikkatiedot, kuten lämpötilaa, akustiikkaa, termisiä oloja ja palonsuojausta koskevat määräykset.

Kumppanuusverkosto asiakaspintaan

Perttulan mukaan tavoitteena on antaa arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille, investoijille ja rakentajille valmiit ratkaisut ja työkalut siihen, miten saada puumateriaalin parhaat puolet esiin ja miten toteutetaan turvalliset optimiratkaisut rakentamisessa. – Meillä on järjestelmän suunnitteluohjeet verkossa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi kaikkien käytettävissä erityyppisiä rakentamisen teknisiä ratkaisuja helpottamaan. Haluamme toimia asiakaslähtöisesti siten, että tuotamme markkinoille tuotteita, joita markkinat tarvitsevat.

– Meidän hankekehittäjät tarjoavat arkkitehdeille ja suunnittelijoille tukea ja tietoa sekä tarjoavat neuvontaa ratkaisuista markkinoilla toimiville tilaajille ja käynnistyviin kohteisiin. Jokainen komponentti tuotannossamme on vakioitu ja suunnittelija voi halutessaan korvata sen toisen toimittajan tuotteella, kertoo Perttula.

Valmiiden suunnittelua helpottavien ja tukevien palveluiden tuottamisella luodaan Perttulan mukaan uutta puurakentamisen markkinaa ja teknisellä tuella koulutetaan kumppanuusverkostoa. – Kun iso ei voi olla ketterä eikä tarjota kaikkea kaikille, olemme luoneet kumppanuusverkoston joka toimii asiakaspinnassa.

– Meidän roolimme on järjestelmän kehitystyön lisäksi puuosien valmistus, toimia tehokkaana toimituskanavana ja luoda uutta markkinaa. Haemme kumppaneita rakennusliikkeen ja meidän väliin koska haluamme pysyä puuosatoimittajana kaikille.

Puuosatoimitukset yhden luukun periaatteella

Järjestelmän puitteissa Stora Enso toimittaa kaikki puutuoteosat kuten seinä-, välipohja-, lattia- ja kattoelementit, pilarit, palkit sekä asentamisen edellyttämät tarvikkeet ja kiinnikkeet. – Kun suunnittelun oikeellisuudesta vastaavalta tilaajalta tulee tilauksen mitat ja määrät, toimitamme kumppaniverkostomme kautta tarvittavat puuosat yhdeltä luukulta kilpailukykyisesti kaikilla markkina-alueillamme.

Perttulan mukaan uuden järjestelmän myötä haetaan kasvua erityisesti kerrostalomarkkinassa, jossa rakentajat pyrkivät hajauttamaan urakoita ja riskejä. – Suurin odotusarvo on globaalissa kaupunkirakentamisessa, johon teollisilla massiivipuuratkaisuilla on mahdollista päästä nyt vahvasti mukaan. Materiaalin uusiutuvuutta arvostetaan kaupunkirakentamisessa yhä enemmän.

– Rakentamisen järjestelmät ja verkostot ovat globaaleja, sanoo Perttula. – Näin keräämme parhaiten kokemusta ja oppia standardisoiduista tavoista toimia ja viemme parhaita käytäntöjä eteenpäin. Standardisoidut vakiotuotteet voidaan integroida omiin sahoihimme ja teolliseen prosessiin alusta alkaen.

Rakentamisessa meneillään iso rakennemuutos

Rakentamisessa on Perttulan mukaan meneillään iso rakennemuutos, joka näkyy teollisen esivalmistuksen kasvuna, rakentamisen eri vaiheiden hajautuksena ja megatrendeinä kuten uusiutumattomien materiaalien vähenemisessä rakentamisessa sekä kasvavana kiinnostuksen puun käyttöön. – Eurooppalaiset arkkitehdit ja rakennusliikkeet haluavat lisää puuta. Puurakentamisen markkinoissa toimivat vahvasti jo nyt ekologiset perusteet ja joku päivä ne muuttuvat euroiksi, uskoo Perttula.

– Otamme nyt ison askeleen eteenpäin kun tuomme nyt markkinoille avoimen puurakentamisen järjestelmän. Tästä menestyy koko puutuoteala, jos kykenemme toimimaan yhdessä, muistuttaa Perttula.

Perttulan mukaan Stora Enson rakentamisen järjestelmässä tarjotaan ylivertaisen hyvät suunnittelun työkalut, jotka mahdollistavat rakentamisen puusta riskit minimoiden ja nopeasti. –Samalla kun suunnitteluun käytettävä aika vähenee, myös logistiikkaan ja työmaalla käytettävä aika lyhenee tehden rakentamisen kokonaisajan merkittävästi nykyistä nopeammaksi ja kilpailukykyisemmäksi.

Metsähallituksen Härmälä: Puurakentamisen edistäminen Suomen etu

Esa Härmälä 2

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä uskoo tulevaisuuden rakentamisen perustuvan materiaali- ja resurssitehokkuuteen, alhaiseen hiilijalanjälkeen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. – Kun näillä arvoilla on laaja hyväksyttävyys, ne tulevat myös rakentamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että keski-eurooppalainen rakentamisen ekologinen trendi on tulossa myös meille.

Härmälä näkee puurakentamisen edenneen Suomessa sekä konkreettisesti että asennetasolla. – On hyvä, että puutuoteteollisuus on tuonut markkinoille rakentamisen teollisia ratkaisuja ja kehittänyt teollisen rakentamisen edellyttämää standardisointia. Suomessa puurakentamisen edistäminen koetaan osaksi yrityskansalaisuutta. Kun yrityksillä on erilaisia vastuita esimerkiksi energiatehokkuuden ja päästöttömyyden edistämiseksi, puurakentamisen edistäminen kuuluun tähän samaan ajatteluun.

Härmälä tunnistaa rakentamisen perinteisiä materiaaleja, jotka ovat tulossa tiensä päähän ja korvautumassa uusiutuvilla. – Home- ja kosteusongelmien ratkaisu löytyy teollisesta kuivarakentamisesta, jossa puuteollisuus on jo nyt kehittänyt pitkälle meneviä valmiita ratkaisuja.

