Helsingin uusi maamerkki kohoaa yli sataan metriin jo tänä vuonna

Pylonin rakentaminen on käynnissä torninosturin kohdalla. Torninosturin korkeus on kuvassa noin 60 metriä. Pylonista tulee 135 metriä korkea. HTJ/Kruunusillat-raitiotie

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan, ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pylonin rakenne

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Kruunusillat-raitiotie Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tavoitteena on aloittaa raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuonna 2027.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kruunuvuorensillasta, noin 1200 metriä, tulee Suomen pisin silta. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.

Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon

Havainnekuva Kruunuvuorensillasta. Kuva: Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki.  Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Betonisiltojen lujuustutkimukset valmistuivat – yksi silta ei täytä vaatimuksia

10446165_1499308170300169_3470515083462961369_o

Kuva: Liikennevirasto

Silloissa ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden takia Liikennevirasto teetti lisätutkimuksia 94 betonisillalle kesällä 2017. Tutkimusten kohteena olivat suurimmat ja vilkasliikenteisimmät sillat maanteiltä ja rautateiltä.

Vuosina 2005-2016 rakennettuja siltoja tutkittiin 94 eri puolilta Suomea. Rautatiesiltoja oli mukana 32 ja alueellisesti ne painottuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen. Tiesiltoja tutkittiin 62 ja ne jakaantuivat ympäri Suomea.

Vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia

”Tulosten perusteella vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia eli vuonna 2016 valettu Kuivajoentien alikulkusilta Iissä Oulu-Kemi radalla. Tämänkään osalta turvallisuusriskiä ei ole, mutta tarkempi selvitys kantavuuden alenemasta tullaan tekemään”, kertoo yksikön päällikkö Minna Torkkeli.

Suomessa siltojen lujuusvaatimuksiin on sisällytetty kasvunvaraa jo suunnitteluvaiheessa. Puutteet lujuusvaatimuksissa syövät tätä tulevaisuuden kuormannostolle jätettyä marginaalia.

Kuivajoentien alikulkusillan kohdalla rataliikenteen suurin akselipaino on tällä hetkellä 22,5 tonnia ja silta on suunniteltu 35 tonnin akselipainolle. Muiden tutkittujen siltojen osalta kantavuus on riittävä.

Tutkimuksissa mitattiin sekä lujuutta että ilmamääriä. Tuloksista voidaan päätellä, että ylimääräinen ilma alentaa lujuutta. ”Kohonneita ilmamääriä oli useammassa sillassa. Lujuusmarginaalit ovat korkean ilmamäärän silloissa olleet kuitenkin niin isoja, että lujuus täyttää silti vaatimuksen, tätä yhtä siltaa lukuun ottamatta”, Torkkeli sanoo. Kohonneen ilmamäärän pitkäaikaisvaikutuksia siltoihin selvitetään tarkemmin alkavassa väitöskirjatutkimuksessa.

Alalla muutoksia jo tehty, tutkimukset jatkuvat

Havaitut betoniongelmat käynnistivät alalla useita muutoksia. Laatuaineistojen, lujuuden osoittamisen ja dokumentoinnin vaatimuksiin on tehty tarkennuksia, myös ohjeistukset ovat täsmentyneet. Tavoitteena on päästä paremmin kiinni poikkeamiin jo ennen valua ja viimeistään rakentamisen aikana. Muutokset on tehty yhdessä infra-alan toimijoiden kanssa.

Myös tutkimuksia tehdään lisää. ”Ongelmat tulivat esiin Kemijärvellä Kostamontien alikulkusillan uusimisen yhteydessä vuonna 2016, joten käymme läpi vielä kymmenkunta vuonna 2016 rakennettua siltaa laadunvarmistusmielessä”, Torkkeli sanoo. Lisäksi Liikenneviraston aiemmin teettämässä tutkimuksessa löydettyjä ongelmasiltoja tutkitaan lisää.

Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsija valittu

36939227904_fb8c1e165f_z

Liikennevirasto on valinnut Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n. Työmaan valmistelut käynnistyvät viikolla 3 ja rakentamaan päästään alkuvuodesta 2018. Silta valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vekaransalmen siltahankkeessa Vekaransalmen lossiyhteys korvataan kiinteällä sillalla. Hankkeen työt maastossa alkoivat vuoden 2017 lopulla, kun hankealueella tehtiin puuston poistoja. Graniittirakennus Kallio Oy toteuttaa alkuvuonna 2018 käynnistyvät rakennustyöt kokonaisurakkana.

36939227964_08ec798909_z

Hankkeen tavoitteina on vähentää lossin liikennöinnistä aiheutuvia kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä sujuvoittaa tie- ja vesiliikennettä. Valmistuttuaan Vekaransalmen silta on 639 metrin pituudellaan Suomen viidenneksi pisin silta.

Alueen ympäristö ja alueella liikkuvat huomioidaan läpi hankkeen elinkaaren. Lossi liikennöi normaalisti rakentamisen aikana, eikä hanke aiheuta haitallisia vaikutuksia Pihlajaveden Natura-alueeseen tai saimaannorppiin. Sillan alikulkukorkeus (24,5 m) mahdollistaa kaiken alueella liikkuvan laiva- ja huviveneliikenteen kulkemisen sillan alitse.

Aluehallintovirasto myönsi luvan Kruunusiltojen rakentamiseen

Aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin kaupungille luvan Kruunusiltojen rakentamiseen Nihdistä (Sompasaari) Korkeasaareen ja edelleen Korkeasaaresta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Lupa sisältää siltojen rakentamisen lisäksi luvan merialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä tarvittavien rantarakenteiden rakentamiseen. Hanke on osa Kruunusillat -hanketta, jossa siltayhteys lyhentää huomattavasti Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen kulkuyhteyksiä Helsingin keskustaan.

Nihdistä Korkeasaareen johtava Finkensilta on 300 metriä pitkä ja sillan keskellä kulkee raitioliikenne, eteläreunalla jalankulku ja pohjoisreunalla jalankulku ja pyöräliikenne. Korkeasaaresta Laajasaloon johtava Kruunuvuorensilta on noin 1,2 kilometriä pitkä yksipyloninen vinoköysisilta. Pyloni sijoittuu Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon väliin ja sen huippu on 135 metrin korkeudella. Vapaa alikulkukorkeus Herttoniemen väylän kohdalla on 20 metriä. Jalkakäytävä ja pyörätie sijoittuvat sillan eteläreunalle ja raitiotie pohjoisreunalle. Silloilla ei ole yleistä moottoriliikennettä. Pelastustoimi voi käyttää siltoja pelastustehtävissä.

Ruoppausmassojen määrä on yhteensä noin 210 000 kiintokuutiometriä ja täyttöihin tarvittavan louheen määrä noin 260 000 kiintokuutiometriä. Lisäksi rakennustöiden aikana voidaan mahdollisesti tarvita ruoppauksia ja väliaikaisia täyttöjä rakenteiden toteuttamiseksi. Täyttöihin saadaan käyttää vain puhdasta maa- ja kiviainesta.

Siltojen rakentamisen edellytyksenä on, että Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaava tulee lainvoimaiseksi.

Tavoitteena on, että Finkensilta rakennetaan vuosien 2018–2019 aikana ja Kruunuvuorensilta vuosien 2019–2022 aikana. Rakentamistöitä ei saa tehdä olemassa olevien kalaväylien tai Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon alueella meritaimenen vaellusaikana (15.8.–30.9.). Niitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikaan (1.4.–30.6.) 500 metriä lähempänä edellä mainittuja luotoja eikä Palosaaren pohjoisrannan alueella. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä 1.10.–31.3. välisenä aikana.

Luvan saajan on laadittava ja toteutettava kunnostussuunnitelma siian kutualueille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. Lisäksi luvan saajan on sovittava ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Jos korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle hakemus asian ratkaisemiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös kokonaisuudessaan:

ESAVI/7/2017/2

’Jousi’ voitti Logomon kävelysillan suunnittelukilpailun

jousi-havainnekuva

Ajurinkadun ja Logomon väliin rakennettavan kävelysillan suunnittelukilpailun on voittanut kilpailutyö nimimerkillä Jousi. Kilpailuehdotuksen on laatinut työryhmä jonka jäsenet ovat VR Track Oy, C&J Arkkitehdit Oy ja Lighting Design Collective Oy.

Turun kaupungin järjestämä Turun päärautatieaseman ratapiha-alueen ja Ratapihankadun yli johtavan kävelysillan yleissuunnittelukilpailu on ratkennut. Kilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtonisesti hallittu sekä liikenteellisesti toimiva ja turvallinen yhteys Ajurinkadun ja Logomon välille.

Suunnittelukilpailun lähtökohtana oli tavoite esteettisesti tyylikkäästä ja tasapainoisesta, maisemaan ja kaupunkikuvaan hyvin sovitetusta, laadukkaasta ja toteuttamiskelpoisesta ratkaisusta.

Tiukan kilpailun voittajaksi selviytyi kilpailuehdotus nimimerkillä Jousi. Kilpailuehdotuksen on laatinut työryhmä, jonka osallisia olivat VR Track Oy, C&J Arkkitehdit Oy ja Lighting Design Collective Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut Jukka Horttanainen (VR Track Oy), arkkitehtina Tom Cederqvist (C&J Arkkitehdit Oy) ja valaistuksen suunnittelijoina Tapio Rosenius ja Jari Vuorinen (Lighting Design Collective Oy).

– Kilpailu oli tiukka, eikä voittajan valitseminen ollut helppoa. Jousi läpäisi lopulta tarkan syynin parhaana siltakandidaattina, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Jouko Turto.

Suunnittelukilpailuun ilmoittautui 12 työryhmää, joista kilpailun arviointiryhmä valitsi loppukilpailuun kuusi referenssikriteerit parhaiten täyttänyttä työryhmää. Valituilta työryhmiltä saatiin kuusi kilpailuehdotusta nimimerkeillä Shakuhachi, La Bamba, Kaleidoscope, Punoja, Crossover ja Jousi. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta vahvisti tuomariston päätöksen kilpailun voittajasta.

Voittajaehdotus antaa tilaa ympäristönsä rakenteille

Jousi on kokonaan ripustettu siltarakenne, joka jännittyy kaarevana muotona ratapiha-alueen yli. Tukea sillalle antavat hissi- ja porrastornit, jotka sijoittuvat sillan päihin ja junalaiturien kohdalle. Silta on pääosin terästä ja lasia. Sillan kävelytaso on leveä ja sen yläpuolella oleva kolmiomainen kannatinpalkki antaa ulkoarkkitehtuurille ja taiteelle hyvät edellytykset mielenkiintoisen lopputuloksen syntymiselle.

Kävelysillalla tulee olemaan näkyvä vaikutus sekä alueen nykyiseen että tulevaan maisemaan. Sillan sijainti on vaativa, koska se sijoittuu Logomon tunnusmerkiksi muodostuneen pääjulkisivun eteen.

– Jousi on teräksen ja lasin määrittelemänä kevyt ja läpinäkyvä joten se ei ota pääroolia vaan antaa sen Logomolle, asemarakennukselle ja ratapihan teknisille rakenteille. Tulevaisuuden vielä tuntemattomien kaupunkikuvallisten muutosten näkökulmasta Jousi on neutraali ja tavallaan avoin kehys muuntuville sisällöille, toteaa arkkitehti Pentti Kareoja.

– Sillalla on tärkeä rooli kävelyliikenteen sujuvuuden parantamisessa alueella. Leveä kävelysilta palvelee Logomon kulttuuritapahtumiin osallistuvia, Ratapihankadun pysäköintilaitoksen asiakkaita, junamatkustajia, Konepajan alueen tulevia asukkaita sekä kaupunkilaisia yleensä. Lisäksi sillan rakennusmateriaalit ovat helposti huollettavia, summaa kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Jousi on innovatiivinen ja mahdollistaa monipuolisen valotaiteen

Uusi silta tulee palvelemaan kaupungin kehittämisen tavoitteita paitsi toiminnallisesti myös esteettisesti.

– Voittajaehdotuksen omaleimaiset piirteet nousevat esiin pikkuhiljaa. Näennäisesti tavanomaisen pinnan taakse kätkeytyy innovatiivisuutta ja rohkeutta. Kaareva muoto yhdistettynä kokonaan ripustettuun rakenteeseen on oloissamme tuore ratkaisu, Kareoja kertoo.

Suunnittelukilpailussa taiteelle annettiin oma roolinsa ja toteutuksessa sillan odotetaan osaltaan muistuttavan viitteellisesti myös kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011.

– Jousi antaa mahdollisuudet esimerkiksi näyttävälle yön arkkitehtuurin toteutumiselle. Ehdotettu valotaide heijastettuna kolmionmuotoisen kannatinpalkin kylkiin on ajatuksena hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan sillan neutraalia ilmettä säätää moniin suuntiin, Kareoja lisää.

Kilpailuehdotukset ovat esillä yleisölle Logomossa

Kilpailuohjelman sisältö ja tavoitteet valmisteltiin Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n, ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun ja museokeskuksen yhteistyönä. Kilpailuohjelmassa noudatettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kilpailusääntöjä. Kilpailuaika oli 12.11.2015–18.5.2016

Kaikki kuusi kilpailuehdotusta esittelevä näyttely on avoinna Logomossa ilmaiseksi 27.6.–1.7. sekä David Bowie ja Hanoi Rocks -valokuvanäyttelyiden yhteydessä 22.7.–7.8., jolloin yhdellä lipulla pääsee tutustumaan kaikkiin kolmeen näyttelyyn.

Pohjoismainen siltapalkinto Turun Kirjastosillalle

tuomiokirkko-ja-kirjastosilta_kuva-tim-bird

Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumi PTL on myöntänyt pohjoismaisen siltapalkinnon Turun Kirjastosillalle. Palkinto jaettiin 9.6.2016 Trondhemissa Via Nordica kongressin yhteydessä. Palkinto koostuu siltaan kiinnitettävästä metallilaatasta ja kunniakirjoista.

Kirjastosilta on aikaisemmin saanut kolme kotimaisia tunnustusta. Kirjastosilta on Betoniteollisuus ry:n vuoden betonirakenne 2013 ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n Vuoden Silta 2014. Se on myös Suomen Tasolasiyhdistys ry:n ja Suomen Hiomoliitto ry:n yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn kanssa valitsema Vuoden lasirakenne 2014.

PTL:n Pohjoismainen siltapalkinto jaetaan joka neljäs vuosi pohjoismaihin valmistuneelle sillalle tai sillankorjauskohteelle, joka on huomattava, innovatiivinen, luova tai muuten sillanrakennustekniikan alaa merkittävästi edistävä. Kukin pohjoismaa voi esikarsinnan jälkeen esittää kilpailuun kahta ehdotusta.

Kirjastosillassa palkintolautakunnan vakuutti ennen kaikkea sillan yksityiskohtien huoliteltu suunnittelu valaistusratkaisuineen, ja sillan soveltuminen ympäristöönsä. Kirjastosilta, samoin kuin edellinen palkinnonsaaja Ypsilon silta Norjan Drammenissa, on kaupunkiympäristössä sijaitseva kevyen liikenteen silta.

Kirjastosilta vihittiin käyttöön 3.12.2013. Sillan omistaa Turun kaupunki, ja sen on suunnittelut Insinööritoimisto Pontek Oy pääsuunnittelijanaan Juhani Hyvönen. Sillan on rakentanut Kreate.

PTL (www.nvfnorden.org) on perinteikäs, vuonna 1935 perustettu pohjoismainen tie- ja liikennealan ammattijärjestö, johon kuuluu henkilöjäseniä noin 320 eri jäsenorganisaatiosta.

WSP:lle siltasuunnittelupalkinto Espoon Finnevikinsillasta

a3a7949b5cd3193d_800x800ar

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2016 -palkinnon suunnittelemastaan Finnevikinsillasta Espoossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) mukaan Finnevikinsilta täytti parhaiten tämän vuoden teeman kriteerit eli elinkaarinäkökulman siltasuunnittelussa.

Kestävä kehitys sekä ekologisuus olivat lähtökohtana ja perusteena koko suunnitteluprosessin ajan. Finnevikinsillassa tämä näkyy kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä ratkaisuina. Sillan rakentamisessa on hyvä muistaa, että rakentamisen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi rakentamisen materiaalituotannosta, jolloin tavanomaiset ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet ratkaisut ovat myös ekologisia”, kertoo sillan pääsuunnittelija Atte Mikkonen WSP:ltä.

”Tämän Vuoden Silta –kilpailussa painotimme ehdotuksia, joissa oli huomioitu sillan elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset ja helppo korjattavuus”, Liikenneviraston Taitorakenneyksikön projektipäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen kertoo.

Hiilijalanjälki ja ympäristönäkökulma huomioitu

WSP:n suunnittelutiimi sai kehuja sillan poikkileikkauksen muuntojoustavuudesta, elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen huomioon ottamisesta materiaalivalinnoissa, tarkastuksen helpottamisesta kulkutasojen avulla sekä rakenteiden muotoilusta. Palkkisillan suunnittelussa huomioitiin tarkasti myös ympäristönäkökulmat.

”Sillalle kerääntyviä hulevesiä viivytetään ennen niiden purkaantumista viereiseen Finnbäckeniin. Näin pienennetään uomaan päätyvää hiukkaskuormaa ja edistetään kalakannan elpymistä”, kertoo Mikkonen.

Siltavalaistus pois päältä lintujen pesimisaikana

Silta sai vaikutteita lähiympäristöstä, kuten Haukilahden vesitornista ja läheisestä heinikosta. Sillan reunapalkkiin haluttiin myös vaalea sävy, joka toteutettiin vaalentamalla betonimassaa titaanioksidilla pinnoittamisen sijan. Lisäksi sillasta löytyy pieni tekninen erikoisuus, Suomen suurimmat niin sanotut hiljaiset liikuntasaumalaitteet, jotka eivät kolahda niiden yliajettaessa.

87599db137f24e54_800x800ar

Sillan alapuolelle on toteutettu led-valaistus, jota voi säätää kuukausien ja juhlapäivien mukaan. Valaistus on pois päältä lintujen pesimisajan.

Viime elokuussa valmistunut 365-metrinen Finnevikinsilta täydentää merkittävästi Espoon pääkatuverkostoa. Sillalla on suuri merkitys tulevan Finnoon kaupunginosan rakentamiselle. Se palvelee myös tulevaa liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto haluaa nostaa Vuoden Silta-kilpailulla sillansuunnittelun tasoa sekä kiinnittää erityishuomiota sillan sopivuuteen ympäristöönsä sekä sen hyvään ulkonäköön. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen.

Finnevikinsillasta:

  • 365 metrinen silta on Espoon pisin
  • Silta on jännitetty betoninen palkkisilta, jonka tukipilarit on paalutettu syvimmillään kosteikon läpi 30 metrin syvyyteen
  • Tilaaja: Espoon kaupunki
  • Sillan pääsuunnittelija: Atte Mikkonen/WSP
  • Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy
  • Sillan kaiteet ja teräsverhoukset: Urakointiasennus M. Rautio Oy
  • Valaistus: Suomen Sähkörakennus Oy

Kulosaaren metrosiltaa vahvistetaan

9b5d79f5-8f34-4c04-8903-d4f3f22243f0-main_image

Metro Kulosaaren sillalla. Kuva HKL, Markku Laaksonen.

Kulosaaren metrosilta peruskorjataan ja sen rakennetta ja kantavuutta tullaan vahvistamaan, jotta sillan rakenne pysyy jatkossakin hyvässä kunnossa ja sillan käyttöikää saadaan lisättyä.

