Rakennusteollisuus jouduttaa betonirakenteiden lujuusasioiden ratkaisemista selvitysmiehen avulla

concrete-wall-background

Rakennusteollisuus RT on kutsunut riippumattoman selvitysmiehen, jotta betonirakenteissa ilmenneet lujuuspoikkeamat saadaan ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti. Selvitysmiehen tehtävänä on muodostaa tilanteesta kokonaiskuva kartoittamalla kattavasti ongelmat sekä niihin johtaneet syyt. Lisäksi hän tekee suositukset toimista, joilla vastaavat puutteet kyetään välttämään jatkossa. Yksittäisiin kohteisiin selvitysmies ei ota kantaa.

Selvitysmiehen tehtävän ottaa hoitaakseen diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö. Mäkikyrö on Oulun kaupungin rakennusvalvonnan entinen johtaja. Hänellä on myös aiempaa kokemusta selvitysmiehen tehtävistä toimittuaan muun muassa ympäristöministeriön asettamana rakenteellisen turvallisuuden selvitysmiehenä.

Selvitysmies aloittaa tehtävänsä heti. ”Tavoitteena on saada työ maaliin kesälomiin mennessä. Jos tehtävä osoittautuu odotettua monimutkaisemmaksi, työssä edetään väliraportin kautta ennen kesälomia”, Tapani Mäkikyrö kertoo.

Betonirakentamisen ongelmien selvittely on edennyt hitaammin kuin ala toivoo. ”Asian verkkaiseen etenemiseen lienee merkittävänä syynä se, että eri toimijat ovat kukin tehneet asiasta omia selvityksiään ilman laajempaa yhteistä koordinaatiota. Selvitykset ovat jääneet irrallisiksi, eikä sirpaleista informaatiota ole kyetty kokoamaan tehokkaasti yhteen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Päätöksestä selvitysmiehen kutsumiseksi Rakennusteollisuus RT on Pipatin mukaan käynyt keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä alan markkinavalvojana toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sekä ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa.

Selvitysmies-toimeksiannon lisäksi Rakennusteollisuus RT haluaa tukea asian selvittämistä kutsumalla koolle avoimen yhteistyöryhmän. Tarkoituksena on tehostaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja siten parantaa tekeillä olevien ja tulevien selvitysten koordinaatiota ja nopeuttaa tiedonkulkua. Ryhmä mahdollistaa myös entistä paremmin yhteisen näkemyksen hakemisen mahdollisiin muutostarpeisiin esimerkiksi rakentamisen valvonnassa ja ohjeistuksissa.

”Näkemyksemme mukaan yhteistyöryhmän ytimen muodostaisivat Tukesin, ympäristöministeriön ja Liikenneviraston sekä Rakennustarkastusyhdistyksen edustajat. Lisäksi ryhmään toivotaan mukaan RT:n lisäksi ainakin RAKLIn, SKOLin ja Aalto-yliopiston edustajat. Kaikki osapuolet ovat tervetulleita omalla panoksellaan mukaan”, toimitusjohtaja Pipatti korostaa. Rakennusteollisuus RT:n kautta ryhmässä ovat edustettuna betoniteollisuus sekä talonrakentamisen ja infrarakentamisen urakoitsijat. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen pyritään järjestämään huhtikuun alkupuolelle.

Loppuvuonna 2016 laajemmin esille nousseet betonirakentamisen lujuuteen liittyvät kysymykset ovat käynnistäneet lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Ne ovat tuottaneet ongelmien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä merkittävästi uutta tietoa, jota käytetään myös selvitysmiehen työssä ja yhteistyöryhmässä hyväksi.

”Selvitysten pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että ongelmien taustalta ei näyttäisi olevan löydettävissä mitään yhtä tai yksinkertaista syytä. Sen sijaan taustalla vaikuttaa olevan suurempi joukko erilaisia materiaaleihin ja prosesseihin läpi rakentamisen ketjun liittyviä tekijöitä”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Rakentamisen osaajille kasvava tarve Pohjois-Suomessa

yellow-safety-helmet

”Pohjoisessa Suomessa on käynnistynyt ja käynnistymässä lukuisia hankkeita, joissa tarvitaan korkeakoulutettuja rakennusalan ammattilaisia. Oulussa alkava rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus tulee todelliseen tarpeeseen ja juuri oikeaan aikaan”, toteaa 14. helmikuuta Rakentajapäivässä puhunut Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo.