Markkinoilla tarvitaan valmiita puusiltoja

Metsähallitus on ollut vuosien varrella merkittävä rakennuttaja. Rovaniemellä sijaitseva Pilke on monilla palkinnoilla kiitelty puurakentamisen kohde. Härmälän mukaan Metsähallitus joutuu luopumaan tulevaisuudessa olemassa olevasta kiinteistökannasta ja uudisrakentamisesta lähes kokonaan. – Uusia talonrakennushankkeita ei ole juuri lainkaan, uusia siltoja rakennamme yhdestä kahteen vuodessa. Kansallis- ja luonnonpuistoihin tehtävää infrastruktuurin ylläpitoa ja kunnostavaa rakentamista teemme ja haluamme siellä edistää tietysti puun käyttöä.

– Palaute pitkospuiden korvaamisesta metalliratkaisuilla tai betonisiltojen rakentaminen metsäautoteille on ollut meille noloa, myöntää Härmälä. Kun tilaamme uuden sillan, tilaamme kriteerit täyttävän sillan. Parhaimman tarjouksen tehnyt voittaa, koska emme tee tilausta materiaalipohjalta. Jos markkinoilla on valmiita tyyppihyväksyttyjä puusiltaratkaisuja, se parantaa niiden kilpailuasemaa.

Härmälä muistuttaa siltarakentamisessa urakoitsijoiden keskeisestä roolista. – Keskeistä meidän hankkeissa on se, että saamme urakoitsijan vakuuttuneeksi puusiltojen toimivuudesta. Viestini puutuoteteollisuudelle onkin, että kehittäkää valmiita puusiltaratkaisuja ja tarjotkaa niitä.

Paljon huomiota herättäneiden metallisten pitkospuiden käyttöä tuskin tullaan Härmälän mukaan enää jatkamaan. – Kun Luontopalvelut eivät hyväksy kyllästettyä puuta pitkospuiksi, on kulkureittejä ryhdytty sorastamaan ja reitittämään uudelleen kuiville reiteille.

Härmälä myöntää, että Metsähallituksen tekemillä rakentamisen valinnoilla on merkitystä myös yksityisen markkinan edistäjänä samoin kuin muullakin julkisella rakentamisella. – Kotimaiseen puuhun sijoitettu raha rakentamisessa tulee moninkertaisesti takaisin.  Valitettavasti yhteiskunnassa on edelleen ennakkoluuloja puun käytölle rakentamisessa. Uskon että puutuoteteollisuudella on tekninen valmius teolliseen laajamittaiseen rakentamiseen ja uusien kerrostaloasuntojen valmistuminen osoittaa, että kaupallinenkin läpimurto on tuloillaan.

– Saksankielisessä Euroopassa korostetaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen aluetaloutta vahvistavaa merkitystä. Näissä maissa keskeinen tekijä puurakentamisen etenemiselle on ollut kisälli-mestariperinteen jatkuminen, jonka ansiosta puurakentamisen osaaminen ei ole katkennut vaan kehittynyt. Samaa puurakentamisen laajan osaamispohjan vahvistamista tulee tehdä meilläkin laaja-alaisesti, muistuttaa Härmälä.

EU:n biomassan kestävyyskriteerit uhka Suomelle

Puuta Härmälä pitää keskeisimpänä Suomen biotalousstrategian resurssina. – Tavoitteena oleva 15 miljoonan kuution lisäys raakapuun käyttöön on valtava ja haasteellinen kaikille toimijoille kannosta jalostukseen asti.

– Ajankohtainen iso haaste Suomella on vaikuttaa EU:n tasolla biomassan kestävyyskriteereihin siten, että niistä ei tule puun teollisen käytön estettä. On hyväksyttävä esimerkiksi se, että puu sitoo hiiltä talon rakenteessa pidempään kuin metsässä. Jos tässä ei onnistuta, Suomen koko biotalousstrategialta menee matto alta, varoittaa Härmälä.

Härmälä uskoo, että puuvaramme mahdollistavat kaikkien päätettyjen ja suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen ja hakkuumäärien merkittävänkin noston. – On hyvä asia, että puulle kehitetään perinteisten teollisten käyttömuotojen ulkopuolella uusia tuotteita rakentamisen lisäksi esimerkiksi kemian-, tekstiili ja pakkausteollisuuden piirissä.

– Kun kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen lisäksi tulee enemmän tukkipuuta sahateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön, toivottavasti mekaanisella puutuoteteollisuuden puolella löytyy puulle uusia käyttö- ja investointikohteita.

Härmälän mielestä Suomen kannalta on tärkeää, että sahateollisuuden vienti lähtisi kasvuun. Sahateollisuus ja sen tuotteita jalostava puutuoteteollisuus kärsii nyt suhdanneongelmista, jonka jarrun vapautuminen lisää nopeastikin kysyntää ja vientimahdollisuuksia.

:VÄITÖS: Puurakentamisen yleistyminen Euroopassa oletettua vähittäisempää ja epävarmempaa

Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymiä on varsinkin metsäalalla pidetty erittäin lupaavina. Näkemystä perustellaan mahdollisilla laadullisilla, taloudellisilla ja ympäristöllisillä hyödyillä, joita esimerkiksi teräsbetonin korvaaminen teollisesti esivalmistetuilla puuelementeillä voisi saada aikaan. MMM Elias Hurmekoski toteaa väitöskirjassaan, etteivät odotukset puurakentamisen yleistymisestä Euroopassa ole kaikilta osin perusteltuja.

Hurmekoski tutki väitöskirjassaan puurakentamisen pitkän aikavälin markkinapotentiaalia Euroopassa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei puurakentamisen markkinapotentiaali ole suoraan sidoksissa sen tekniseen potentiaaliin. Tämä johtuu rakennussektorin ja puutuotesektorin riskinkarttamisesta ja vakiintuneista toimintatavoista sekä toimialojen rakenteesta. Ilman merkittäviä muutoksia teollisuuden toimintatavoissa tai ympäristöpolitiikan painotuksissa puurakentamisen yleistyminen vuoteen 2030 mennessä näyttäisi Euroopan tasolla jäävän vähittäiseksi. Selvä kasvu näyttäisi rajoittuvan alueisiin, joilla on mittavat metsävarat ja siten yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia intressejä puuvarantojen hyödyntämiseen suuressa mittakaavassa ja korkean arvonlisän tuotteissa.