Kulosaaren metrosilta on rakennettu vuonna 1973, ja sen rakenteissa on käytetty KA-jännemenetelmää. Kyseisellä jännemenetelmällä on todettu olevan kohonnut vaurioitumisriski korroosioalttiissa olosuhteissa. Silta korjataan nyt ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

– Siltaa on tutkittu useilla menetelmillä, ja lisäksi siltaan on lisätty reaaliaikainen monitorointijärjestelmä taipumien seuraamiseksi. Näiden mukaan sillassa ei ole havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Haluamme kuitenkin varmistaa jatkossakin turvallisen liikennöinnin sillalla, minkä vuoksi silta tullaan vahvistamaan teräspalkeilla, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

Sillan peruskorjauksen on suunniteltu alkavan mahdollisimman pian hankepäätöksen hyväksymisen jälkeen, jotta työt saadaan sovitettua Kalasatamaan rakentuvan kauppakeskuksen rakennustöihin.

Sillan kantavuutta vahvistetaan kannen molemmin puolin asennettavilla teräspalkeilla, jotka tuetaan betonisilla tukirakenteilla. Työ tehdään sillan alla, joten peruskorjauksella ei ole vaikutusta metroliikenteeseen.

Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. HKL:n johtokunta päättää sillan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta torstaina 3.3. Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Jos rakennustyöt päästään aloittamaan suunnitelmien mukaisesti, valmistuu sillan peruskorjaus kesällä 2017.

Jännevirran silta tuo turvaa teille ja vesille

8245a673e482e8c5_800x800ar

Ramboll on voittanut Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunnitellun Jännevirran sillan suunnittelukilpailun. Suunnittelutyö alkaa välittömästi ja sen on määrä olla valmis ensi vuoden elokuun loppuun mennessä.

Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunniteltu 600 metriä pitkä Jännevirran silta kohentaa oleellisella tavalla tavallisten tielläliikkujien turvallisuutta. Vanha, rakenteiltaan epäluotettava ja ahtaaksi käynyt silta puretaan heti, kun uusi silta on valmis. Alikulkukorkeudeltaan 24-metrinen uusi silta helpottaa myös vesiliikennettä, jonka sujuvuus on ollut tähän asti riippuvaista avattavan sillan toimivuudesta.

― Meillä ELY-keskuksessa on yhteinen näkemys Liikenneviraston kanssa siitä, että hankkeella on kiire. Vanha silta on käyttöikänsä päässä. Sillan kantavuus ei enää riitä. Kapeutensa takia silta on myös liikenneturvallisuusriski. Lisäksi muun muassa uitolle ja kaivannaisteollisuudelle tärkeää syväväylä risteää sillan kanssa, perustelee Pohjois–Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurista vastaava johtaja Petri Keränen.

Laaja-alainen asiantuntemus tarpeen

Jännevirran silta muodostaa työmäärältään ja kustannuksiltaan noin 75 prosenttia Valtatie 9:n parantamishankkeesta. Koko projektin kustannusarvio on noin 46 miljoonaa euroa. Hyvä suunnittelu on ratkaisevan tärkeää sille, että kustannusarvio pitää ja että sillasta tulee teknisesti ja maisemallisesti korkealaatuinen.

― Aloitamme suunnittelun lähtötietomallin täydentämisellä ja yleissuunnitelman tarkistuksella, minkä jälkeen lähdemme maastoon. Siellä hankimme loput tarvittavat lähtötiedot tarkempaa suunnittelua varten laatimalla luonto- ja maisemaselvitykset sekä selvityksen alueella sijaitsevista historiallisista rakennuksista. Vasta tämän jälkeen on vuorossa tarkka tekninen suunnittelu, kertoo hankkeen toteutussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Seppo Parantala Ramboll Finland Oy:stä.

Parantala pitää Jännevirran siltaa ainutlaatuisena sekä teknisenä rakenteena että monin tavoin Kuopion seudun liikenneoloja muovaavana muutostekijänä.

― Tavallinen tielläliikkuja tulee sillan valmistuttua huomaamaan eron entiseen muun muassa siinä, että enää ei tarvitse pelätä kapealle sillalle ajamista. Jännevirran yli voi jatkossa ajaa normaalia valtatienopeutta. Vesilläliikkujan puolestaan ei tarvitse enää kokea reistailevasta avattavasta sillasta aiheutuvia yllätyksiä, Parantala sanoo.