Aluehallintovirasto myönsi luvan Kruunusiltojen rakentamiseen

Aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin kaupungille luvan Kruunusiltojen rakentamiseen Nihdistä (Sompasaari) Korkeasaareen ja edelleen Korkeasaaresta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Lupa sisältää siltojen rakentamisen lisäksi luvan merialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä tarvittavien rantarakenteiden rakentamiseen. Hanke on osa Kruunusillat -hanketta, jossa siltayhteys lyhentää huomattavasti Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen kulkuyhteyksiä Helsingin keskustaan.

Nihdistä Korkeasaareen johtava Finkensilta on 300 metriä pitkä ja sillan keskellä kulkee raitioliikenne, eteläreunalla jalankulku ja pohjoisreunalla jalankulku ja pyöräliikenne. Korkeasaaresta Laajasaloon johtava Kruunuvuorensilta on noin 1,2 kilometriä pitkä yksipyloninen vinoköysisilta. Pyloni sijoittuu Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon väliin ja sen huippu on 135 metrin korkeudella. Vapaa alikulkukorkeus Herttoniemen väylän kohdalla on 20 metriä. Jalkakäytävä ja pyörätie sijoittuvat sillan eteläreunalle ja raitiotie pohjoisreunalle. Silloilla ei ole yleistä moottoriliikennettä. Pelastustoimi voi käyttää siltoja pelastustehtävissä.

Ruoppausmassojen määrä on yhteensä noin 210 000 kiintokuutiometriä ja täyttöihin tarvittavan louheen määrä noin 260 000 kiintokuutiometriä. Lisäksi rakennustöiden aikana voidaan mahdollisesti tarvita ruoppauksia ja väliaikaisia täyttöjä rakenteiden toteuttamiseksi. Täyttöihin saadaan käyttää vain puhdasta maa- ja kiviainesta.

Siltojen rakentamisen edellytyksenä on, että Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaava tulee lainvoimaiseksi.

Tavoitteena on, että Finkensilta rakennetaan vuosien 2018–2019 aikana ja Kruunuvuorensilta vuosien 2019–2022 aikana. Rakentamistöitä ei saa tehdä olemassa olevien kalaväylien tai Nimismies-luodon ja Emäntä-luodon alueella meritaimenen vaellusaikana (15.8.–30.9.). Niitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikaan (1.4.–30.6.) 500 metriä lähempänä edellä mainittuja luotoja eikä Palosaaren pohjoisrannan alueella. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä 1.10.–31.3. välisenä aikana.

Luvan saajan on laadittava ja toteutettava kunnostussuunnitelma siian kutualueille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. Lisäksi luvan saajan on sovittava ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Jos korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle hakemus asian ratkaisemiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös kokonaisuudessaan:

ESAVI/7/2017/2

’Jousi’ voitti Logomon kävelysillan suunnittelukilpailun

jousi-havainnekuva

Ajurinkadun ja Logomon väliin rakennettavan kävelysillan suunnittelukilpailun on voittanut kilpailutyö nimimerkillä Jousi. Kilpailuehdotuksen on laatinut työryhmä jonka jäsenet ovat VR Track Oy, C&J Arkkitehdit Oy ja Lighting Design Collective Oy.

Turun kaupungin järjestämä Turun päärautatieaseman ratapiha-alueen ja Ratapihankadun yli johtavan kävelysillan yleissuunnittelukilpailu on ratkennut. Kilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtonisesti hallittu sekä liikenteellisesti toimiva ja turvallinen yhteys Ajurinkadun ja Logomon välille.

Suunnittelukilpailun lähtökohtana oli tavoite esteettisesti tyylikkäästä ja tasapainoisesta, maisemaan ja kaupunkikuvaan hyvin sovitetusta, laadukkaasta ja toteuttamiskelpoisesta ratkaisusta.