Kasvumarkkinat hyvin alue- ja sektorikohtaisia

Talouden ja väestörakenteen kehityksen keskeiset indikaattorit eivät lupaa merkittävää kasvua puutuotteiden kysyntään Euroopassa. Puutuotemarkkinoiden kasvu vaatisi muutoksia puun markkinaosuudessa etenkin rakentamisessa. Rakentamisen ympäristöjalanjäljen pienentämiseen sekä rakentamisen laadun ja tuottavuuden parantamiseen liittyvien tekijöiden on ajateltu luovan puupohjaisille rakentamisen ratkaisuille selkeää kilpailuetua. Näin on jo tapahtunut yksittäisillä markkinoilla maissa, joissa metsäteollisuudella on vanhastaan tärkeä asema. Esimerkiksi Suomessa puukerrostaloratkaisujen voidaan odottaa vakiinnuttavan asemansa muutoinkin kuin pelkkänä kuriositeettina.

Hurmekosken keräämä ja analysoima monipuolinen tutkimusaineisto kuitenkin kyseenalaistaa odotettujen muutosten laajuuden. Skenaarioanalyysin perusteella puurakentamisen yleistyminen riippuu etenkin vihreää rakentamista tukevista politiikkatoimista, rakennussektorin muutosvalmiudesta, asenteista puun käyttöä kohtaan sekä puutuoteteollisuuden omista intresseistä. Tutkimuksessa todetaan, että kaikkein tehokkaimmat toimenpiteet puurakentamisen edistämiseksi joko koetaan epämieluisiksi tai niiden vaikutukset näkyvät vasta jopa vuosikymmenten viiveellä. Tuloksista voidaan päätellä, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa on realistista odottaa puurakentamisen yleistyvän vain erittäin pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti täysin uusissa muodoissa kuten sementin lisäaineena 3D-tulostamalla valmistettavissa rakenteissa.

Tulokset haastavat sekä tutkijat että elinkeinoelämän toimijat

Tutkimustulokset mahdollistavat aiempaa tarkempien ja realistisempien skenaarioiden laatimisen puurakentamisen ja puutuotteiden markkinoihin vaikuttavien tekijöiden osalta. Lisäksi tutkimus auttaa kiinnittämään huomiota niihin tekijöihin, jotka näyttävät hidastavan puutuotemarkkinoiden kasvua. Markkinanäkymien selvittämisen lisäksi tutkimus avaa osaltaan keskustelua uusista tarpeista metsäalan ennakoinnin tieteellisissä toteutustavoissa siitä saatavan käytännön hyödyn takaamiseksi. Ennakoinnissa on suurelta osin kyse nykyisen tilanteen ymmärtämisestä: koska tulevaisuutta ei ole ennalta määrätty, varovaiset markkinanäkymät voivat rohkaista yrityksiä ja julkista sektoria toimimaan aiottua aktiivisemmin odotusten saavuttamiseksi.

Tutkimus toteutettiin Euroopan metsäinstituutissa. Tutkimuksen rahoittivat Euroopan Metsätutkimuksen Tukisäätiö, Metsämiesten Säätiö sekä Suomen Metsäsäätiö. Väitöskirjan teemoihin liittyvä tutkimus jatkuu vuonna 2015 alkaneessa Suomen Akatemian rahoittamassa ja Itä-Suomen yliopiston vetämässä FORBIO-hankkeessa.

MMM Elias Hurmekosken metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Long-term outlook for wood construction in Europe (Puurakentamisen pitkän aikavälin näkymät Euroopassa) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tobias Stern, Grazin yliopisto, ja kustoksena professori Lauri Hetemäki, Itä-Suomen yliopisto ja Euroopan metsäinstituutti.

Elias Hurmekoski on syntynyt vuonna 1988. Hän on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 2011 Itä-Suomen yliopistosta ja on toiminut tutkijana Euroopan metsäinstituutissa vuodesta 2012.

Väitös metsätieteiden alalta
Väittelijä: MMM Elias Hurmekoski
Aika ja paikka: 26.2.2016, 12.00, F100, Futura, Joensuun kampus
Metsät ja metsien bioresurssit -tohtoriohjelma

Yritysten yhteinen kehityshanke tuotti puurakenteisiin asuinkerrostaloihin innovaation, joka vähentää rakennuskustannuksia

c2477fb1-270a-4b89-968c-5ab3ab04fba9-main_image

Kehityshanke tuotti puuvälipohjan, joka toimii ilman kelluvaa lattiaa. Ratkaisu vähentää rakennuskustannuksia kahdella tavalla: Rakenteessa on vähemmän rakennekerroksia, joka alentaa rakennuskustannuksia. Lisäksi rakentaminen tehostuu, kun työtä saadaan siirrettyä työmaalta elementtitehtaalle.

A-Insinöörit ja Metsä Wood lähtivät keväällä 2014 kehittämään välipohjarakennetta, jossa ei ole kelluvaa lattiaa. Suomessa ei ollut aiemmin esitetty, että puuvälipohja voidaan toteuttaa ilman kelluvaa lattiaa. Kehityshankkeen tuloksena saatiin kehitetyksi välipohja, joka täyttää ääneneristysvaatimukset ja jonka lattianpäällysteinä voidaan käyttää samoja tuotteita kuin betonirakenteisissa asuinkerrostaloissa.

Puurakenteisten asuinkerrostalojen kilpailukyvyn kannalta välipohja on keskeinen rakennusosa, sillä siihen kohdistuu runsaasti vaatimuksia. Niitä asettavat ainakin kantavuus, taipuma, värähtely, palokesto ja tiiviys sekä ilma- ja askelääneneristävyys.

