:KATSO VIDEO: Suomenlinnan tunnelin korjaajiksi valittiin YIT ja Pöyry

Suomenlinnaan johtava kaukolämpötunneli Kaivopuistosta Länsi-Mustasaarelle. Kuva: Arttu Kokkonen / Suomenlinnan Hoitokunta
Suomenlinnaan johtava kaukolämpötunneli Kaivopuistosta Länsi-Mustasaarelle.
Kuva: Arttu Kokkonen / Suomenlinnan Hoitokunta

Suomenlinnan hoitokunta on valinnut YIT:n ja Pöyryn muodostaman ryhmittymän Vinssin tekemään maailmanperintökohde Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksen. Tunneli tuo kunnallistekniikan Suomenlinnan asukkaille, työntekijöille ja kävijöille. Merilinnoituksessa asuu 800 ihmistä, työskentelee vuodenajasta riippuen 400–500 henkilöä ja siellä vierailee vuosittain yli 930 000 kävijää.

Ryhmittymä valittiin kattavan kilpailutuksen perusteella. Ilmoittautumisvaiheessa viisi ryhmittymää ilmaisi kiinnostuksensa. Referenssien ja osaamisen perusteella kaksi valittiin jatkoon, ja näistä kahdesta YIT:n ja Pöyryn ryhmittymä Vinssi valittiin allianssikyvykkyyden ja hinnan perusteella tunnelin korjaajiksi.

Korjaushanke toteutetaan allianssimallilla, jossa projektin osapuolet vastaavat yhdessä suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta jakaen projektiin liittyvät riskit ja hyödyt. Myös kilpailutus tehtiin yhdessä; hankintaprosessiin osallistuivat hoitokunnan lisäksi tunnelin käyttäjistä Helen ja Helsingin pelastuslaitos.

YIT on rakennusalan yritys, joka toimii asunto-, toimitila- ja infrarakentamisen sektoreilla. Pöyry on suunnittelu- ja konsultointiyritys, joka toimii Suomessa energia-, teollisuuus- ja infra-alalla.

Tunnelin peruskorjauksella varmistetaan Suomenlinnan kaupunginosan kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus, tunnelin huoltohenkilökunnan turvallisuus, alennetaan ylläpitokustannuksia ja pidennetään tunnelin elinkaarta. Nykyisellään tunnelin vuotovedet aiheuttavat korroosiota teknisille järjestelmille ja tuovat mukanaan radonia, joka rajoittaa huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa. Lisäksi ilmastointi ja valaistus kaipaavat korjaamista ja on vaarana että tunnelin katosta putoaa kiviä.

Hankintalain mukaisesti muut tarjoajat voivat valittaa hankintapäätöksestä kahden viikon sisällä. Tämän valitusajan umpeuduttua voidaan tehdä sopimus valitun ryhmittymän kanssa.

Elokuussa on määrä aloittaa kehitysvaihe, jossa suunnitellaan peruskorjauksen yksityiskohdat, aikataulu sekä hankkeen edellyttämät poikkeusjärjestelyt, joilla varmistetaan kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus koko korjauksen ajan. Korjaustyöt aloitetaan vuonna 2017. Tunnelihankkeen budjetti on noin 7 miljoonaa euroa.

VUODEN RAKENNUTTAJA 2015: Sponda Oyj on muuntojoustavien tilojen tekijä

_pho4542

Kuvassa palkinnon vastaanottaneet Veli-Pekka Tanhuanpää ja Hannu Hirvensalo Rakennuttajapäivillä 21.1.2016.

Vuoden 2015 rakennuttajaksi on valittu Sponda Oyj, joka on osoittanut edelläkävijyyttä muuntojoustavien työympäristöjen rakennuttajana ja asiakkaan liiketoimintaa tukevien tuote- ja palvelukonseptien kehittäjänä. Spondan uudis- ja korjausrakentamishankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota uusiin työn tekemisen tapoihin, laajan asiakaskunnan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustannuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen.