Tiukan kilpailun voittajaksi selviytyi kilpailuehdotus nimimerkillä Jousi. Kilpailuehdotuksen on laatinut työryhmä, jonka osallisia olivat VR Track Oy, C&J Arkkitehdit Oy ja Lighting Design Collective Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut Jukka Horttanainen (VR Track Oy), arkkitehtina Tom Cederqvist (C&J Arkkitehdit Oy) ja valaistuksen suunnittelijoina Tapio Rosenius ja Jari Vuorinen (Lighting Design Collective Oy).

– Kilpailu oli tiukka, eikä voittajan valitseminen ollut helppoa. Jousi läpäisi lopulta tarkan syynin parhaana siltakandidaattina, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Jouko Turto.

Suunnittelukilpailuun ilmoittautui 12 työryhmää, joista kilpailun arviointiryhmä valitsi loppukilpailuun kuusi referenssikriteerit parhaiten täyttänyttä työryhmää. Valituilta työryhmiltä saatiin kuusi kilpailuehdotusta nimimerkeillä Shakuhachi, La Bamba, Kaleidoscope, Punoja, Crossover ja Jousi. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta vahvisti tuomariston päätöksen kilpailun voittajasta.

Voittajaehdotus antaa tilaa ympäristönsä rakenteille

Jousi on kokonaan ripustettu siltarakenne, joka jännittyy kaarevana muotona ratapiha-alueen yli. Tukea sillalle antavat hissi- ja porrastornit, jotka sijoittuvat sillan päihin ja junalaiturien kohdalle. Silta on pääosin terästä ja lasia. Sillan kävelytaso on leveä ja sen yläpuolella oleva kolmiomainen kannatinpalkki antaa ulkoarkkitehtuurille ja taiteelle hyvät edellytykset mielenkiintoisen lopputuloksen syntymiselle.

Kävelysillalla tulee olemaan näkyvä vaikutus sekä alueen nykyiseen että tulevaan maisemaan. Sillan sijainti on vaativa, koska se sijoittuu Logomon tunnusmerkiksi muodostuneen pääjulkisivun eteen.

– Jousi on teräksen ja lasin määrittelemänä kevyt ja läpinäkyvä joten se ei ota pääroolia vaan antaa sen Logomolle, asemarakennukselle ja ratapihan teknisille rakenteille. Tulevaisuuden vielä tuntemattomien kaupunkikuvallisten muutosten näkökulmasta Jousi on neutraali ja tavallaan avoin kehys muuntuville sisällöille, toteaa arkkitehti Pentti Kareoja.

– Sillalla on tärkeä rooli kävelyliikenteen sujuvuuden parantamisessa alueella. Leveä kävelysilta palvelee Logomon kulttuuritapahtumiin osallistuvia, Ratapihankadun pysäköintilaitoksen asiakkaita, junamatkustajia, Konepajan alueen tulevia asukkaita sekä kaupunkilaisia yleensä. Lisäksi sillan rakennusmateriaalit ovat helposti huollettavia, summaa kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Jousi on innovatiivinen ja mahdollistaa monipuolisen valotaiteen

Uusi silta tulee palvelemaan kaupungin kehittämisen tavoitteita paitsi toiminnallisesti myös esteettisesti.

– Voittajaehdotuksen omaleimaiset piirteet nousevat esiin pikkuhiljaa. Näennäisesti tavanomaisen pinnan taakse kätkeytyy innovatiivisuutta ja rohkeutta. Kaareva muoto yhdistettynä kokonaan ripustettuun rakenteeseen on oloissamme tuore ratkaisu, Kareoja kertoo.

Suunnittelukilpailussa taiteelle annettiin oma roolinsa ja toteutuksessa sillan odotetaan osaltaan muistuttavan viitteellisesti myös kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011.

– Jousi antaa mahdollisuudet esimerkiksi näyttävälle yön arkkitehtuurin toteutumiselle. Ehdotettu valotaide heijastettuna kolmionmuotoisen kannatinpalkin kylkiin on ajatuksena hyvä ja toteuttamiskelpoinen. Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan sillan neutraalia ilmettä säätää moniin suuntiin, Kareoja lisää.