Tutkimukset eivät ole aiemmin pystyneet osoittamaan, että puinen välipohjarakenne ilman kelluvaa lattiaa on mahdollinen

Suomessa puukerrostalojen välipohjat on pitkään tehty siten, että kantavaan puurakenteeseen liittyy tavalla tai toisella toteutettu kelluva lattia sekä joustavasti ripustettu alakatto. Jopa aivan tuoreessakin kansainvälisessä tutkimusraportissa todetaan, että puinen välipohjarakenne ilman kelluvaa lattiaa ei voi tuottaa hyväksyttävää askelääneneristävyyttä.

Lähtökohtana välipohjan kehittämiselle oli Metsä Woodin avokotelolaatta Kerto-Ripa ®. Aluksi välipohjan askelääneneristävyyksiä arvioitiin tutkimuskirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella sekä laskennallisesti A-Insinöörien kehittämällä puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskentamenetelmällä. Tämä menetelmä on parametrinen ja ottaa huomioon muun muassa lattianpäällysteen ja raakavälipohjan ominaisuudet sekä alakaton rakenteen, kiinnitystavan ja kantavan rakenteen vasojen välissä olevan villatäytön. Laskennallisesti välipohja osoittautui toimivaksi, joten siitä päätettiin toteuttaa VTT:n askeläänilaboratoriossa askelääneneristävyyksien mittaussarja.

Artikkeli: Rakentamisen työvaiheet ja rakennekerrokset työmaalla vähenevät uudella, akustisesti toimivalla puuvälipohjalla http://www.ains.fi/node/955

Puupalkinnon saa As Oy Jyväskylän Puukuokka 1 pääsuunnittelijanaan arkkitehti Anssi Lassila, arkkitehtitoimisto OOPEAA:sta (Office for Peripheral Architecture).

7LkTgQ9peTiA9C_jtEDk9TjZhQ3oVMszrmrK1o6OJb8,jXwqkiy0nepHQmg8hG4INtx7Fn5denFjgFdXsWmofas,0Wb-mDTRyOO5Th6isGOKHzk98YoGIXIIXrvW6WURBf4,pjhdL7mDHJXMoCCbQwf2n0lWOz2LPw8233Wae6ufX94

Tuomariston mukaan Puukuokka 1 on arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja väritykseltään mielenkiintoinen kohde, joka eri puolilta tarkasteltaessa avautuu katsojalle vaihtelevalla ja yllätyksellisellä tavalla. Rakennuksen puun käyttö on selkeää ja luontevan varmaotteista. Julkisivujen kaksijakoinen värimaailma luo kohteelle elämyksellisyyttä.

Puun käyttö näkyvänä materiaalina sisätiloissa ja parvekkeissa on tavoitettu lämminhenkisen onnistuneesti tiukoista palomääräyksistämme huolimatta. Puukuokka on Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. Puun käytön innovatiivisuutta edustaa pitkälle kehitetty massiivipuulevyihin perustuva tilaelementtitekniikka.
Kohteen huomioarvoa korottaa se, että sen rakennuttaja Lakea Oy on määrätietoisesti sitoutunut puukerrostalo- ja massiivipuulevyihin perustuvan tilaelementtirakentamisen kehittämiseen omassa asuntotuotannossaan. Kohteen innovatiivisuus- ja huomioarvoa lisää myös Lakea Oy:n kehittämä Asumisella omaksi -rahoituskonsepti, jossa asukas maksaa asunnon omaksi vuokran muodossa 20 vuoden aikana. Lakean tavoitteena on myös asumisen ratkaisujen innovatiivinen kehittäminen, mihin liittyy panostaminen laadukkaaseen arkkitehtuuriin.

As Oy Jyväskylän Puukuokka 1:n suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet seuraavat tahot:
Kohteen arkkitehti ja pääsuunnittelija on Anssi Lassila, Arkkitehti SAFA. Projektiarkkitehteina kohteessa oli Juha Pakkala, Iida Hedberg ja Jussi-Pekka Vesala sekä avustava työryhmä.
Kohteen tilaaja on Lakea Oy, jossa mukana ovat olleet toimitusjohtaja Timo Mantila ja rakennusvaiheessa Jouni Liimatainen.
Jyväskylän kaupungin osalta kaavoitusvaiheessa kohteeseen osallistui kaupunginarkkitehti, Leila Strömberg.
Valtion asuntorahaston puolesta kohteeseen osallistui kehittämisarkkitehti, TkT Vesa Ijäs.
Rakennesuunnittelusta on vastannut Sweco Rakennetekniikka Oy, projektipäällikkö Lauri Lepikonmäki.
Kohteen LVI-suunnitelmat on laatinut LVI-insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy, toimitusjohtaja Martti Peltovuori.
Sähkösuunnittelija toimi sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy:n suunnittelija Toni Salminen.
Kohteen pääurakoitsijana toimi JVR-rakenne, toimitusjohtaja Arttu Suuronen.
Puumoduulit kohteeseen toimitti Stora Enso, jossa hankkeesta ovat vastanneet Petri Perttula, Vesa Vaihtamo sekä rakennusvaiheessa myös Janne Manninen.
Kohteen julkisivut toimitti Siparila Oy, jossa toimituksesta vastasi Olli Prättälä.

Mikä on Puupalkinto?
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.

Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeksastoista. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille (kohde esitelty):
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä (Puu 3/2014)
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo (Puu 3/2013)
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki (Puu 1/2012)
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi (Puu 1/2011)
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki (Puu 1/10)
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö (Puu 1/07 ja 3/08)
2007 Talo Kotilo, Espoo (Puu 3/06 ja 2/07)
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo (Puu 4/05 ja 3/06)
2005 Metla-talo, Joensuu (Puu 1/05 ja 3/05)
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki (Puu 1/04 ja 3/04) ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo (Puu 3/04)
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu (Puu 2/03)
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii Puu (2/02) ja Sibeliustalo, Lahti Puu (1/00 ja 3/00)
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju Puu (2/00)
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki Puu 3/97
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski Puu 2/95
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Kaikki kohteet on esitelty Puuinfon palvelussa: www.woodarchitecture.fi

Tuusulan kunnan kilpailu tuo Jokelaan modernin puukerrostalon

Jokela-web_0

Kuva: Arkkitehti Marco Casagrande, Casagrande Laboratory

Tuusulan kunnan järjestämän tontinluovutuskilpailun kautta saadaan Jokelan aseman kupeeseen 66 modernia pienasuntoa. Lakea rakennuttaa tontille arkkitehti Marco Casagranden suunnitteleman Asemapäällikkö 1 -puuelementtikerrostalon. Kohteen rakentamiseen käytetään suomalaista puuta.