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä jälleen ensi vuodesta alkaen lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä päätöksestä koulutusvastuun myöntämiseksi ja nopeasta reagoinnista akuuttiin tarpeeseen. Kailasalo painottaa erityisesti infrarakentamisen merkitystä Pohjois-Suomessa tulevien vuosikymmenten aikana.

”Esimerkiksi kaivoshankkeet, biotuotetehdas ja tuulipuistot sekä valtatie 4 Oulun ja Kemin välillä edellyttävät korkean tason osaamista infran toteuttamiseen. Myös Lapin matkailubuumi vaatii oikeanalaisten olosuhteiden luomista. Puhumattakaan koko EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä väyläyhteyksineen, millä on valtava merkitys koko Pohjois-Suomen elinvoimalle tulevaisuudessa.”

Kailasalon mukaan Oulussa koulutettavat rakennusalan diplomi-insinöörit mahdollistavat myös suomalaisten yritysten vahvemman jalansijan Barentsin alueen urakoissa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät ole olleet kovin aktiivisia tarjoamaan Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Yksi syy on ollut vaikeudet työvoiman, erityisesti projektijohdon saannissa.

Pohjoinen tarvitsee omat osaajansa

Rakentamisalan diplomi-insinöörien ikärakenne ja sen myötä kiihtyvä eläköityminen on lisännyt alan osaajapulaa erityisesti infrarakentamisessa ja rakennetekniikassa. Pulaa ammattilaisista on niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä alan korkeakoulujen opetustehtävissä. Pelkästään Pohjois-Suomen alueella työvoimatarpeeksi on arvioitu noin viisikymmentä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriä vuodessa.

DI-koulutuksen puuttuminen Oulusta on synnyttänyt alueelle vajauksen rakentamisalan keskijohdon ammattilaisista. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, että Tampereella ja Espoossa annettava rakennus- ja yhdyskuntatekniikan DI-koulutus ei kata pohjoisen Suomen tarvetta, sillä riittävää osaajien siirtymistä ja sitoutumista pohjoiseen ei tapahdu.

Tutkinnon suorittaneita tarvitaan myös julkisen sektorin tehtäviin. Esimerkiksi kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä kunnallisen rakennusvalvonnan tehtävät edellyttävät syvällistä asiantuntemusta kestävän rakentamisen ja rakennusfysiikan kysymyksissä.

Oulun yliopiston rakennusalan diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus tulee voimaan elokuussa 2017, ja koulutus alkaa vuonna 2018. Aiemmin Oulun yliopistossa rakennusalalla oli oma laitos, mutta se lakkautettiin vuonna 2001. Myöhemmin yliopisto aloitti uudelleen rakennusalan koulutuksen opintosuuntana konetekniikan sisällä. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörejä on valmistunut viime vuosina ainoastaan Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta.

Rakennusteollisuus RT: Guggenheim-museo toisi lisää investointeja ja työtä

11538970_499003480250461_8033824552139628196_o

Moreau Kusunoki Architectes voittajatyö “Art in the City” on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Kuva: Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-museon rakentaminen Helsinkiin ruokkisi talouden myönteistä virettä. Menojen lisäksi pitäisi tarkastella laajemminkin tulovirtoja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim–museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi Tarmo Pipatin mukaan merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle.

Arvio museohankkeen rakentamiskustannuksista on 130 miljoonaa euroa. Kun yhdellä talonrakentamiseen sijoitetulla miljoonalla työllistyy vuodeksi 15 henkilöä, museon rakentamisvaihe työllistäisi kokonaisuudessaan vajaat 2 000 henkeä vuoden ajaksi. Lisäksi valtionkassaan ropisisi verotuloja kolmanneksen verran hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteuttamisen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin kertaluokaltaan selvästi itse rakentamisvaihetta suuremmat.

Paraikaa Helsingin seudulla on käynnissä ennennäkemättömän suuria hotelli-investointeja, jotka vastaavat kasvavaan matkailijoiden määrään. Näitä hankkeita on tälläkin hetkellä 600–700 miljoonan euron edestä, ja niiden työllisyysvaikutukset nousevat noin 10 000 henkilötyövuoteen. Pipatti uskoo, että Guggenheim-museon toteutuminen todennäköisesti kiihdyttäisi matkailuinvestointeja entisestään.

”Museon turistivirrat varmistaisivat palveluille riittävän käyttöasteen. Ne toisivat myös lisää käyttäjiä ja siten maksajia joukkoliikennejärjestelmille, joita väistämättä alueella tarvitaan liikkumistarpeiden kasvaessa”, Tarmo Pipatti toteaa.