Kilpailuehdotukset ovat esillä yleisölle Logomossa

Kilpailuohjelman sisältö ja tavoitteet valmisteltiin Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n, ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun ja museokeskuksen yhteistyönä. Kilpailuohjelmassa noudatettiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n kilpailusääntöjä. Kilpailuaika oli 12.11.2015–18.5.2016

Kaikki kuusi kilpailuehdotusta esittelevä näyttely on avoinna Logomossa ilmaiseksi 27.6.–1.7. sekä David Bowie ja Hanoi Rocks -valokuvanäyttelyiden yhteydessä 22.7.–7.8., jolloin yhdellä lipulla pääsee tutustumaan kaikkiin kolmeen näyttelyyn.

Pohjoismainen siltapalkinto Turun Kirjastosillalle

tuomiokirkko-ja-kirjastosilta_kuva-tim-bird

Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumi PTL on myöntänyt pohjoismaisen siltapalkinnon Turun Kirjastosillalle. Palkinto jaettiin 9.6.2016 Trondhemissa Via Nordica kongressin yhteydessä. Palkinto koostuu siltaan kiinnitettävästä metallilaatasta ja kunniakirjoista.

Kirjastosilta on aikaisemmin saanut kolme kotimaisia tunnustusta. Kirjastosilta on Betoniteollisuus ry:n vuoden betonirakenne 2013 ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n Vuoden Silta 2014. Se on myös Suomen Tasolasiyhdistys ry:n ja Suomen Hiomoliitto ry:n yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton SAFAn kanssa valitsema Vuoden lasirakenne 2014.

PTL:n Pohjoismainen siltapalkinto jaetaan joka neljäs vuosi pohjoismaihin valmistuneelle sillalle tai sillankorjauskohteelle, joka on huomattava, innovatiivinen, luova tai muuten sillanrakennustekniikan alaa merkittävästi edistävä. Kukin pohjoismaa voi esikarsinnan jälkeen esittää kilpailuun kahta ehdotusta.

Kirjastosillassa palkintolautakunnan vakuutti ennen kaikkea sillan yksityiskohtien huoliteltu suunnittelu valaistusratkaisuineen, ja sillan soveltuminen ympäristöönsä. Kirjastosilta, samoin kuin edellinen palkinnonsaaja Ypsilon silta Norjan Drammenissa, on kaupunkiympäristössä sijaitseva kevyen liikenteen silta.

Kirjastosilta vihittiin käyttöön 3.12.2013. Sillan omistaa Turun kaupunki, ja sen on suunnittelut Insinööritoimisto Pontek Oy pääsuunnittelijanaan Juhani Hyvönen. Sillan on rakentanut Kreate.

PTL (www.nvfnorden.org) on perinteikäs, vuonna 1935 perustettu pohjoismainen tie- ja liikennealan ammattijärjestö, johon kuuluu henkilöjäseniä noin 320 eri jäsenorganisaatiosta.

WSP:lle siltasuunnittelupalkinto Espoon Finnevikinsillasta

a3a7949b5cd3193d_800x800ar

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2016 -palkinnon suunnittelemastaan Finnevikinsillasta Espoossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) mukaan Finnevikinsilta täytti parhaiten tämän vuoden teeman kriteerit eli elinkaarinäkökulman siltasuunnittelussa.

Kestävä kehitys sekä ekologisuus olivat lähtökohtana ja perusteena koko suunnitteluprosessin ajan. Finnevikinsillassa tämä näkyy kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä ratkaisuina. Sillan rakentamisessa on hyvä muistaa, että rakentamisen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi rakentamisen materiaalituotannosta, jolloin tavanomaiset ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet ratkaisut ovat myös ekologisia”, kertoo sillan pääsuunnittelija Atte Mikkonen WSP:ltä.

”Tämän Vuoden Silta –kilpailussa painotimme ehdotuksia, joissa oli huomioitu sillan elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset ja helppo korjattavuus”, Liikenneviraston Taitorakenneyksikön projektipäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen kertoo.