– Toteutimme kilpailun saadaksemme laadukasta arkkitehtuuria ja rakentamista Jokelan keskustaan sekä monipuolistettua Jokelan asuntotarjontaa. Hanke myös elävöittää asemanseutua, toteaa kaavasuunnittelija Maria Suutari-Jääskö.

Kunta halusi olla myös etsimässä uusia rakentamisen tapoja, joita puukerrostalo suomalaisesta puusta edustaa parhaimmillaan. Sama tavoite innosti myös kohteen suunnittelijaa Casagrande Laboratoryn arkkitehti Marco Casagrandea.

– Pidän tärkeänä, että hyödynnämme omia luonnonvarojamme ekologisista syistä. Metsiämme ei ole tähän saakka tarpeeksi hyödynnetty rakennusteollisuudessa pientalorakentamista lukuun ottamatta, perustelee Casangrande.

Nelikerroksisen talon CLT-puuelementit ovat ensimmäisiä suomalaisesta puusta toteutettuja elementtejä. Ne valmistetaan Crosslamin ja Elementti Sampon tehtailla tehtaalla Kuhmossa. Myös kohteen julkisivu on puuta, suomalaista kuusta. Massiivipuurakentaminen on ainoa vaihtoehto rakentaa puusta Jokelan aseman kaltaiselle alueelle, jossa maaperä altistuu tärinälle.

Puu näkyy myös talon asunnoissa, joista suurin osa on pääkaupunkiseudulla kysyttyjä pieniä asuntoja. Puu luo Casagranden mielestä uusia mahdollisuuksia suunnitella pienestä asunnosta viihtyisän. Esimerkiksi lasia pystytään hyödyntämään paremmin, kun puu on itsessään eristävä materiaali eikä muodosta kylmäsiltoja.

– Kaikkiin asuntoihin tulee asunnon levyinen ikkunaseinä lasitettua terassia vasten. Terassin ovet toteutetaan liukuovina. Kokonaisuus luo pieneen asuntoon valoa, viihtyisyyttä ja lisätilaa, toteaa Casagrande.

Jokelan kohteen uskotaan kiinnostavan kaikenikäisiä asukkaita sekä myös sijoittajia. Kohde sijaitsee keskellä Jokelaa, palveluiden äärellä. Myös yhteydet ovat loistavat. Helsingin keskustaan junalla pääsee 34 minuutissa, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle seitsemässä minuutissa.

Asemapäällikkö 1 -kohteen rakentaminen osoitteessa Resiinakuja 1 alkaa toukokuussa 2016 ja talo valmistuu huhtikuussa 2017.

Kohde on Lakean ensimmäinen omistusasunnoiksi rakennutettava puukerrostalo. CLT-puuelementtitekniikalla Lakea on rakennuttanut jo neljä taloa, joista viimeisin Jyväskylän Puukuokka sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

– Panostamme hyvään ja asumista kehittävään suunnitteluun, koska uskomme myös asiakkaiden arvostavan sitä. Jokelan hanke tuo meille myös tärkeää kokemusta pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoista. Etsimme koko ajan tällaisia tontteja, joissa sijainti on samalla tavalla erinomainen kuin tässä Jokelan kohteessa, toteaa toimitusjohtaja Timo Mantila.

Tontinluovutuskilpailuun kuului myös Asemapäällikkö 1:n viereisen tontin hanke, johon on suunnitteilla noin sata asuntoa. Lakea toteuttaa sen ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Tutkija: Puuelementtirakentaminen uudistaa asuntotuotantoa

28a38621-29ae-493a-bb54-f6180546a350

Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaa

Puutilaelementtirakentamisella on mahdollisuus uudistaa suomalaista asuntotuotantoa merkittävällä tavalla. Tutkija-arkkitehti Sini Saarimaan mielestä viime vuosikymmeninä ei rakentamisessa ole tapahtunut merkittäviä perusasuntotuotantoon jalkautuneita uudistuksia. – Nyt kun puurakentaminen tarjoaa uutta rakentamisen tapaa ja järjestelmää, siinä ei tarvitse toistaa vallitsevia kerrostalorakentamisen ratkaisuja. Puurakentamisen ratkaisut tulee toteuttaa asukkaiden ehdoilla.
Saarimaa viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan teollinen, korkeaan esivalmistustasoon pohjautuva asuntotuotanto johtaa parempaan rakentamisen tarkkuuteen sekä tasaisten työskentelyolojen myötä rakennusvirheiden ja materiaalihäviön pienenemiseen. – Muutos perinteisestä rakentamisesta tilaelementtitekniikkaan nopeuttaa merkittävästi rakentamista ja on suojatuissa tehdasoloissa tehtynä teknisesti turvallista ja kosteusvapaata kuivaa rakentamista.

– Vaikka puurakentamisen paloherkkyydestä esitetään kärkkäitä mielipiteitä, se on myytti, joka ei pidä paikkaansa. Nykyisin pakollinen sammutusjärjestelmä tekee puukerrostaloista erittäin turvallisia. Palomääräysten uusiminen on avannutkin patoja puurakentamisen tieltä, huomauttaa Saarimaa.

Saarimaa ihmettelee, että vahvan puutuoteteollisuuden maassa Suomessa puukerrostalorakentaminen on vasta nyt nousussa, vaikka se on osoittautunut kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi perinteisen rakentamisen rinnalla. – Tämän taustalta voi tunnistaa monia tekijöitä. Nopean kaupungistumisen myötä betonirakentamisen lainalaisuudet heijastuvat edelleen rakentamisen määräyksiin. Esimerkiksi kerrosalalaskenta syrjii puutilaelementtejä ja suosii betonirakentamista.