Pääkaupunkiseudun nykyinen imu näkyy muun muassa siinä, että seudun osuus koko maan talonrakentamisesta on jo yli puolet. Guggenheim-hanke lisäisi rakentamisaktiviteettia pitkälläkin aikavälillä, mikä heijastuisi myönteisesti koko Suomen talouskehitykseen.

”Vastaavaa ja kansainvälisesti katsottuna yhtä vetovoimaista hanketta Suomessa ei ole käytännössä aiemmin toteutettu. Jos Guggenheim ei nouse Etelärannan tontille, ainutlaatuinen paikka jää pahimmillaan vielä vuosikymmeniksi parkkipaikaksi – turistien karkottajaksi eikä vetonaulaksi. Nyt olisi erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa Suomen mainetta matkailumaana, mikä synnyttäisi myös lisää investointeja Suomeen.”, Tarmo Pipatti toteaa.

Rakennusteollisuus RT: Rakentamisessa ennakoitua kovempi kasvu

safety-helmet-150913_960_720

Rakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Kun huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti täksi vuodeksi 3,5 prosentin kasvua, elokuisessa välikatsauksessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin. Nousu jatkuu ensi vuonna, mutta selvästi maltillisempana.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on edelleen vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidenneksen viime vuotta enemmän. Vastaavalla tasolla oltiin viimeksi viitisen vuotta sitten. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja.

”Myönteisen kehityksen taustalla on kaupunkien imu ja talouden lievä elpyminen. Työttömyyden hieman helpotettua kotitaloudet ovat aktivoituneet myös asuntokaupoille ja patoutunut kysyntä purkautuu. Rakentaminen puolestaan kannattelee kotimarkkinoita”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.

Asuntorakentamisen vauhdittuminen on vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen ja erityisesti pienten asuntojen varassa. Omakotitalojen iso pudotus on pysähtynyt ja luvassa on jopa hienoista kasvua. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto vähenee viime vuoteen verrattuna.

”Pitkään odotettu lyhyt korkotukimalli ei ole tuomassa toivottua lisäystä vuokra-asuntojen tuotantoon. Sille myönnetyt valtuudet riittävät vain muutaman sadan asunnon aloittamiseen ensi vuonna. Asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa estää jatkossakin työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista, ellei asuntopolitiikassa ryhdytä järeisiin toimiin”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Sekä tänä että ensi vuonna arvioidaan aloitettavan kaikkiaan 34 000 asunnon rakentaminen. Tälle vuodelle olisi kysyntää enempäänkin, mutta aloituksia arvioidaan siirtyvän ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenousun vuoksi.

Infrarakentamista lisää väyläverkoston kunnossapitotöiden ja talonrakentamisen pohjatöiden kasvu. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi pitää kuitenkin valitettavana, että valtio on siirtämässä ensi vuodeksi varatusta perusväylänpidon lisäpaketista 100 miljoonaa euroa vuodella eteenpäin. ”Bitumin hinnan noustessa samalla rahalla saa entistä vähemmän tienpintaa”, Kiviniemi toteaa.

Kiviniemi muistuttaa pitkäjänteisen infrapolitiikan merkityksestä. ”Ennustettavuus tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa yritysten investointivalmiutta.”

Rakentamisen työllisiä oli tammi-kesäkuussa keskimäärin reilut 11 300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. Rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupunkiseuduille tarpeeksi tekijöitä.

 

Rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

”Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

”Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti SuokasRakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin. ”Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta”, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

Asuntotuotanto ennätysvauhdissa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna. Kyselyyn vastanneet yritykset nostivat tammikuuhun nähden selvästi arvioitaan tämän vuoden aloitusmääristä.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Uudisasuntojen tuotantoa kasvattaa nyt usean heikon vuoden jälkeen myös kuluttajamarkkinan piristyminen. Suurin osa arvioidusta kasvusta ajoittuu vuoden jälkipuoliskolle, jolloin asuntoaloituksia odotetaan kertyvän yli 8 500.