Vuoden rakennuttajan valinnut raati kiitti Spondan tehokasta kiinteistökehitysorganisaatiota, joka ohjaa hankkeita toimivilla konsepteilla ja käytännöillä. Spondalaiset osallistuvat aktiivisesti myös kiinteistö- ja rakentamisalan yhteiseen kehitystyöhön sekä kannustavat yhteistyökumppaneitaan vastuulliseen toimintaan. Asiakkaitaan yritys kannustaa ympäristömyönteisiin valintoihin muun muassa käyttämällä Green Lease -vuokrasopimuksia. Harmaan talouden torjumiseksi Sponda on määritellyt alihankkijoille tiukat sopimusehdot ja edellyttää niiltä kuulumista alan yhteiseen tilaajavastuurekisteriin.

Pitkäjänteistä rakennuttamista

Sponda kehittää omistamiaan toimisto- ja liiketiloja sekä kauppakeskuksia aktiivisesti toimintaympäristöiksi, jotka luovat parhaat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Asiakkaiden muuttuviin tilatarpeisiin vastataan perusparantamalla ja ajanmukaistamalla käytössä olevia toimitiloja tai kohentamalla rakennusten energiatehokkuutta ja pienentämällä kiinteistöjen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä systemaattisilla ympäristöohjelmilla.

Uudishankkeissa Sponda ottaa tilojen käyttötarpeiden tulevat muutokset huomioon jo suunnitteluvaiheessa rakentamalla monikäyttöisiä ja pitkäikäisiä kiinteistöjä käyttäen kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tila- ja energiatehokkuudella pienennetään rakennuksen käyttökustannuksia ja suunnittelussa ennakoidaan tulevaisuuden energia- ja teknologiatarpeita sekä muuttuvia työn tekemisen tapoja. Rakennukset sovitetaan luontevasti lähiympäristöönsä ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Esimerkki kestävästä tavasta yhdistää uutta ja vanhaa rakennuskantaa sekä samalla elävöittää kaupunkia on vuonna 2018 avautuva Kauppakeskus Ratina. Kaksi uudistettavaa funkkisrakennusta saavat seurakseen kolmikerroksisen uudistalon. Laaja kokonaisuus lisää entisestään Tampereen keskustan vetovoimaa ja tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia palveluja.

Palkittua ympäristöosaamista

Sponda on saavuttanut useilla kiinteistöillään kansainvälisiä ympäristösertifikaatteja. Esimerkiksi LEED-järjestelmän korkeimmalle platinatasolle on kivunnut vuonna 2015 valmistunut Estradi-toimistotalo. Myös yrityksenä Spondan edelläkävijyys on noteerattu viime syksynä, kun se nousi Carbon Disclosure Projectin (CDP) vuosittaisessa vertailussa Nordic Climate Disclosure Leadership-tasolle. Sponda sai tunnustusta ilmastoraportointinsa kattavuudesta sekä energiatehokkuusohjelmastaan, joka kattaa hiilidioksidipäästöjen hallinnan.

Vuoden rakennuttaja -palkinto  

Rakennuttaja toimii rakennushankkeessa tilaajana, jonka asettamiin vaatimuksiin ja ammattitaitoon valmiin rakennuksen toimivuus pitkälti perustuu. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitys- ja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle.

Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Vuoden rakennuttajiksi on aikaisemmin valittu Finavia, Etera, SOK, Järvenpään Mestariasunnot, Liikennevirasto, Helsingin Yliopisto, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT sekä Lahden kaupunki.

Uponor Infra Oy palkitsi V. Leino Oy:n vuoden Rautiana

rautia-v.-leino_tunnustuksenjako

Uponor Infra Oy palkitsi V.Leino Oy:n Vuoden Rautiana. Kuvassa vasemmalta: Tapani Salin, kauppias Anne Leppänen, Uponor Infran Juha Jokinen ja kauppias Juha Leppänen.