Hiilijalanjälki ja ympäristönäkökulma huomioitu

WSP:n suunnittelutiimi sai kehuja sillan poikkileikkauksen muuntojoustavuudesta, elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen huomioon ottamisesta materiaalivalinnoissa, tarkastuksen helpottamisesta kulkutasojen avulla sekä rakenteiden muotoilusta. Palkkisillan suunnittelussa huomioitiin tarkasti myös ympäristönäkökulmat.

”Sillalle kerääntyviä hulevesiä viivytetään ennen niiden purkaantumista viereiseen Finnbäckeniin. Näin pienennetään uomaan päätyvää hiukkaskuormaa ja edistetään kalakannan elpymistä”, kertoo Mikkonen.

Siltavalaistus pois päältä lintujen pesimisaikana

Silta sai vaikutteita lähiympäristöstä, kuten Haukilahden vesitornista ja läheisestä heinikosta. Sillan reunapalkkiin haluttiin myös vaalea sävy, joka toteutettiin vaalentamalla betonimassaa titaanioksidilla pinnoittamisen sijan. Lisäksi sillasta löytyy pieni tekninen erikoisuus, Suomen suurimmat niin sanotut hiljaiset liikuntasaumalaitteet, jotka eivät kolahda niiden yliajettaessa.

87599db137f24e54_800x800ar

Sillan alapuolelle on toteutettu led-valaistus, jota voi säätää kuukausien ja juhlapäivien mukaan. Valaistus on pois päältä lintujen pesimisajan.

Viime elokuussa valmistunut 365-metrinen Finnevikinsilta täydentää merkittävästi Espoon pääkatuverkostoa. Sillalla on suuri merkitys tulevan Finnoon kaupunginosan rakentamiselle. Se palvelee myös tulevaa liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto haluaa nostaa Vuoden Silta-kilpailulla sillansuunnittelun tasoa sekä kiinnittää erityishuomiota sillan sopivuuteen ympäristöönsä sekä sen hyvään ulkonäköön. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen.

Finnevikinsillasta:

  • 365 metrinen silta on Espoon pisin
  • Silta on jännitetty betoninen palkkisilta, jonka tukipilarit on paalutettu syvimmillään kosteikon läpi 30 metrin syvyyteen
  • Tilaaja: Espoon kaupunki
  • Sillan pääsuunnittelija: Atte Mikkonen/WSP
  • Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy
  • Sillan kaiteet ja teräsverhoukset: Urakointiasennus M. Rautio Oy
  • Valaistus: Suomen Sähkörakennus Oy

Kulosaaren metrosiltaa vahvistetaan

9b5d79f5-8f34-4c04-8903-d4f3f22243f0-main_image

Metro Kulosaaren sillalla. Kuva HKL, Markku Laaksonen.

Kulosaaren metrosilta peruskorjataan ja sen rakennetta ja kantavuutta tullaan vahvistamaan, jotta sillan rakenne pysyy jatkossakin hyvässä kunnossa ja sillan käyttöikää saadaan lisättyä.

Kulosaaren metrosilta on rakennettu vuonna 1973, ja sen rakenteissa on käytetty KA-jännemenetelmää. Kyseisellä jännemenetelmällä on todettu olevan kohonnut vaurioitumisriski korroosioalttiissa olosuhteissa. Silta korjataan nyt ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

– Siltaa on tutkittu useilla menetelmillä, ja lisäksi siltaan on lisätty reaaliaikainen monitorointijärjestelmä taipumien seuraamiseksi. Näiden mukaan sillassa ei ole havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Haluamme kuitenkin varmistaa jatkossakin turvallisen liikennöinnin sillalla, minkä vuoksi silta tullaan vahvistamaan teräspalkeilla, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

Sillan peruskorjauksen on suunniteltu alkavan mahdollisimman pian hankepäätöksen hyväksymisen jälkeen, jotta työt saadaan sovitettua Kalasatamaan rakentuvan kauppakeskuksen rakennustöihin.