”Asuntorahastojen merkitys asuntotuotannon ylläpitämisessä on ollut viime vuosien aikana merkittävää, mutta työllisyysnäkymien kirkastuessa ja talouden käännyttyä kasvu-uralle myös kuluttajat ovat rohkaistuneet asuntokaupoille”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Sijoittajien kannalta asuntomarkkinoiden kyllästymispiste lähenee Pakarisen mukaan päivä päivältä. ”Vuokra-asuntojen tuotanto on ollut viimeaikoina varsin suurta, jolloin maksukykyisten vuokralaisten saaminen voi hetkellisesti vaikeutua. Tuottotavoitteet jäävät haaveeksi, mikäli vuokralaista ei löydykään,” Pakarinen jatkaa.

Alueellisesti Helsingin seudun osuus laskee hieman viime vuoden ennätyskorkealta tasolta. Asuntotuotanto piristyy nyt selvästi Oulussa, Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella.

Pakarinen korostaa, että uudisasuntojen tuotannon on pysyttävä tulevina vuosina vähintäänkin nykyisellään, mikäli asumisen hintaa halutaan kasvukeskuksissa hillitä. Maan hallitus teki oikeita päätöksiä huhtikuun kehysriihessä myöntämällä valtionrahoitusta joukkoliikennehankkeille Helsingin ja Tampereen seuduilla. Lisäksi vuokra-asuntotuotantoon saadaan vauhtia lyhyen 10 vuoden korkotukimallin myötä sekä eläkeyhtiöiden vuokra-asuntojen rakennuttamiseen liittyvän määräaikaisen lain jatkamisesta vuoteen 2022.

”Asuntorakentaminen kulkee tänä vuonna hyvässä myötätuulessa. Uudisasuntojen tuotantoa edesauttaa myös myynnissä olevien valmiiden uusien asuntojen varaston pieneneminen. Tänä kesänä noin joka viides myytävänä oleva uusi asunto on valmis kun vuosi sitten valmiina oli lähes joka kolmas asunto”, Sami Pakarinen sanoo.

RT:n tämänhetkisen arvion mukaan asuntoja aloitettiin viime vuonna yhteensä 30 500 kappaletta. Asuntotuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan kokonaisuudessaan 31 500 asuntoon vapaarahoitteisen kerrostalotuotannon nosteen myötä.

RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus: Rakentaminen talouden perävaunusta veturiksi

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Moottorina on kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa. Rakentamisen kokonaismäärä nousee 3–4 prosenttia, Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan.

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mittavia yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.

”Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena. Rakentamisen markkinat ovat kuin lastenvaatteet, niissä on nyt kasvunvaraa. Toisaalta nopea nousu voi kohdata resurssirajoitteita sekä tiettyjen ammattiryhmien että tuotantokapasiteetin suhteen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tilannetta.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.

Patoutunut asuntokysyntä purkautumassa

Asuntotuotanto vilkastui viime vuonna. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntoaloitusten kokonaismäärä oli 30 500. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista nousi peräti 40 prosenttiin.

Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtiin jyrkkä nousu, kasvua kertyi 34 prosenttia. Kysyntää on etenkin pienille kaupunkiasunnoille. Asuntorahastojen ja kiinteistösijoittajien lisäksi nyt myös kuluttajat ovat uskaltautuneet asuntokaupoille työttömyystilanteen tasaannuttua. Tämän ansiosta omakotitalorakentamisenkaan ei pitäisi enää supistua kuluvana vuonna.

Asuntoaloitusten odotetaan kasvavan vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna määrä taittunee. Muussa talonrakentamisessa liikerakentaminen on ollut hyvässä nosteessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne muuttoliike valtaosin kohdistuu. Samoin teollisuusrakentaminen on monen huonon vuoden jälkeen päässyt kiinni kasvuun.

”Talouden noususuhdanne alkaa yleensä pääkaupunkiseudulta, joten toimeliaisuus Etelä-Suomessa on hyväksi koko Suomelle, kun kerrannaisvaikutukset aikanaan leviävät”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajaTero Kiviniemi YIT:stä kommentoi.

Infrarakentamisen lähiajan näkymät parantuneet

Infrasektorilla suhdannetilanne on myös jossain määrin helpottunut. Talonrakentamisen pohjatyöt ja perusväylänpidot lisämäärärahat pitävät kasvuvirettä yllä. Infran näkymiä synkentää uusien väyläinvestointien laskeva trendi. Hallituksen kehysriihessä päättämät tie- ja raidehankkeet ovat käynnistettävissä parin seuraavan vuoden aikana, mutta niiden lisäksi näköpiirissä ei ole uusia investointeja koko loppuhallituskaudeksi eikä edes pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Rahoituksen kohdentuminen saa kuitenkin rakentajilta kiitosta.

”Niukkojen määrärahojen priorisointi osui nyt nappiin. Rahoitusta saavat sekä kasvukeskusten asuntorakentamista helpottavat joukkoliikennehankkeet että sellaiset tie- ja ratahankkeet, joilla poistetaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä pullonkauloja logistiikassa. Tämä on juuri oikeata politiikkaa, jolla kasvua Suomessa saadaan sysättyä käyntiin”, kiittelee Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Vastaajista 70 prosenttia arvioi infrarakentamisen kasvavan kesään mennessä. Myönteisen kehityksen arvioitiin jatkuvan myös loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu, ja niiden hintataso säilyy kireänä.

Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.

Kivirakentajat: Rakentaminen mukaan kasvun työkalupakkiin

Suomalainen kiviainespohjainen rakentaminen työllistää kymmeniätuhansia huippuammattilaisia. Alan edunvalvontatoimija Kivirakentajat järjesti keskiviikkona 2.12. keskustan eduskuntaryhmän kanssa yhteistilaisuuden ”Suomea rakentamassa”. Kivirakentajat haluaa Juha Sipilän hallituksen hyödyntävän entistä paremmin toimialan kasvupotentiaalin.

– Rakentaminen kokonaisuudessaan kannattelee tällä hetkellä haurasta taloutta. Vahvemman kasvun eteen on nyt tehtävä kaikki mahdollinen, koska hitaan kasvun vaihtoehdossa Suomi juuttuu vaikeiden päätösten ja suuren työttömyyden uralle, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila linjasi.
Hallitus on käynnistänyt kasvua tukevina toimina kärkihankkeet. Niissä ei kuitenkaan käytännössä huomioida rakentamista, vaikka sen merkitys koko kansantaloudelle on suuri. Rakennus- ja kiinteistöala työllistää noin joka viidennen suomalaisen. Kivirakentajat perää konkreettisia toimia, joilla koko suomalaisen rakentamisen kenttää voitaisiin vauhdittaa.

– Meidän on tuettava talouden elpymistä ottamalla rakentaminen vahvemmin mukaan hallituksen kasvun työkalupakkiin. Se tarkoittaa rakentamisen sääntelyn järkeistämisestä, hallituksen kärkihankkeiden panostuksia sekä esimerkiksi asuntorakentamisen rahoituksen järjestämisestä, Mattila vaati.
Oikein kohdennettujen kasvutoimien lisäksi on tärkeää huolehtia ennakoitavasta ja vakaasta toimintaympäristöstä. Ennakoitavuus antaa yritykselle mahdollisuuden investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Päätösten peruminen ja muuttaminen tai saman toimialan toimijoiden epätasa-arvoinen kohtelu puolestaan nostavat investointikynnystä.

– Sääntelijä ei saa asettaa saman toimialan toimijoita eli kilpailijoita erilaiseen asemaan. Sellainen ei kuulu länsimaiseen markkinatalouteen. Nykyiselle hallitukselle onkin annettava kiitos siitä, että se on omalla toiminnallaan lisännyt reilua kilpailua rakentamisessa lopettamalla metsäalan strategisen ohjelman, joka oli käytännössä yhden materiaalin suora budjettituki, Mattila muistutti.

Rakennusteollisuus RT jakoi vuoden 2015 apurahat

Allianssimalli ja hankintamenettelyt, rakennusalan sopimukset ja sääntelyn vaikutukset, innovaatiotoiminta sekä laatukulttuuri tämän vuoden palkittujen väitöskirjahankkeiden aiheita.

Rakennusteollisuus RT:n rakennusalan jatkokoulutusrahasto jakoi tänään vuoden 2015 apurahat kuudelle väitöskirjatutkijalle. Tutkimushankkeiden aiheet vaihtelivat laajasti rakentamisen eri osa-alueille ja hankkeiden taso oli korkea.
Apurahan saajia valittaessa kiinnitettiin huomiota erityisesti aiheen ajankohtaisuuteen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä.
Nyt kahdennentoista kerran jaetut apurahat saivat väitöskirjatyötään varten DI Anna-Maija Hietajärvi, OTM, DI Katja Lehtonen, VTM Lauri Pulkka, DI Jaakko Sorri, DI Ville Teräväinen, DI Marika Tuomela-Pyykkönen.
Apurahojen suuruus oli 6 000 euroa.
Rakennusalan jatkokoulutusrahasto on tukenut jo yli 60 tutkijan työtä apurahoin yli kymmenen vuoden aikana. Yksi vuoden 2011 apurahan saaneista henkilöistä kertoo tämän tiedotteen lopussa muun muassa siitä, miksi apurahoja tarvitaan.

RT:n jatkokoulutusrahaston vuoden 2015 apurahojen saajat ja aiheet

DI Anna-Maija Hietajärvi, Oulun yliopisto, tuotantotalous
Yhteistoiminnalliset projektien toteutusmuodot rakennusteollisuudessa – onnistuneen allianssihankkeen mahdollistavat mekanismit

Anna-Maija Hietajärven väitöstutkimuksen aiheena ovat rakennusteollisuuden yhteistoiminnalliset projektien toteutusmuodot, allianssihankkeet. Väitöstutkimuksen tavoitteena on analysoida Suomen ensimmäisiä allianssihankkeita ja määrittää hankkeita tukevia mekanismeja ja prosesseja, jotka kehittävät organisaatioiden välistä yhteistyötä ja integroitumista, mahdollisuuksien hallintaa sekä kyvykkyyksien rakentamista allianssiorganisaatiossa. Tutkimustulokset tukevat rakennusalan yrityksiä ja niiden liiketoimintaa tuomalla uutta tietoa ja ymmärrystä yhteistoiminnallisten projektien toteutuksesta ja parantamalla eri toimijoiden edellytyksiä osallistua ja lähteä toteuttamaan allianssihankkeita. Allianssihankkeet kehittävät koko toimialaa ja alan yritysten välisen yhteistyön kehitystä integroimalla osapuolet toimimaan hankkeen parhaaksi sekä vähentämällä organisaatioiden välistä osaoptimointia.

OTM, DI Katja Lehtonen, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Sopimuksesta riippumattomat ja välittömän sopimussuhteen ylittävät vastuurelaatiot rakennusurakassa

Katja Lehtosen oikeustieteellinen väitöskirja käsittelee vastuumuotoerottelun ”harmaita alueita” rakennusurakan näkökulmasta. Tutkimuskohteena on oikeussystemaattisesti hankalasti jäsenneltävissä olevat vastuutilanteet, joita voi aiheutua joko suoraa sopimuskumppania tai hankkeen muita osapuolia kohtaan. Rakennusala on tarkastelun kohteena otollinen yhtäältä siksi, että alaan liittyy pakottavaa lainsäädäntöä ja normeja, ja toisaalta siksi, että hankkeissa on paljon erilaisia osapuolia, jotka eivät välttämättä ole keskenään sopimussuhteessa, mutta joiden tehtävät limittyvät toisiinsa olennaisesti. Väitöskirjassa tarkastellaan näiden toimijoiden välisiä vastuurelaatioita välittömän sopimussuhteen ylittävän vastuun, sopimuksesta riippumattoman vastuun ja yhteisvastuun näkökulmasta, sekä hahmotellaan mainittuihin vastuutilanteisiin varautumista juridisin keinoin.

VTM Lauri Pulkka, Aalto-yliopisto, kiinteistöliiketoiminta
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen innovaatiotoiminta rakennusalalla

Lauri Pulkan väitöskirjan aiheena on innovaatiotoiminta rakennusalalla. Tarkastelun kohteena on erityisesti, miten innovaatioprosessin onnistumisen mahdollisuuksia voi parantaa. Rakennusalan merkitys kansantaloudelle on huomattava. Rakennetun ympäristön osuus energian kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on myös suuri. Innovaatioita eli uusia käytäntöön saatettuja ideoita tarvitaan sekä parantamaan alan kannattavuutta että pienentämään rakentamisesta johtuvaa ympäristökuormaa. Innovaatioiden tarve on tunnistettu, mutta parhaat käytännöt niiden tuottamiseksi ovat yhä hakuisessa. Väitöskirjassani käsitellään innovaatiotoiminnan mahdollistajia ja niiden tiellä seisovia esteitä. Päätuloksena esitetään uusi ekosysteemiteoriaan perustuva, verkostotason innovaatiomalli rakennusalalle.

DI Jaakko Sorri, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka
Sääntely rakennetussa ympäristössä ja sen vaikutukset sekä seuraukset erityisesti energia-asioissa

Jaakko Sorrin väitöstutkimuksessa käsitellään sääntelyä ja sen vaikutuksia rakennetussa ympäristössä erityisesti energia-asioihin liittyen. Rakennetun ympäristön energia-asioihin vaikutetaan monenlaisen sääntelyn kautta. Sääntely vaikuttaa sekä rakennus- ja kiinteistöaloihin että rakennetussa ympäristössä eläviin kansalaisiin. Tutkimuksessa pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuteen liittyvän sääntelyn kokonaisuudesta sekä selvittämään sitä, miten erilaiset sääntelytavat käytännössä vaikuttavat ihmisten toimintaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sääntelyä kehitettäessä.

DI Ville Teräväinen, Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka
Rakennusalan laadun ja tuottavuuden parantaminen organisaatiokulttuurin avulla

Ville Teräväisen väitöstutkimuksen tavoite on syventää ymmärrystämme rakennusalan organisaatiokulttuurin ja suorituskyvyn eli kokonaislaadun välisestä yhteydestä. Organisaatiokulttuurilla on havaittu olevan vaikutusta suorituskykyyn ja sitä on tutkittu erityisesti terveydenhuollon sekä valmiste- ja teknologiateollisuuden piireissä. Rakennusalalla aiheen akateeminen tutkimus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, vaikka ala on edelleen hyvinkin ihmiskeskeinen toimintaympäristö. Tästä syystä voidaankin olettaa, että organisaatiokulttuurilla on merkittävä rooli tuotettavaan laatuun sekä tuottavuuteen. Rakennusalan useat laadunparannustoimet ovat jääneet tehottomiksi organisaatiokulttuurin vaikutuksen aliarvioinnista johtuen. Tutkimus pyrkiikin osaltaan selittämään tätä ilmiötä, mutta ennen kaikkea vastaamaan kysymykseen miten ja mihin suuntaan organisaatiokulttuuria tulisi ohjata, jotta rakennusalan yritykset pystyisivät parantamaan suorituskykyään: laatua sekä tuottavuutta. Tutkimustuloksena muodostuu synteesi, joka pyrkii löytämään ja selittämään yhtäläisyyksiä suorituskykyisten organisaatioiden kulttuurien väliltä rakennusalalla.

DI Marika Tuomela-Pyykkönen, Oulun yliopisto, tuotantotalous
Hankintatoimen ja hankintaosaamisen kehittyminen isoissa infrahankkeissa

Marika Tuomela-Pyykkösen väitöstutkimuksen aiheena on hankintatoimen ja hankintaosaamisen kehittyminen isoissa infrahankkeissa. Tavoitteena on luoda organisaatioiden käyttöön hankinta-kyvykkyysmalli, joka huomioi perinteisillä teollisuudenaloilla (rakennus- ja kaivannaisteollisuus) ylikorostuneen teknisen osaamisen lisäksi myös kaupallisen ja johtamisosaamisen hankintatoimen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus pyrkii tuomaan hankintatoimen strategisen merkityksen entistä paremmin keskusteluun perinteisillä toimialoilla.

Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että suurhankkeiden ostotoiminnassa on kehitettävää erityisesti kaupallisen ja johtamisosaamisen alueilla. Edellä mainittujen kyvykkyyksien huomioiminen ja kehittäminen jo hankintaorganisaation muodostamisen alusta saakka edistää selkeästi liiketaloudellista osaamista alan yrityksissä ja luo vahvan pohjan menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Ulkoisten resurssien, kuten toimittajaverkoston, hallinnassa ja kehittämisessä avainasemassa on yrityksen hankintaorganisaatio ja sen luomat mahdollisuudet. Korkealaatuinen hankintaosaaminen tukee myös riskienhallintaa ja edistää turvallisuusnäkökulmien huomioimista rakennusteollisuuden yrityksissä.

RT jakanut apurahoja jo yli kymmenen vuotta

Rakennusteollisuus RT on jakanut jo yli kymmenen vuoden ajan apurahoja ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittamiseen tähtäävään jatko-opiskeluun. Apurahan on saanut jo 61 tutkijaa. Yksi heistä on Aki Aapaoja, joka sai apurahan vuonna 2011. Aapaojan väitöskirjahankkeen aiheena oli rakennusprojektien arvontuoton tehostaminen sidosryhmien aikaisella osallistamisella ja integraatiolla.

”Nykypäivän rakennusprojektit saattavat koskettaa kymmeniä eri tahoja, projektit muuttuvat koko ajan entistä monimutkaisemmiksi. On tärkeää, että eri osapuolet sitoutetaan ja otetaan mukaan projektiin ajoissa heti tarveselvityksestä alkaen. Vain siten voidaan saavuttaa hyvin toteutettu, asiakkaan tarpeita vastaava lopputulos”, Aapaoja sanoo.

Aapaojan tohtorinväitöstilaisuus oli viime vuoden keväänä. Nyt hän työskentelee VTT:n tutkijana ratkomassa samoja kysymyksiä älyliikenteen palvelujen parissa.

”Samat lainalaisuudet, että yhdessä haetaan parempia ratkaisuja, ja että asiakkaalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen on saatu kaikkien paras osaaminen mukaan, pätevät muussakin kuin rakentamisessa. Esimerkiksi tiesääosaamiseen voidaan yhteistyömallilla tuoda paljon parannuksia. Yksittäinen aura-auto voi kerätä tietoa keliolosuhteista, jota analysoidaan ja jota muut tahot, myös tienkäyttäjät, voivat suoraan hyödyntää”, Aki Aapaoja kertoo.

Hän pitää apurahajärjestelmää tärkeänä, mutta ei pelkästään taloudellisista syistä.
”Apurahan saaminen motivoi ja kannusti jatkamaan omaa tutkimusta. Se loi sopivasti paineita, että periksi ei anneta ja oma tutkimus viedään loppuun asti”, vuoden 2011 apurahan saaja Aki Aapaoja muistelee.

Rakennusalalla saavutettu merkittäviä tuloksia työturvallisuuden kehittämisessä

Rakennusteollisuuden pitkäjänteinen työ turvallisuuden kehittämiseksi on tuottanut hyviä tuloksia. Asia käy ilmi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tilastojulkaisusta. Suotuisa kehitys näkyy sekä työtapaturmien määrässä että tapaturmataajuudessa. Rakennusteollisuus RT:n oman tilaston mukaan sen jäsenyritysten tapaturmataajuus oli syyskuussa 17,5. Luku on noin kolmanneksen koko alan keskiarvoa pienempi.

Erityisesti suuret rakennusalan yritykset ovat satsanneet työturvallisuuteen liittyvään kehitystyöhön ja näin ollen myös johtavat kehityksen kulkua oikeaan suuntaan. Suurissa yrityksissä tapaturmien määrä onkin laskenut tilastollisia keskiarvoja huomattavasti enemmän. Näiden yritysten vanavedessä kulkevat kuitenkin myös pienemmät alihankkijat, joilta niin ikään edellytetään panostusta työturvallisuuteen.

Yksi merkittävimmistä muutoksista parempaan on ollut se, että pään alueelle kohdistuneet työtapaturmat ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna 24,5 prosenttia. Suuntaus on erittäin hyvä uutinen, sillä päähän kohdistuneissa tapaturmissa on aina myös hyvin vakavan vahingon mahdollisuus. Positiivista kehitystä selittää suurelta osin pään aikaisempaa parempi suojaaminen rakennusalan töissä. Leukahihnalla kiinnitettävän kypärän käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana selvästi.

Vastaavaa, pidemmän aikavälin tilastossa selkeästi näkyvää muutosta on havaittavissa myös esimerkiksi silmätapaturmien määrässä, joka romahti varsin pian sen jälkeen kun lainsäädäntö alkoi edellyttää suojalasien käyttöä kaikissa niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmanvaara. Useat suuret rakennusalan yritykset vaativat suojalasien käyttöä kaikilta rakennustyömaan alueella olevilta.

Huomattavaa laskua tilastoissa on myös työtapaturmien vakavuudessa. Rakennusalalla yhä suurempi osa tapaturmista on lieviä, eli alle neljän päivän työkyvyttömyyteen johtavia. 4–30 päivän työkyvyttömyyteen johtavien työtapaturmien määrä on laskenut kymmenessä vuodessa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kaikkein vakavimpia, eli kuolemaan johtavia työtapaturmia ei kuitenkaan ole toistaiseksi pystytty ehkäisemään tai merkittävästi vähentämään.

Rakennusalalla vallitsee edelleen jako hyvin ja huonosti työturvallisuutta hoitaviin yrityksiin. Vaikka suunta on oikea, RT pyrkii nopeuttamaan kehitystä ja saamaan nykyistä paremmin kaikki alan yritykset mukaan.

Rakennusteollisuus RT mittaa kuukausittain jäsenyritystensä tapaturmataajuutta, eli tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohden. Viimeisimmässä, eli syyskuun tarkastelussa oli mukana 201 yritystä, jotka edustavat alan merkittäviä toimijoita.