Muunneltavuus tilaelementtirakentamisen haasteena

Saarimaa on toteuttanut Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella tutkimuksen moduulirakentamisen mahdollisuuksista kehittää vetovoimaisia, joustavia ja asukaslähtöisiä kaupunkiasumisen ratkaisuja. Saarimaan mukaan puutilaelementtiratkaisut tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vastata keskeisiin tämän hetken asuntorakentamista koskeviin kehitystarpeisiin ja kasvavaan tilaajien kiinnostuksen kasvuun puurakentamista kohtaan.

– Tilaelementtirakentamisen kilpailukyky perustuu sen teolliseen tuotantotapaan ja rakentamisen toistettavuuteen. Puurakentamiseen sisältyy potentiaalia säästää materiaaleja ja energiaa rakentamisessa, koska puun käyttö runkorakenteena on hiilineutraalia.

Kun asuntorakentaminen on tällä hetkellä Suomessa tuotantokeskeistä, puutilaelementtirakentamista voitaisiin Saarimaan mukaan kehittää asukaslähtöiseen suuntaan. – Jos tietomallia hyödynnettäisiin paremmin esimerkiksi vaihtoehtoisten asuntoratkaisuiden myynnissä ja markkinoinnissa, asiakkaalle voitaisiin antaa mahdollisuus vertailla kolmiulotteisesti erilaisia sisustuksen ratkaisuja vakioitujen puuelementtien sisällä.

Saarimaan toteuttaman ModuLakea-tutkimushankkeen yhteydessä asukkaat kertoivat haluavansa vaikuttaa eniten oman asunnon tilaratkaisuihin, ilmeeseen ja muutosmahdollisuuksiin, mutta vähemmän rakennuksen julkisivuun, yhteistiloihin tai kortteli- ja piharatkaisuihin.

– Asukaskokemuksia kannattaa käyttää uuden suunnittelun pohjana. Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat pienimittakaavaisuutta ympäristössään, ja eräänä tavoitteena tulisi olla ihmisen mittakaavan toteutuminen myös puukerrostalotuotannossa.

Puuelementeillä monimuotoista ja asukaslähtöistä rakentamista

Saarimaan tutkimus osoittaa standardoitujen moduulien teolliseen sarjatuotantoon sisältyvän mahdollisuuksia tuottaa asukaslähtöistä ja monimuotoista arkkitehtuuria. Väestörakenteen, ajankäytön sekä elämän- ja asumistapojen muutokset korostavat monipuolisemman asumisen vaihtoehtojen merkitystä tulevaisuudessa.

Asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet ovat eriytymässä asukasryhmien mukaan. Saarimaa nostaa tulevaisuuden rakentamisen avainsanoiksi asukaslähtöisyyden, muunneltavuuden ja joustavuuden. – Rakennusten muunneltavuus erilaisia tarpeita vastaavaksi kasvattaa myös asuntojen käyttöikää ja johtaa siten kestävään rakentamiseen.

Saarimaa viittaa kansainvälisiin esimerkkeihin, joissa puutilaelementtirakentamisella on tuotettu moni-ilmeisiä asuinkortteleita ja pientalomaisesti useaan suuntaan avautuvia valoisia asuntoja urbaanissa ympäristössä. – Kansallisesti massiivipuutilaelementtirakentamisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Esimerkiksi perinteisestä poikkeavan kerrostalotyypin jäykistykseen liittyvät ratkaisut ovat osoittautuneet rakennesuunnittelijoille haasteellisiksi.

Jotta puutilaelementtirakentamisen keinoin voitaisiin toteuttaa joustavia asuntoja, Saarimaa toivoisi Suomeen nykyistä leveämpiä, esimerkiksi 4,6 metriä leveiden tilaelementtien tuotantoa. – Joustavien asuntojen suunnittelua sekä haastavien tonttien käyttöä helpottaisi myös yhdeltä sivulta kokonaan avoimet sekä monimuotoisemmat tilaelementit. Myös tilaelementtien elinkaaren aikainen lisäaukotuksen mahdollisuus lisäisi rakennusten asuntojakaumien mukautuvuutta erilaisiin tilanteisiin ja kasvattaisi siten rakennuksen eliniän aikaista käytettävyyttä.

– Vaikka toistuvuus tilaelementtien koossa olisikin suurta, tilaelementtirakentaminen ei suinkaan tarkoita monotonista rakentamista, muistuttaa Saarimaa. Tilaelementit antaisivat paljon mahdollisuuksia moni-ilmeisen asuinympäristön luomiseen, sillä niitä voidaan liittää toisiinsa lukuisilla erilaisilla tavoilla.

Puurakentamisen etuja ei tunneta

Saarimaan mielestä puutilaelementtirakentamisen suunnittelua ohjaavat erityispiirteet eivät ole kuitenkaan laajalle suunnittelijakunnalle tuttuja. – Eri rakennustapojen ja puurakentamisen koulutusta on syytä lisätä arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun opetuksessa. Puurakentamisen kehittäminen tarvitsee tutkimus- ja kehityspanoksia, mutta erityisesti käytännön rakentamisen yhteydessä tehtävää kehitystyötä, jos asuntorakentamista halutaan puutilaelementtirakentamisen myötä aidosti uudistaa.

– Puun käyttö rakentamisessa tuo lisäarvoa työpaikkoina, puu on akustisesti miellyttävä ja visuaalisesti lämmin sekä elävä luonnonmukainen materiaali, jota mukava koskettaa. Puurakentajat voisivat nykyistä enemmän pitää esillä myös puun myönteisiä terveysvaikutuksia korostavia tutkimustuloksia, esittää Saarimaa.

Sini Saarimaa kertoo aiheesta lisää 26.11. Puupäivässä iltapäivän Tilaelementtisuunnittelu-seminaarissa: www.puupaiva.com.

Asukaslähtöinen puukerrostalokortteli tilaelementeistä -tutkimus löytyy tästä linkistä.