Sillan kantavuutta vahvistetaan kannen molemmin puolin asennettavilla teräspalkeilla, jotka tuetaan betonisilla tukirakenteilla. Työ tehdään sillan alla, joten peruskorjauksella ei ole vaikutusta metroliikenteeseen.

Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. HKL:n johtokunta päättää sillan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta torstaina 3.3. Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Jos rakennustyöt päästään aloittamaan suunnitelmien mukaisesti, valmistuu sillan peruskorjaus kesällä 2017.

Jännevirran silta tuo turvaa teille ja vesille

8245a673e482e8c5_800x800ar

Ramboll on voittanut Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunnitellun Jännevirran sillan suunnittelukilpailun. Suunnittelutyö alkaa välittömästi ja sen on määrä olla valmis ensi vuoden elokuun loppuun mennessä.

Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunniteltu 600 metriä pitkä Jännevirran silta kohentaa oleellisella tavalla tavallisten tielläliikkujien turvallisuutta. Vanha, rakenteiltaan epäluotettava ja ahtaaksi käynyt silta puretaan heti, kun uusi silta on valmis. Alikulkukorkeudeltaan 24-metrinen uusi silta helpottaa myös vesiliikennettä, jonka sujuvuus on ollut tähän asti riippuvaista avattavan sillan toimivuudesta.

― Meillä ELY-keskuksessa on yhteinen näkemys Liikenneviraston kanssa siitä, että hankkeella on kiire. Vanha silta on käyttöikänsä päässä. Sillan kantavuus ei enää riitä. Kapeutensa takia silta on myös liikenneturvallisuusriski. Lisäksi muun muassa uitolle ja kaivannaisteollisuudelle tärkeää syväväylä risteää sillan kanssa, perustelee Pohjois–Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurista vastaava johtaja Petri Keränen.

Laaja-alainen asiantuntemus tarpeen

Jännevirran silta muodostaa työmäärältään ja kustannuksiltaan noin 75 prosenttia Valtatie 9:n parantamishankkeesta. Koko projektin kustannusarvio on noin 46 miljoonaa euroa. Hyvä suunnittelu on ratkaisevan tärkeää sille, että kustannusarvio pitää ja että sillasta tulee teknisesti ja maisemallisesti korkealaatuinen.

― Aloitamme suunnittelun lähtötietomallin täydentämisellä ja yleissuunnitelman tarkistuksella, minkä jälkeen lähdemme maastoon. Siellä hankimme loput tarvittavat lähtötiedot tarkempaa suunnittelua varten laatimalla luonto- ja maisemaselvitykset sekä selvityksen alueella sijaitsevista historiallisista rakennuksista. Vasta tämän jälkeen on vuorossa tarkka tekninen suunnittelu, kertoo hankkeen toteutussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Seppo Parantala Ramboll Finland Oy:stä.

Parantala pitää Jännevirran siltaa ainutlaatuisena sekä teknisenä rakenteena että monin tavoin Kuopion seudun liikenneoloja muovaavana muutostekijänä.

― Tavallinen tielläliikkuja tulee sillan valmistuttua huomaamaan eron entiseen muun muassa siinä, että enää ei tarvitse pelätä kapealle sillalle ajamista. Jännevirran yli voi jatkossa ajaa normaalia valtatienopeutta. Vesilläliikkujan puolestaan ei tarvitse enää kokea reistailevasta avattavasta sillasta aiheutuvia yllätyksiä, Parantala sanoo.

WSP pääsuunnittelijana: Vuoden Silta 2015 -palkinto Joensuun Ylisoutajan sillalle

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2015 -palkinnon suunnittelemastaan Ylisoutajan sillastaan Joensuussa. Tuomariston lausunnon mukaan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti tähän päivään.

Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. WSP vastasi Ylisoutajan sillan suunnittelusta mukaan lukien pohjarakennus-, valaistus- ja puistosuunnittelu. Suunnitteluryhmään kuuluivat WSP:n alikonsultteina arkkitehtisuunnittelija Arkkitehdit NRT Oy, Thomson Engineering Consultants vastasi koneistosuunnittelusta, Suomen Sähkörakennus Oy turvalaite- ja kauko-ohjauksen suunnittelusta sekä Trafix Oy kääntösillan automaatiosuunnittelusta.

Ylisoutajan silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Svingi”. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy. Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen-2

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Rohkea ote suunnitteluun

Voittajasilta on ortotrooppikantinen palkkisilta, ja se koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulosilloista.  Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

”Avattavan sillan tyypiksi valittiin kääntösilta sen toimintavarmuuden sekä avaamisen nopeuden vuoksi. Sillan visuaalisen hahmon kantavana ajatuksena on sillan ja kaiteena käytetyn puurimoituksen alareunan kaareva muoto. Yhdessä rimoituksen kanssa se muodostaa kuperan kylkien muodon ja silta hahmottuu ympäristössään hillityn veistoksellisena. Sillan luonnetta korostaa pimeään aikaan sen valaistus. Kaiteen sisältä hohtava valo korostaa kaidesäleiden muotoa”, kertovat Sami Niemelä ja Pia Salmi WSP:ltä.

WSP:n suunnitteluryhmään kuuluivat pääsuunnittelija Sami Niemelä (DI) sekä siltasuunnittelijat Ilkka Ojala (DI) ja Antti Silvennoinen (DI). Pohjarakennuksesta vastasivat Kari-Matti Malmivaara (DI), valaistuksesta Pia Salmi (TaM) ja Tom Schneider (DI) sekä maisema-arkkitehtuurista Hiroko Kiviranta (MARK).

”Sillan muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa”, tuomariston puheenjohtajaTimo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.

Tämän vuoden kilpailun teemana oli ’oivaltavuus insinöörinäkökulmasta.’ RILin järjestämän vuotuisen kilpailun tavoitteena on nostaa siltasuunnittelun tasoa Suomessa sekä kiinnittää erityistä huomiota sillan onnistuneeseen ulkomuotoon ja yhteensopivuuteen ympäristönsä kanssa.

Ennakkoluulot ja asenteet puusiltojen rakentamisen esteenä Suomessa

06b49e74-c30d-4300-9fc7-9640333f21fe

Malminmäen ylikulkusilta, Ylöjärvi / A-Insinöörit

Ruotsissa ja Norjassa on asetettu poliittiseksi tavoitteeksi edistää puusiltojen rakentamista. Siltarakentaminen on näissä maissa osa puurakentamisen edistämisohjelmia, joilla tavoitellaan laajasti puun käytön lisäämistä rakentamisessa.

Siltarakentamisessa tämä tarkoittaa vanhan keskiaikaisen perinteen muuttamista ekologiseksi tulevaisuuden teollisuuden alaksi. Ruotsissa ja Norjassa puusillat ovat saavuttaneet merkittävän osuuden kaikessa siltarakentamisessa. Vaikka Suomessa puusiltarakentaminen on mukana elinkeinoministeriön valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteissa, laaja Ruotsin ja Norjan kaltainen tahtotila päättäjien keskuudessa ja markkinoilla on jäänyt syntymättä.

Siltahankkeita toteuttanut suunnittelujohtaja Esko Rechardt A-Insinöörit Oy:stä katsoo, että Suomessa puusiltarakentamisen esteenä ovat asenteet ja ennakkoluulot, jotka näkyvät myös julkiseen rakentamiseen tilauksia tekevien virkamiesten päätöksissä. – Kun kaupunkirakentaminen tulee voimakkaasti kasvamaan, puusillat tarjoavat hyvän esteettisen ja ekologisen vaihtoehdon kaupunkirakenteen ilmeeseen. Tähän tarvitaan myös päättäjien vahva tahtotila kuten Ruotsissa ja Norjassa on.