Uponor Infra Oy valitsee vuosittain Vuoden Rautia–kauppiaan. Vuoden 2015 Rautia on V. Leino Oy Karkkilasta. Rautia V. Leino on perinteikäs alan liike ja se täytti  kunnioitettavat 110 vuotta viime vuonna. Yritys on yksi pisimpään samalla nimellä toimineista rautakauppa-alan liikkeistä. Anne ja Juha Leppänen ovat olleet kauppiaina jo vuodesta 1993.

Hedelmällinen ja pitkäjänteinen yhteistyö

Valintakriteereinä perusteluissa mainittiin luotettavuus sekä hedelmällinen ja hyvä yhteistyö.
– Pitkäjänteinen työskentely Uponor-jätevesituotteiden markkinoinnissa, kauppiaan aktiivinen ote kaupan kehittämisessä ja uusien toimintatapojen eteenpäin viemisessä on ollut merkittävää. Lisäksi aina positiivinen suhtautuminen uusiin tuotteisiin ja tuoteryhmiin nousivat valinnassa korkealle, Uponor Infra Oy:n aluemyyntipäällikkö Juha Jokinen summaa yhteen.

Osaava ja asiantunteva henkilöstö kivijalkana

Valinnassa tärkeäksi nostettiin myös V. Leino Oy:n henkilökunnan osaaminen ja asiantuntijuus.
– On hienoa saada tällainen tunnustus. Meillä on vahvuutena pitkät perinteet sekä motivoitunut ja pitkäaikainen henkilökunta. Uponorin Juha Jokisen kanssa on kehitetty tavarapeli ja varastointi siten, että tavaraa on saatavilla nopeasti, kauppias Juha Leppänen summaa yhteen. Erityisesti kauppias kiittelee henkilöstöään ja nostaa nimenä esiin Tapani Salinin, joka on kehittänyt omaa Uponorin tuotteisiin liittyvää ammattitaitoaan valtavasti vuosien varrella.
– Mukava, välitön ja mutkaton yhteistyö lupaa hyvää myös tulevaisuudelle. Tästä on erinomaisen hienoa jatkaa yhteistä matkaa, kannustaa Uponorin Juha Jokinen.

NCC: Goodman avaa ovensa 30.10

Goodman_sisaankaynti

Kauppakeskus Goodman avataan torstaina 30.10. Hämeenlinnassa. Avajaisia juhlitaan koko viikonlopun ja paikalle odotetaan 80.000 asiakasta.

Ainutlaatuinen moottoritien päälle toteutettu Kauppakeskus Goodman on Hämeenlinnan maamerkki ja monipuolinen ostospaikka. Trendikäs ja rento hämeenlinnalaisten oma olohuone kätkee sisälleen runsaan kattauksen muodin ja vapaa-ajan liikkeitä, tavarataloja, pikkuliikkeitä sekä lukuisia viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita.

– Kauppakeskuksen noin 95 prosentin täyttöaste tässä taloustilanteessa on hyvä, mutta mahdollistaa vielä uusien toimijoidenkin tulon pian avauksen jälkeen, toteaa kiinteistön omistaja, Kevan rakennuspäällikkö Matti Heino.

Goodman_inside_1

Goodman_inside_2

– Kauppakeskuksen alta menee vuorokaudessa noin 27.000 autoa, joissa kaikissa on potentiaalisia asiakkaita, kauppakeskusjohtaja Eeva Jauro toteaa.

NCC aloitti Goodmanin kehittämisen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa yli kymmenen vuotta sitten, ja sen rakentaminen aloitettiin keväällä 2012. NCC Property Development on vastannut keskuksen kehittämisestä ja liiketilojen vuokrauksesta, NCC Rakennus on toteuttanut kohteen.

– Kolmessa vuodessa on Hämeenlinnan keskustaan noussut kokonaan uusi kortteli, joka yhdistää aiemmin moottoritien erottamat kaupungin osat. Kauppakeskuksen lisäksi on rakennettu kolme asuintaloa ja tonttimaata on vielä kahdelle, NCC:n projektinjohtaja Markus Salmela kertoo.

Tripla moninkertaistaa Pasilan vetovoiman – Ramboll mukana suunnittelussa

 

ac5e59dcb4f25527_800x800ar

Tulevina vuosina Keski-Pasilasta kasvaa Helsingin toinen kaupunkikeskus ja julkisen liikenteen solmukohta. Alueen uudistaminen alkaa monipuolisen Tripla-keskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille. Ramboll on valittu huolehtimaan keskuksen rakenne-, geo- ja maisemasuunnittelusta.

Keski-Pasila muodostuu kolmesta asemakaava-alueesta, joita ovat tornialue, ratapiha-alue sekä Itä- ja Länsi-Pasilan väliin rakentuva kolmen korttelin kokoinen keskusta, Tripla. Tämän keskuksen itäiseen kortteliin rakennetaan liikenneterminaali ja länteen nousee asuntoja. Rakennesuunnittelussa Rambollin vastuulla on keskimmäiseen kortteliin rakentuva kauppakeskus, pysäköintihalli, toimisto, hotelli ja tapahtuma-alue. Projektinjohtajana toimii Ilkka Mikkola .

Ramboll vastaa myös Triplan laajojen pihakansien ja viherkattojen suunnittelusta ja katusuunnitelmien yhteensovittamisesta. Tripla-keskuksen yhtenä lähtökohtana ja tärkeänä osana imagoa on ekologisuus, jolloin viheralueidenkin suunnittelussa kokonaisvaltainen näkemys on välttämätön.

— Triplaa suunnittelee useita konsultteja, ja sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä on erittäin tärkeää. Tiiviin yhteistyön ansiosta voimme huomioida kansi- ja kattovihreän suunnittelussa kansien alapuoliset rakenteet jo ideointivaiheessa, kertoo maisemasuunnittelun projektipäällikkö Katja Virtala Rambollista.

ae06263555d57dd6_800x800ar

— Tripla on rakenteellisesti erittäin vaativa kokonaisuus. Viisikerroksinen parkkitalo toimii käytännössä kantavana rakenteena koko keskukselle. Pysäköintirakennuksen betonirakenteet suunnitellaan jälkijännitettyinä rakenteina, joista Rambollilla on yli 20 vuoden kokemus. Olemme tämän vaativan tekniikan edelläkävijä Suomessa, toteaa suunnittelujohtaja Tapio Aho Rambollista.

Kohteen geosuunnittelu on hyvin vaativaa. Rambollin osalta geo-toimeksiantoon kuuluu myös Pasilan sillan, Maistraatin portin ja Pasilan aseman suunnittelu.

— Pysäköintilaitoksen patoseinärakenteen suunnittelua ohjaa Suomessa poikkeuksellinen 200 vuoden mitoitusikä. Kaivannolle on asetettu myös erittäin tiukat tiiviysvaatimukset, sillä orsi- ja pohjaveden pinnan taso ei saa laskea Pasilan alueella, kertoo geosuunnittelun suunnittelupäällikkö Petri Tyynelä Rambollista.

Toimiva kommunikaatio viranomaisten, urakoitsijan ja suunnitteluryhmien välillä on vaativan kohteen suunnittelun kulmakiviä. Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston rakenneyksikön päällikkö Risto Levanto korostaa suunnittelijan roolia kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.

— Erikoistuneen asiantuntemuksensa ansiosta suunnittelija tuo tilaajan tietoisuuteen erilaisia näkemyksiä ja tunnistaa eri ratkaisujen seurannaisvaikutukset. Rambollin hankkeissa kommunikaatio viranomaisen ja suunnittelijoiden välillä on ollut toimivaa, Levanto toteaa.