Kanadaan 12-kerroksisia puukerrostaloja

9182d2a0-e322-4937-8cc6-295e75cca9e9

Kanada hyväksyy 12-kerroksiset puukerrostalot. Quebecin hallitus julkaisee oppaan 12-kerroksisten puukerrostalojen rakentamiseen. Oppaan laatimisesta ilmoitti Quebecin pääministeri Philippe Couillard.

Quebecin hallituksen julkaisema opas osoittaa vaaditut periaatteet, joiden mukaan Kanadaan voi suunnitella ja rakentaa jopa 12-kerroksisia puurakenteisia kerrostaloja. Kanadan nykyisten kansallisten rakentamismääräysten taulukkomitoitus mahdollistaa puun käytön vain kuuteen kerrokseen asti.

Quebecin hallitus odottaa oppaan antavan teknisen kehyksen alati laajenevalle puurakennusteollisuuden kehitykselle. Tarpeen oppaalle ovat antaneet puurakentamisen voimakas kasvu ja kiinnostus laajentaa puun käyttöä korkeisiin rakennuksiin. Samalla uusi tutkimus on osoittanut puusta olevan mahdollista rakentaa taatusti turvallisia rakennuksia yli nykyisin sallitun kuuden kerroksen. Kanadan johtava tutkimuslaitos FPInnovations julkaisi 2014 korkeaa puurakentamista käsittelevän teknisen oppaan, jossa käsitellään yli 12-kerroksisten puukerrostalojen rakentamista.

Korkeiden puukerrostalojen rakentaminen on ajankohtaista Quebecissa. Aiemmin tänä vuonna paikallinen yrityskonsortio julkaisi rakentavansa 13-kerroksisen puukerrostalon Pointe-aux-Lièvres eco-alueelle Québec Cityyn.

Kanadassa on seurattu tarkkaan puukerrostalorakentamisen eurooppalaista kehitystä ja Kanada haluaa pysyä kehityksessä mukana. Suomi pitää perää eurooppalaisessa kehityksessä. Ilman erityisvaatimuksia Suomessa saa rakentaa vain kaksikerroksisia puurunkoisia taloja. Sitä korkeammalta puurakentamiselta Suomi edellyttää muuta Eurooppaa huomattavasti korkeampaa paloturvallisuutta. Esimerkiksi Sveitsissä puusta voi rakentaa ilman erityisvaatimuksia 100 metriä korkeita taloja.

Quebecin hallituksen oppaan mukaan korkeat rakennukset tulee rakentaa massiivipuusta, kuten liimapuusta, massiivipuulevyistä tai rakenteellisista puukomposiittituotteista. Rankarakenteet katsotaan soveltuvan paremmin käytettäväksi matalammissa, enintään kuusikerroksissa rakennuksissa.

Oppaan nimi on Bâtiments de construction massive en bois d’au plus 12 étages (Construction of Mass Timber Buildings Up to 12 Storeys).

Lisää tietoa

Liite: Puukerrostalorakentamista koskevia palomääräyksiä Euroopassa (pdf)

PTT selvitti: Julkisella puurakentamisella merkittäviä heijastusvaikutuksia koko kansantalouteen

181a3b53-b947-411e-893b-64f6b9812b49

Tutkija Jyri Hietalan mukaan puun käyttö julkisissa rakennuksissa lisää sen käyttöä myös yksityisellä sektorilla.

Puun käytön lisääminen julkisissa rakennushankinnoissa heijastuu yksityissektorin rakennushankkeisiin, kasvattaa merkittävästi puutuotealan vientiä ja alan työpaikkoja sekä vaikuttaa myönteisesti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Osana biotaloutta puurakentamisen lisäämisellä voidaan toteuttaa taloudellisia ja ilmastollisia tavoitteita yhtäaikaisesti. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toteuttamassa hankkeessa selvitettiin puun käytön lisäämisestä koituvia kokonaistaloudellisia vaikutuksia kansantalouteen ja ilmastotavoitteisiin.

Tutkimushankkeen johtopäätösten mukaan julkinen tilaaja voi antaa alkusysäyksen markkinoille tarjoamalla vakaata kysyntää puurakentamisen osaamisen kehittämiselle.

– Merkittävin johtopäätös on se, että julkisella kysynnällä tuetaan koko puutuotealan osaamisen ja markkinan kehittymistä, sanoo tutkija Jyri Hietala. Julkinen sektori, valtio ja kunnat voivat vaikuttaa omilla valinnoillaan myös yksityisen sektorin hankintoihin. Kunnat ovat suuri rakennuttaja esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoitoalan rakennusten rakentamisessa. Kun näitä hankkeita toteutetaan, se voi johtaa kokonaiskysynnän kasvuun.

Julkinen kysyntä luo markkinaa

Puun käytön edistäminen on osa Suomen biotalousstrategiaa, jonka toteuttamisessa julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja merkitys. Biotalousstrategian eräänä toteuttamisen keinona strategiassa mainitaan julkisten hankintojen kannustimet, joilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja.

PTT:n selvityksessä ehdotetaan julkisten hankintojen kriteerien kehittämistä siten, että biopohjaisten tuotteiden kilpailukykyä voidaan parantaa julkisissa hankinnoissa ja että valtioneuvoston julkisia hankintoja koskevat periaatepäätökset päivitetään kattamaan myös biotalouden hankinnat. Lisäksi kannustetaan kuntia ottamaan kestävät hankinnat osaksi kuntien elinkeinostrategioita.

Hietala muistuttaa, että biotalouden tärkein raaka-aine Suomessa on puu. – Puun käytön lisääminen rakentamisessa tukisi myös muun biotalouden kehittämistä lisäämällä tukkipuun kysyntää.

Puutuoteteollisuuden tuotteiden tärkein käyttökohde on rakentaminen sekä kotimaassa että vientimaissa. Puutuoteteollisuuden markkinat ja puurakentaminen ovat lisääntyneet viime vuosina. – Ongelmiksi puurakentamisen lisäämisessä ovat muodostuneet rakennusliikkeiden riskien karttaminen ja osaamisen puute, arvioi Hietala. Nyt tarvitaankin investointien ja rahoituksen lisäksi kysyntää, toimivia markkinoita sekä käytännön kokemuksia ja referenssejä. Tässä julkisella sektorilla voi olla keskeinen rooli.