Muiden pohjoismaiden kokemukset osoittavat, että tilaajilla ja kunnossapitäjillä on epävarmuutta puun toimivuudesta siltarakentamisessa. Hyvätkään esimerkit eivät ole toimineet markkinoinnin apuna, vaan tieto ja osaaminen jäävät valmistajille ja tutkijoille. Ruotsissa ja Norjassa on rakennettu eniten puusiltoja ylikulkusilloiksi eritasoliittymiin, enintään 35 metrin jännevälin tie- ja kevyen liikenteen silloiksi sekä herkkiin ympäristöihin kuten metsäautoteille.

Massiivipuukannella varustetun sillan etuina Rechardt pitää nopeaa asennusta, sen tarjoamaa kilpailukykyä, arkkitehtonista ja esteettistä kauneutta ja korkealuokkaista laatua. – Jos suunnittelija on vihkiytynyt asiaan, ei ole mitään syytä etteikö puusilta olisi kaikissa siltatyypeissä kilpailukykyinen. Nyt puuttuu osaamista ja asennetta kaikilla tasoilla suunnittelusta tuotantoon. Osaamista tulee vahvistaa ajantasaista opetusta lisäämällä. Vain osaamisella voidaan haastaa muuta materiaalit siltarakentamisessa.

Siltarakentamisessa tarvitaan valmisosatuotteita ja kokonaisvastuuta

Rechardtin mukaan puusiltojen rakentamisen puolesta tarvitaan nyt pitkäjänteistä työtä kaikilla tasoilla. Tuotekehittelyssä jokainen rakenneosa on tutkittava erikseen ja selvitettävä synergiarakentamisen mahdollisuudet.

– Suomessakin tulisi päästä siltarakentamisessa valmisosatuotteisiin ja asentamiseen, sanoo Rechardt. Valmiissa sillassa tulee olla huoltokirja, tarkastus ja korjaus samassa paketissa, mikä edellyttää kokonaisvastuun ottamista koko sillan elinkaaresta. Esimerkiksi vanhentuneen puusillan vaihtoaika uuteen puurakenteiseen tyyppisiltaan on pieni osa uuden sillan rakentamisen ajasta.

– Tilaaja haluaa yleensä kokonaistoimituksen, minkä toteuttamiseen tarvitaan puutuoteteollisuuteen puukonepaja, joka sen työstää, muistuttaa Rechardt. Esimerkiksi Itävallassa on pieniä verstaita, jotka ostavat raaka-aineen isoilta toimittajilta ja myyvät edelleen rakennusliikkeille. Kun tehdään tuoteosakauppaa, valmistajien ei tarvitse osata koko rakentamisen ketjua.

Rechardtin mielestä puun käytöllä siltarakentamisessa ei kannata tavoitella bulkkirakentamista, vaan korkean jalostusasteen laatutuotteita. – Koska siltarakentamisessa käytettävä liimapuu on kallista, kannattaa keskittyä laatuun ja siihen, että oikea silta rakennetaan oikeaan kohteeseen.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsissa on rakennettu lähes 500 uutta puusiltaa. Ruotsin kokemusten mukaan betoni- ja terässilloissa suurin riski on teräksen korroosio, kun taas puusiltojen kohdalla on huomioitava erityisesti kosteuden imeytyminen puuhun ja lahoamisriski.

Siltarakentaminen tarvitsee pilottikohteita

Rechardt kaipaa lisää pilottikohteita siltarakentamiseen. – Tähän kehitystyöhön on sidottava tutkijat, valmistajat, suunnittelijat ja valmistajat. Pilottihankkeiden toteuttamisen kautta voidaan vähentää epävarmuutta puurakenteiden toimivuutta kohtaan myös siltarakentamisessa. Kun kukaan ei ole meillä erikoistunut puusiltojen tuottamiseen, ei tietenkään ole puusiltoja.

– Lähtökohtana pidän sitä, että tehdään ensisijassa lyhytjännevälistä liimapuupalkkia, josta voidaan toteuttaa moneen käyttöön tarkoitettuja perussiltoja. Isot spektaakkelimaiset siltarakenteet ovat tietysti upeita, mutta niitä tehdään harvoin, sanoo Rechardt.

Suomessa tarvitaan Rechardtin mielestä puurakenteisia arkisiltoja kuten kevyen liikenteen siltoja, puisto- ja risteyssiltoja. Nämä voivat olla kaikki tyyppisiltoja, joita tilaaja voi valita katalogista. – Kun katsoo betonisillan rakentamista, sen valutöihin käytetään niin paljon puuta, että siitä voitaisiin rakentaa suoraan puusilta, sanoo Rechardt.

Siltarakentamisen suurena haasteena Rechardt pitää myös suurimpien kaupunkien virkamiehiä, jotka tekevät kaupunkien päätöksiä siltahankinnoissa. – Kun kyse on julkisista hankinnoista, päättäjät ja kaavoittajakin voisivat ottaa kantaa puusiltojen rakentamisen puolesta.

Destian urakoima historiallinen Porin silta otetaan käyttöön kuukauden etuajassa

8e84f0d2ef9364f9_800x800ar

Destian peruskorjaama vanha vuonna 1926 rakennettu Kokemäenjoen ylittävä silta Porissa otetaan käyttöön kuukauden etuajassa syyskuun puolen välin jälkeen. Urakka käynnistyi helmikuussa ja silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä maaliskuussa.

– Sillan vanhoista rakenteista ei löytynyt suurempia ongelmia ja työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 1926 valettu betoni on osoittautunut hyvin ehjäksi ja lujaksi. Olemme myös reagoineet nopeasti vastaan tulleisiin muutoksiin ja ajatukset on siirretty eteenpäin käytäntöön, Destian työpäällikkö Eetu Väisänen kertoo.

– Lisäksi töitä on edistänyt kesän suotuisat säät sekä rauhalliset työolot sillan ollessa suljettuna ajoneuvoliikenteeltä, Väisänen jatkaa.

Urakassa on korjattu ja pintakäsitelty sillan teräsrakenteita ja uusittu betonirakenteita sekä koko sillan pintarakenteita. Lisäksi sillan kuivatusta on parannettu ja sillan kivirakenteisia välitukia korjattu.

Sillan yhteispituus on noin 150 metriä. Silta kuuluu siltapaikkaluokitukseltaan erittäin vaativaan luokkaan ja sen historiallinen merkittävyys on korkea. Urakan tilaaja on Porin kaupunki.

Isoisänsillan rakentaminen Helsingissä alkaa

isoisansilta (1)

Sompasaaren ja Mustikkamaan välille ryhdytään elokuussa rakentamaan siltaa. Isoisänsillan valmistuttua kevyt liikenne pääsee kulkemaan Kalasatamasta Mustikkamaalle ja Korkeasaareen muutamassa minuutissa.

Samalla sillalta rakennetaan Korkeasaareen vievä asfalttipäällysteinen Mustikkamaanraitti kevyelle liikenteelle. Urakkaan kuuluu myös kunnallisteknisiä töitä Kalasataman puolella Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä. Mustikkamaanraitti ja Isoisänsilta avataan liikenteelle toukokuun 2016 loppuun mennessä ja koko urakka valmistuu saman vuoden elokuun loppuun mennessä.

isoisansilta

Rakennustyöt tuovat rajoituksia kevyen liikenteen kulkuun Parrulaiturilla ja Capellan puistotiellä elokuusta 2014 alkaen. Myös Mustikkamaanpolun ja siltatyömaan välisille ulkoilureiteille tulee väliaikaisia kulkurajoituksia. Muuttuvista liikennejärjestelyistä tiedotetaan erikseen ja työt pyritään toteuttamaan niin, että liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kulkuyhteydet kiinteistöihin säilyvät urakan ajan.

Syyskuusta 2014 alkaen myös veneliikenteelle aiheutuu jonkin verran rajoituksia. Tarkemmista rajoituksista tiedotetaan hyvissä ajoin alueelta venepaikan vuokranneita, venekerhoja ja vesiliikennöitsijöitä.

Urakoitsijana on Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.