Skanskalta 52 uutta asuntoa Vantaan Tikkurilaan Silkin historiallisen korttelin maisemiin

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Tikkurilan Silkinrannan ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. As. Oy Vantaan Silkinranta rakentuu keskelle Tikkurilan Silkin historiallista, peruskorjattavaa tehdasmiljöötä. Uniikkiin kaupunkikortteliin tulee 52 uudisasuntoa ja uudet kodit valmistuvat arviolta alkuvuodesta 2020.

As. Oy Vantaan Silkinranta sijaitsee osoitteessa Silkkitie 5, aivan Keravanjoen varrella vastapäätä tiedekeskus Heurekaa. Omalle tontille rakennetaan yksi 3-4 -kerroksinen rakennus, jossa on kaksi sisäänkäyntiä ja yhteensä 52 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 26,5 neliön yksiöistä 113,5 m² kokoisiin neljän huoneen asuntoihin.

”Silkinrannan uniikit kodit valmistuvat osaksi elävää kaupunkikorttelia, jossa samasta pihapiiristä löytyy koteja, ravintoloita, kulttuuria ja upeaa jokiluontoa. Koko Silkin alue uudistuu nyt nopeaan tahtiin ja Skanska on tässä uudistuksessa ilolla mukana”, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma toteaa.

Pienimpiä asuntoja lukuun ottamatta moderneissa kodeissa on sauna, ja taloyhtiöstä löytyy myös oma saunaosasto. Osakkeina myytävät autopaikat sijaitsevat erillisessä pysäköintitalossa viereisellä tontilla. Isot ikkunat tuovat koteihin reilusti valoa ja tilantuntua. Niistä avautuvat maisemat itä- ja eteläpuolelle jokipuiston rauhaisiin rantamaisemiin ja länteen päin sisäpihan ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen.

Punatiiliverhoilu, suuret ikkunat sekä teollista historiaa henkivät yksityiskohdat antavat oman leimansa kotitalon tunnelmaan. Koteihin kuljetaan vaikuttavien tammisten pääovien ja tiililattiaisen sisäänkäynnin kautta. Pääsuunnittelijana toimii Riku Rönkä Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä.

Tikkurilan Silkin aluetta kehittää Renor, ja Skanska on hankkeessa mukana yhdellä asuntokohteella. ”Silkin alue sopii hyvin Skanska Kodeille. Voimme tarjota asiakkaillemme koteja aivan Tikkurilan keskustan palvelujen, kauniin luonnon ja erinomaisten liikenneyhteyksien läheisyydessä ainutlaatuisessa miljöössä, jota on harvoin tarjolla”, Kuosma iloitsee.

Skanska suunnittelee uuden asuinalueen Kuopioon Savonia-ammattikorkeakoulun alueelle

savonia-kuopio_havainnekuva

Savonia-ammattikorkeakoulu muuttaa vuonna 2020 uusiin tiloihin Kuopion Savilahteen ja keskustan tuntumassa oleva alue muuntuu tulevina vuosina asuinkäyttöön.

Skanska ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet 14.5.2018 esisopimuksen alueen siirtymisestä Skanskan omistukseen ja suunnitteluyhteistyöstä alueen muuntamiseksi asumiskäyttöön.

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti Opistotien tontista neuvottelumenettelyn, jossa arvioi ehdotuksia rakennusliikkeiden suunnitteluratkaisujen pohjalta. Savonian hallituksen päätöksellä jatkoon valituista kolmesta ehdokkaasta valittiin voittajaksi Skanskan ehdotus ”Eostre, Aine, Carpo & Beira”.

”Tekniikan ja muotoilun alat siirtyvät Savilahden kampusalueelle kesällä 2020. Kauppa mahdollistaa Savonian tulevaisuuden koulutus- ja tutkimus- ja kehittämistoimintojen tilaratkaisut ainutlaatuisessa osaamiskeskittymässä. Savilahden kampus lisää koulutuksen vetovoimaa ja pystymme palvelemaan yrityksiä työelämäläheisellä tutkimustoiminnalla entistä paremmin”, Savonian rehtori Mervi Vidgrénkertoo.

”Jatkamme alueen suunnittelua yhdessä Kuopion kaupungin kanssa asemakaavaehdotusta varten”, kertoo hankekehitysjohtaja Jukka Haaparanta Skanskasta. ”Sijainti Kuopion ruutukaava-alueen välittömässä läheisyydessä on ainutlaatuinen. Kävelymatkaa esimerkiksi rautatieasemalle tai Kuopion torille on vain noin kilometri. Ehdotuksessamme lähtökohtana on kehittää alueesta uusi viihtyisä ja omaleimainen asuinympäristö Kuopion keskustaan.” Skanskan kumppanina suunnittelussa on Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

”Panostamme suunnittelussa sekä korkeatasoisiin ja toimiviin kortteleihin ja asuntoihin että alueen yleiseen viihtyisyyteen. Pihat, kulkureitit ja helppo liikkuminen alueen sisällä sekä sujuvat reitit kävellen tai pyöräillen kaupungin keskustaan ovat esimerkkejä suunnitteluun liittyvistä ratkaisuista, joilla viihtyisyyttä toteutetaan käytännössä”, kertoo kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen Skanskasta.

Skanskan suunnitelman kaupunkirakenteellinen kokonaisidea koostuu neljästä korttelista, joiden väliset ulkotilat liit­tyvät toisiinsa ja tarjoavat alueen sisäiset liikenneyhteydet ja virkistysmahdollisuudet alueen asukkaille. Kortteleiden sisäpihoilla sijaitsevat lasten lähileikkipaikat sekä rauhaisa oleskelualue. Rakennusten sijoittelussa on huomioitu asuntoparvekkeiden suuntaus auringon kierron mukaan.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Alue vapautuu vuonna 2020, jolloin alueen ensimmäisten uusien kotien rakentaminen on mahdollista aloittaa keväällä 2021. Koko alueen on suunniteltu olevan valmis vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan alueelle on suunniteltu noin 60.000 kerros-m2 asuntorakentamista, joka tarkoittaa noin 700 uutta kotia.

Skanska ja TA-Yhtymä Oy sopimukseen Espoon Matinkylässä sijaitsevan kerrostalohankkeen kaupasta

pyyntitie-1b-ta-yhtyma-katunakyma

Skanska on myynyt kehittämänsä, Espoon Matinkylään Ison Omenan läheisyyteen rakennettavan asuintalohankkeen TA-Yhtymä Oy:lle.

Kymmenkerroksisessa As. Oy Espoon Pyyntitie 1B:ssä on 52 asuntoa ja kaksi katutason liiketilaa. ”Liiketilat soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi kioski- tai toimistokäyttöön, ja ne voivat toimia myös asukkaiden yhteistilana”, kertoo Skanskan projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies.

Asunnot ovat enimmäkseen kaksioita ja kolmioita, mutta ylimmässä kerroksessa on yksi suuri perheasunto. Pyyntitie 1B on ARA-tuotantoa eli pitkän korkotuen vuokra-asuntokohde.

pyyntitie-1b-ta-yhtyma-pihanakyma

Pyyntitie 1B:n rakentaminen alkaa arviolta huhtikuussa 2018, ja asunnot valmistuvat vuoden 2019 lopulla. Samassa korttelissa Skanskalla on parhaillaan rakenteilla kaksi muuta asuntohanketta, As. Oy Espoon Koho ja Perho, joiden rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2018 puolella.

Asumisen mukavuutta korttelissa lisää pihakannen alle sijoittuva autohalli, joka on korttelin yhteinen. Korttelin sisäpuolelle jää suojaisa korttelipiha. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän urheilu- ja kuntosalitarjonta on käden ulottuvilla.

Korttelin julkisivuissa on katutasolla tummaa graafista betonia ja ylempänä valkobetonia, sisäpihan puolelta julkisivut ovat tummempaa tiiltä. Kokonaisuudessa siis on vaihtelevasti sekä vaaleaa että tummaa väritystä.

Viisikerroksinen puukerrostalo on BoKlokin uusi avaus Suomessa

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Viisikerroksisen BoKlok-puukerrostalon rakentaminen Vantaan Koivuhakaan on käynnistymässä kesällä 2018.

Kortteliin tulee kaksi kaksikerroksista BoKlok-pienkerrostaloa sekä uutuutena viisikerroksinen puukerrostalo. Vantaalle on aiemmin valmistunut BoKlok-koteja Ilolaan, Kivistöön ja Nikinkumpuun.

”Puurakentamisen edistäminen on hallituksen kärkihanke ja myös Helsingin seudun MAL-sopimuksessa Vantaa on sitoutunut edistämään puurakentamista. Vantaa haluaa puurakentamisen edistämisellä, muiden toimenpiteiden ohella, tukea hiilineutraaliuteen pääsemistä vuoteen 2030 mennessä. Vantaalla varattiin kesäkuussa 2017 kolme tonttia puukerrostaloille omistusasuntotuotantoa varten ja sen toivotaan madaltavan kynnystä rakentaa puutaloja eri asumismuotoihin. Yksi näistä hankkeista on Skanskan BoKlok-puukerrostalo Asunto Oy Vantaan Voltti Koivuhaassa”, sanoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson.

”Puurakentamisen myötä uuden kodin hankintaan on nyt tulossa Vantaalle kestäviä vaihtoehtoja. Vantaa haluaa olla mahdollistamassa uusia puurakentamisen ja asumisen innovaatioita luovuttamalla jatkossakin tontteja puurakentamiseen”, Henriksson jatkaa.

”Haemme BoKlokille Suomessa kasvua lähivuosina, ja tähän on hyvät mahdollisuudet, koska kuluttajia kiinnostavat sekä kestävä puurakentaminen että järkevät asumiskustannukset”, sanoo BoKlokin Suomen maajohtaja Susanna Sucksdorff. ”Edellytyksenä kuitenkin on, että tontit ja kaavamääräykset soveltuvat BoKlok-kodeille, joiden kohtuuhintaisuus perustuu nimenomaan vakioituihin suunnitteluratkaisuihin”, Sucksdorff jatkaa.

BoKlok-kotien suunnittelun lähtökohtana on edullinen ja laadukas omistuskoti. ”Uutuutemme BoKlok-puukerrostalo on uusi vaihtoehto, joka pohjautuu pitkälti kuluttajien näkemyksiin kohtuuhintaisen kerrostalokodin ja taloyhtiön ominaisuuksista ja varusteista”, sanoo Sucksdorff.

”Keräämme BoKlokista jatkuvasti asukaspalautetta, jota analysoidaan tarkasti. Lisäksi uuden korkeamman puukerrostalon suunnittelutyön taustaksi teetimme vuonna 2017 tutkimuksen, johon osallistui 753 ihmistä pääkaupunkiseudulta”, kertoo Sucksdorff. Tutkimuksessa kävi ilmi, että BoKlokista kiinnostuneet hakevat ensisijaisesti hyvää vastinetta rahalle. Konseptista kiinnostuivat ennen kaikkea pieni- ja keskituloiset ja nuoret lapsiperheet ruuhkavuosissa. He olivat myös valmiita tekemään valintoja ympäristön vuoksi.

Suuremmat asuntokoot kiinnostavat

Tiiviin asumisen suuntaukset eivät vastauksissa juurikaan näkyneet – päinvastoin. Vastaajat olivat ennen kaikkea kiinnostuneita kaksioista ja kolmioista. Yksiöstä haaveili vain 2 % vastaajista. Tilavammille asunnoille on siis kysyntää jos vain hintalappu on kohtuullinen.

”Tämä onkin BoKlokin ydintä eli tarjoamme hyvin mietittyjä toimivia ja viihtyisiä koteja, emme miniasuntoja”, sanoo Sucksdorff.

Oma parveke voittaa oman saunan

Tutkimukseen vastanneiden mukaan kotipiirissä heille riittää fiksu, kohtuuhintainen varustelutaso. BoKlok-kerrostaloasuntoihin kuuluukin aina oma parveke tai terassipiha sekä lämmin varasto. Yhteistilat koettiin tärkeiksi, mutta niiltä ei kaivattu ihmeitä. Vastaajille riitti mainiosti asuntokohtainen irtaimistovarasto, pyöräkellari ja jätekatos. Parvekkeen merkitys on suuri ostopäätöstä tehdessä. Myös talosaunaa arvostettiin, mutta saunan merkitys oli huomattavasti pienempi.

BoKlok-koteja on viime vuosien aikana rakennettu pääkaupunkiseudulle Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Helsingin Siltamäessä on juuri käynnistynyt uuden kohteen rakentaminen, ja Tuusulassa on kohde markkinoinnissa.

SATOlle lisää asuntotarjontaa Kalasatamaan Skanskan rakentamana

sato_capellan_puistotie_21_nakyma_kanavalta_havainnekuva

Skanska ja SATO ovat solmineet sopimuksen 96 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Kalasatamaan Verkkosaaren alueelle.

As. Oy Helsingin Capellan puistotie 21:n rakentaminen käynnistyi helmikuun alussa 2018, ja hanke valmistuu keväällä 2020.

Asunnot rakennetaan tulevan Verkkosaaren kanavan äärelle. Skanska rakentaa myös Capellan puistotie 21:n kohdalla olevat osat kanavan rakenteista samanaikaisesti asuntoyhtiön kanssa. Kanava korostaa Kalasataman sijaintia meren äärellä.

As. Oy Capellan puistotie 21 sijaitsee korttelissa, jota rajaavat Verkkosaaren kanavan lisäksi Verkkosaarenkatu, Capellanranta ja Capellan puistotie. Korttelin rakennusten korkeus vaihtelee 12-kerroksisesta tornista kahdeksan- ja kuusikerroksisiin taloihin sekä mataliin townhouse-tyyppisiin kaupunkipientaloihin, joihin on tulossa muun muassa viherkattoja.

Kahdeksankerroksisen Capellan puistotie 21:n julkisivut ovat pääosin paikalla muurattua tiiltä, ja kaksi ylimmän kerroksen julkisivua verhoillaan vaaleilla julkisivulankuilla. Asuntoyhtiöllä on yhdessä toisen asuntoyhtiön kanssa suojaisa, suljettu sisäpiha, jonne tulee asuntoihin kuuluvia omia pihoja sekä leikki- ja nurmialue istutuksineen. Pihakannen alla on kahden yhtiön yhteinen autohalli.

”SATO ja Skanska ovat kehittäneet hanketta yhdessä jo kaavakehitysvaiheesta alkaen. Nyt olemme päässeet korttelin toteutusvaiheeseen”, iloitsee yksikönjohtaja Jorma Seppä Skanskasta.

Capellan puistotie 21:n asunnot valmistuvat Verkkosaaren eteläosaan ja vain kivenheiton päähän uudesta Redi-kauppakeskuksesta. ”Kyseessä on alue, jossa pääsemme rakentamaan vuokrakoteja aivan uusien palvelujen äärelle. Helsingin kaupunki järjesti koko alueesta kilpailun, josta voitimme yhdessä Skanskan kanssa alueen keskiosan kokonaisuuden. Skanska toteuttaa meille vuokrakotien rakentamisen. Lisäksi alueelle valmistuu sekä vapaarahoitteisia että Hitas-omistusasuntoja”, kertoo liiketoimintajohtaja Antti Aarnio SATOsta.

Kalasataman rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, tarjoaa asukkaille virkistysmahdollisuuksia. Kalasataman entinen satama- ja teollisuusalue on kehittynyt jo 3 000 ihmisen kaupunginosaksi, ja rakentamisen myötä alue kasvaa voimakkaasti. Kaupunginosa valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2040 mennessä, jolloin asukkaita on noin 25 000 ja työpaikkoja noin 10 000.

Skanska rakentaa Lindström Investille toimistotalon Kalasatamaan

cj-architects-lindstrom-investin-loikka-toimistotalo-havainnekuva

C&J Architects, Lindström Investin Loikka-toimistotalo, havainnekuva

Rakennettava toimistotalo Rantatien Loikka on kolmas ja samalla viimeinen osa Lindström Investin Rantatien Business Park -korttelia.

Rantatien Loikan rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa 2018, ja talo valmistuu kesäkuussa 2019.

Rantatien Loikka laajentaa ja täydentää Rantatien Business Parkin toimitilatarjontaa. Loikkaan tulee vuokrattavaa pinta-alaa noin 6 800 neliötä. Rakennuksessa on yhteensä seitsemän kerrosta, joista kuusi on varsinaista toimistotilaa. Seitsemännessä kerroksessa sijaitsee kokouskeskus. Korttelin kaikki maanrakennus- ja perustustyöt on tehty aiemmissa vaiheissa, joten tältä osin rakentaminen ei aiheuta häiriötä ympäristössä.

”Kun Rantatien Business Parkin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2010, oli tiedossa, että naapuritontille on kaavailtu lisää toimistorakentamista. Laajennus ei kuitenkaan vielä silloin ollut meidän suunnitelmissamme. Vuonna 2015 meille tuli mahdollisuus laajentaa Rantatie Business Parkia, ja tartuimme tilaisuuteen”, kertoo Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Puhakka.

”Laajennuksen ensimmäinen vaihe, Rantatien Kasvu, valmistui joulukuussa 2017. Nyt käynnistyy korttelin viimeisen talon, Rantatien Loikan rakentaminen”, Puhakka jatkaa. ”Kalasataman metroaseman ympäristöstä on muodostumassa merkittävä työpaikkakeskittymä Helsinkiin. Alueen erinomaiset liikenneyhteydet ja sijainti keskellä elävää ja kehittyvää kaupunkiympäristöä kiinnostavat asiakkaitamme yhä enemmän”, sanoo Puhakka.

Loikan tilojen ja toimintojen suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöinen muuntojoustavuus. Rakennuksen arkkitehtuuri noudattaa alueen yleisilmettä, jonka elementtejä ovat muuratut punatiilijulkisivut ja suuret ikkunat. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Skanska rakentaa parhaillaan Rantatien Loikan naapurissa Helsingin uutta Kaupunkiympäristötaloa, joka valmistuu vuonna 2020.

Skanska toteuttaa Lahden kaupunginsairaalan uudistuksen toisen vaiheen

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-1

Skanska ja Lahden tilakeskus ovat solmineet sopimuksen Lahden kaupunginsairaalan uudistushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.

Hankkeessa muutetaan osoitteessa Harjukatu 48 sijaitsevan sairaalan D- ja F-osat sairaalatiloista avoterveydenhuollon vastaanottotiloiksi. Rakennustyöt käynnistyvät syyskuun alussa, ja hanke valmistuu helmikuun lopussa 2019.

Hanke liittyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintojen uudelleenorganisointiin. Lahden kaupungin terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta perustetun hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Hyvinvointikuntayhtymä keskittää sairaalatoimintojaan Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja avovastaanottoja Lahden kaupunginsairaalaan.

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-2

”Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua, jolloin kaikki toiminnat ovat löytäneet paikkansa”, kertoo projektipäällikkö Pirjo Asikainen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kiinteistöpalveluista.

Sairaalarakennuksen uudistustyöt toteutetaan toiminnassa olevan kiinteistön ympärillä ja vieressä, minkä vuoksi työt pyritään suunnittelemaan mahdollisimman hyvin siten, että ne eivät häiritse normaalia toimintaa.

”Erityisenä haasteena hankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä ja työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan”, toteaa yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo Skanskasta. ”Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan”, Koskipalo jatkaa.

Lahden kaupunginsairaalan uudistamisen toinen vaihe päättää hankekokonaisuuden, joka tähän mennessä on Lahden tilakeskuksen kaikkien aikojen suurin. Hankesuunnitteluvaihe mukaan lukien kyse on lähes kymmenen vuoden työstä. Tuona aikana näkemykset suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat muuttuneet moneen kertaan, ja niin myös hankkeen sisältö.

Korjaustyöt ovat varsin laajoja: 1960-luvun lopulta peräisin olevista D- ja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia sekä olemassa oleva talotekniikka. ”Käytännössä vain kantava runko säilytetään”, toteaa Koskipalo.

F-osan vesikatolla ilmanvaihtokonehuoneisiin tehdään laajennustöitä, ja molemmissa rakennuksen osissa uusitaan lisäksi ikkunat ja tehdään sokkeli- ja salaojakorjauksia. Talotekniikkajärjestelmät päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa. Lisäksi matala G-rakennus puretaan ja sen tilalle tehdään polkupyöräkatos.

Varsinaisen muutosalueen ulkopuolelle jää osa tiloista lähinnä kellarikerroksissa. Nämä tilat on uusittu jo uudistushankkeen aikaisemmissa vaiheissa. Toisen vaiheen aikana niissä tehdään kuitenkin jonkin verran talotekniikkaan sekä rakennustekniseen perusparannukseen liittyviä töitä.

Skanska aloittaa uusien kotien rakennustyöt Helsingin Munkkiniemessä syksyllä

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska rakentaa Helsingin Munkkiniemeen kaksi 7–9-kerroksista taloa, joihin tulee yhteensä 140 asuntoa 30,5 neliön yksiöistä 97,5 neliön neljän huoneen koteihin.

As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston ennakkomarkkinointi on juuri alkanut ja rakentamisen arvioidaan alkavan syksyllä 2017. Uudet kodit ovat muuttovalmiita syksyllä 2019.

”Uudet modernit asunnot Munkkiniemessä ovat herättäneet paljon kiinnostusta, koska alueella ei ole vuosikymmeniin juurikaan käynnistynyt asuntojen uudistuotantoa”, kertoo Skanskan myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Sijainti on keskeinen: Rakuunanpuisto on Munkkiniemen ja Munkkivuoren palvelujen äärellä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja toisaalta lähellä merenrantaa ja upeita ulkoilureittejä. Rakuunanpuisto sijoittuu puistomaiseen asuinympäristöön Huopalahdentien ja Rakuunantien kulmaan tontille, jonka Skanska osti marraskuussa 2016.

”Jo suunnitteluvaiheessa kysyimme asiakkailtamme, millaisia ominaisuuksia he odottavat Munkkiniemen uudelta kodilta. Näitä ajatuksia on sitten viety suunnitteluun. Talon ylimpään kerrokseen rakennetaan saunaosasto sekä asukkaiden yhteinen kerhotila ja talon ensimmäiseen kerrokseen tulee yksi 78,5-neliöinen liiketila. Neljän huoneen kodeissa on erikoisuutena kaunis kirjastohuone, jonka yhteyteen liitetään ranskalainen parveke”, kertoo Kuosma.

Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy.

Lisäksi taloon tulee Postin pakettilokerikkopalvelu SmartPost, josta asukkaat voivat noutaa vaikkapa verkkokauppaostoksensa tai jättää valmiiksi maksetut paketit, kirjeet ja kortit.

www.skanska.fi/rakuunanpuisto

Skanska toteuttaa Keskon keskusvaraston laajennuksen toisen vaiheen Vantaan Hakkilassa

Kesko laajentaa päivittäistavaratoimialan keskusvarastoaan Vantaan Hakkilassa. Skanska ja Kesko ovat sopineet laajennushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.

Kahdessa vaiheessa toteutettavan laajennustyön myötä keskusvarastoon saadaan lisätilaa yli 20 000 neliömetriä. Keskusvaraston laajennus mahdollistaa osaltaan Keskon päivittäistavarakaupan strategian toteutusta. Strategian tavoitteena on vahva kasvu Suomessa.

”Laajennusten myötä pystymme palvelemaan olemassa olevan K-kauppaverkoston lisäksi myös Suomen Lähikaupan verkostosta meille siirtyneitä 410 lähikauppaa tehokkaasti ja sujuvasti. Laajennusmahdollisuus osui juuri sopivaan hetkeen uuden asemakaavan vahvistuttua”, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Palomäki toteaa tyytyväisenä.

Skanskan kesäkuussa käynnistyvässä kooltaan noin 17 400 bruttoneliömetrin kokoisessa urakassa rakennetaan varasto sekä toteutetaan varaston sisältämät toimistot ja talotekniset tilat.

”Elementtirunkoisen varastorakennuksen runkoasennukset ovat vaativia, ja Keskon laatuvaatimus varaston lattian ominaisuuksien suhteen on korkea. Siksi olemme erittäin iloisia, että juuri meidät valittiin toteuttamaan hanketta”, toteaa tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskalta. Skanskan hanke saadaan päätökseen heinäkuussa 2018.

Hankkeen yhteydessä Kesko myös uudistaa keskusvarastonsa laitteistoja energiataloudellisemmiksi ja ympäristötehokkaammiksi.

Monet logistiikkayritykset ovat keskittäneet toimintojaan Tikkurilan suuralueeseen kuuluvaan Itä-Vantaan Hakkilaan, jonne on erinomaiset liikenneyhteydet sekä Lahdenväylältä että pääradalta pistoraiteen kautta.

Skanska käynnistää työmaansa Olympiastadionilla

Skanska käynnistää työmaansa Olympiastadionilla huhtikuun alussa. Skanskan siniset työmaatilat ovat valmiina Paavo Nurmen patsaan läheisyydessä.

”Rakentaminen käynnistyy ensimmäisessä vaiheessa Stadionin eteläisten ja läntisten osien peruskorjaustöillä. Maanalaisten tilojen uudisrakentamisen osalta työt käynnistyvät Stadionin pohjoispäässä”, kertoo aluejohtaja Vesa Tähti Skanskasta.

”Meille skanskalaisille on erityisen tärkeää, että työmaam­me on turvallinen ja hyvä naapuri työmaan ympäristössä asuville ja liikkuville. Teemme parhaamme, jotta rakennus­töistä aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen”, sanoo aluejohtaja Vesa Tähti.

Skanska tiedottaa merkittävistä tapahtumista ja mahdollisista reittimuutoksista koko työmaan ajan. Ajankohtaiset asiat löytyvät osoitteesta www.stadion.fi sekä Stadionin uutiskirjeestä.

Stadionin uudistushanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana. Skanska valittiin Olympiastadionin mittavan uudistushankkeen pääurakoitsijaksi helmikuussa. Hanke on suurin Skanskan Suomessa koskaan toteuttama talonrakennusurakka, jossa Skanska on yksin päätoteuttajana. Sopimuksen arvo Skanskalle on 156 miljoonaa euroa.

Olympiastadionilla on menossa Lemminkäisen suorittamia maanrakennus-, louhinta- ja perustuksien vahvistustöitä, jotka jatkuvat syksyyn 2017.

Yleisölle, tapahtumajärjestäjille ja kaupunkilaisille rakentuu hankkeessa 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Stadionin katsomot katetaan ja ravintola- ja WC-tilojen määrä kaksinkertaistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä. Arvioitu aikataulu on, että perusparannus ja uudistamishanke valmistuvat vuoden 2019 aikana.

Muutos mahdollistaa Olympiastadionin kehittämisen monipuoliseksi kansainväliset vaatimukset täyttäväksi tapahtumakeskukseksi. Uudistetulla Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan tulevaisuudessa vuosittain noin miljoona kävijää.