– Julkisilla hankinnoilla on puurakentamisen edistämisessä erityinen rooli, koska julkiset toimijat ovat tilausten volyymilla ja arvolla mitattuna suuria toimijoita, muistuttaa Hietala. Lisäksi julkisella sektorilla on paras asema yhteisten hankintastandardien luontiin ja käyttöönottoon.

Ympäristövaikutusten merkitys kasvaa rakentamisessa

PTT:n selvityksen mukaan taloudellisten ja ympäristömyönteisten tavoitteiden yhteensovittaminen soveltuu hyvin julkisissa hankinnoissa tavoitteena olevaan kokonaisratkaisuun. Puun käytön lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia hiilitaseeseen, kun puulla korvataan kasvihuonekaasuja enemmän tuottavia rakennusratkaisuja.

Julkisten hankintojen tärkeiksi valintaperusteiksi ovat nousemassa tuotteiden ympäristövaikutukset. Suomi on sitoutunut edistämään julkisissa hankinnoissa ympäristömyönteisiä ratkaisuja. – Julkisen sektorin toimijat ovat merkittäviä, mutta yksityissektoriin verrattuna julkinen sektori kokonaisuudessaan on pieni. Julkisen sektorin hankintapäätöksillä on kuitenkin heijastusvaikutuksia yksityissektorille. Julkisen kysynnän kohdistuminen innovatiivisiin ratkaisuihin edistää koko talouden innovaatiodynamiikkaa, kuvailee Hietala.

PTT viittaa johtopäätöksissään mm. Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan julkishallinnon vihreän rakentamisen hankintapolitiikka edesauttoi vihreän rakentamisen ja sen osaajien määrän kasvua kokonaisuudessaan. Julkiset hankinnat lisäsivät yksityisten markkinoiden kasvua rakentamisen komponenteille, palveluille ja osaamiselle sekä kasvatti tietoisuutta rakentamisen ympäristövaikutuksista. Kysynnän määrän kasvu paransi vihreän rakentamisen kilpailukykyä ja nopeutti alan osaamisen kasvua.

– Kun puurakentamisen pullonkaulat liittyvät markkinoiden ja osaamisinvestointien kehittymättömyyteen, julkinen puurakentaminen voisi olla antamassa omalla kysynnällään sysäystä markkinoiden kasvulle ja sen myötä lisäämässä halukkuutta osaamisen kehittämiseen, arvioi Hietala.

Puutuotteiden viennin kasvusta suurin hyöty työllisyyteen

Metsäalan strategisen ohjelman 2011–2015 (MSO) tavoite on nostaa puutuotteiden vuosittaista viennin arvoa 0,5 miljardilla eurolla. Tulosten mukaan puutuotteiden viennin lisäämisen vaikutukset kohdistuisivat erityisesti kotimaahan. Työllisyys lisääntyisi yhteensä noin 6 300 henkilöllä. Eniten työllisyys kasvaisi puutuoteteollisuudessa, noin 3 300 henkilöllä (+ 15 %). Verotulot kasvaisivat puun myynnin verotulojen nousun myötä yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Sahatavaran käyttö lisääntyisi 320 000 kuutiometriä, tukkipuun käyttö noin 760 000 kuutiometriä ja hakkuut noin miljoona kuutiometriä.

– Puurakentamisen edistäminen tulisi nähdä valtion rajat ylittävänä toimintana, sillä kotimaan markkinat ovat rajalliset. Kansantaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi, kun ulkomaille vietävien puusta valmistettujen jatkojalosteiden määrää saadaan nostettua. Julkisella vallalla on lisäksi viennin edistämisessä merkittävä rooli, toteaa Hietala.

Puun käytön lisääminen koko talonrakennussektorilla nostaisi puurakentamisen positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset moninkertaisiksi pelkän julkisen rakentamisen vaikutuksiin nähden. Julkisen puurakentamisen lisääminen toisi uusia työpaikkoja koko rakentamisen tuotantoketjuun. Myönteisiä työllisyysvaikutuksia tulisi metsätalouteen, puutuoteteollisuuden alkutuotantoon, rakentamiseen ja rakennuspuusepänteollisuuteen.

Työpaikkojen lisäystä tapahtuisi metsätaloudessa kuten puunkorjuussa ja metsätalouden palveluissa, puutuotteiden alkutuotannossa kuten saha- ja levyteollisuudessa ja jalostavassa rakennus-puusepänteollisuudessa. Rakentamisvaiheen työllisyyteen tapahtuva vaikutus ilmenee siinä, että puurakenteisten elementtien valmistus asennusvalmiiksi tapahtuu tehdastiloissa eikä työmaalla.
Julkisen puurakentamisen lisäämisen verovaikutukset tapahtuisivat lähinnä puunmyyntitulojen nousun myötä. Puurakentamisen lisäys julkisessa talonrakentamisessa nostaa sahatavaran ja puulevyjen tarvetta.

Puurakentaminen vähentää kasvihuonepäästöjä

Puurakentamisen ilmastovaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Siirryttäessä energian kulutukseltaan tehokkaampiin rakennuksiin, rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset korostuvat. Rakennuksen elinkaaren lopussa puuraaka-aine voidaan kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineena, käyttää energiantuotantoon tai uusiokäyttää aiemmassa käyttötarkoituksessa. Rakentamisessa käytettävien materiaalien valmistuksen kasvihuonepäästöjen vertailussa puurunkoinen talo on selvästi vähiten päästöjä tuottava vaihtoehto muihin materiaaleihin nähden.

Metsien hiili-inventoinnissa otetaan huomioon myös puutuotteisiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä. Puutuotteiden hiilivarastoon lasketaan nyt kaikki suomalaisesta puusta Suomessa valmistetut tuotteet, mukaan lukien vientiin menevät tuotteet.

PTT: Puun käytöllä julkisrakentamisessa myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen