Peikko toimittaa kallioperustuksia Storheian tuulivoimapuistoon Keski-Norjaan

9e896be42c3ee9df_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Storheian tuulivoimapuistoon Sør-Trøndelagin alueelle Keski-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 80:een perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat vuoden 2018 maaliskuun ja lokakuun välille. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä.

Storheian tuulivoimapuisto on osa Fosen Vind:n tuulivoimahanketta. Fosen Vind on Euroopan suurin maalla sijaitseva tuulivoimahanke, ja se käsittää kuusi tuulivoimapuistoa joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 1000 megawattia. Peikko on aiemmin osallistunut Fosen Vind:n tuulivoimahankkeeseen toimittamalla 71 kallioperustusta Roanin tuulivoimapuistoon.

Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Statkraft tuulipuiston investoijan ja tulevan omistajan Fosen Vind DA:n lukuun. Fosen Vind DA:n muodostuu yhteenliittymästä norjalaisten TrønderEnergin ja Statkraftin sekä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin ja Swiss BKW AG:n muodostaman eurooppalaisen sijoittajayhteenliittymän välillä. Pääurakoitsijana toimii Veidekke ASA, joka vastaa myös perustusurakoinnista. Vestas toimittaa Storheiaan 80 kappaletta V117-3.6MW-turbiineja joiden napakorkeus on 87 metriä.

“Veldekke ASA on aiemminkin valinnut Peikon perustusteknologiatoimittajaksi, ja meillä on yhteistyöstä hyviä kokemuksia. Peikolla on mittava ammatillinen osaaminen, josta urakoitsijana hyödymme hankkeen sekä suunnittelu- että rakennusvaiheessa. Kun puhutaan Storheian tuulivoimapuiston laajuisista suurhankkeista, on ehdottoman tärkeää, että toimitukset ovat ajallaan ja toimitusvarmuus säilyy korkeana. Luotamme siihen, että Peikko pystyy pitämään tiukan toimitusaikataulun”, kuvaa Veidekke ASA:n projektipäällikkö Wegar Rennemo.

“On hienoa, että meidät on valittu toimittajaksi jo toiseen Fosen Vindin hankkeen tuulivoimapuistoon. Uusi tilaus todistaa, että kykenemme toimittamaan täyden perustusratkaisun alkaen suunnittelusta aina osien toimitukseen asti, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä hankkeessa. Peikon ammatillinen kokemus sekä henkilöstön osaaminen mahdollistavat asiakasta tyydyttävät kokonaisratkaisut”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

NCC rakentaa FinCapille asuntoja Kuopioon

baadeeca96d1dbe9_800x800ar

Laaksonhaltijan havainnekuva – QVIM Arkkitehdit Oy

NCC on solminut FinCap Fund I:n kanssa sopimuksen As Oy Kuopion Laaksonhaltijan rakentamisesta. Hanke on NCC:n kehityshanke, jonka toteutusmalli ja asuntokokonaisuus on rakennettu yhteistyössä FinCapin kanssa laadukkaaksi kokonaisuudeksi vastaamaan alueen kysyntään.

As Oy Kuopion Laaksonhaltijaan rakennetaan 76 kotia, jotka täydennetään monipuolisilla yhteistiloilla ja esimerkiksi taloyhtiön omalla kuntosalilla. Lisäksi rakennuksen yhteyteen rakennetaan asuntoja suoraan palveleva monitasoinen parkkihalli. Työt on aloitettu ja kohteen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2018.

– Kohde täydentää erinomaisesti rahaston asuntotarjontaa ja Kuopion kehitys ja kasvu tukee alueen aktiivista rakentamista, jossa haluamme olla mukana. Kohde on jatkumoa NCC:n kanssa tehdylle yhteistyölle, jonka uskomme poikivan myös uusia kohteita alueelle, kommentoi hankekehityspäällikkö Juha Kivimäki FinCapiltä.

– On ilo todeta, että varhaisessa suunnitteluvaiheessa aloitettu yhteistyö NCC:n ja FinCapin välillä on tuottanut aidosti lisäarvoa kohteelle. Tästä lisäarvosta hyötyvät ennen kaikkea tulevat asukkaat. Tarkoituksemme on työskennellä jatkossakin yhdessä vastataksemme Kuopion jatkuvaan asuntotarpeeseen, kommentoi NCC:n hankekehityspäällikkö Jani Pakarinen .

Bonavalta Helsingin Konalaan kaksi tyylikkään modernia kerrostaloa

8c7e2acff6a3f870_800x800ar

Bonava rakennuttaa Helsingin Konalaan kaksi kuusikerroksista modernia kerrostaloa, joihin tulee 1-3 huoneen asuntoja. Asunto Oy Helsingin Vuorikummun Hetan kaikki 58 Bonava-kotia on suunniteltu selkeyttä ja toimivuutta korostaen. Hetan asunnot ovat myynnissä ja kohteen rakentaminen on alkanut. Asunnot valmistuvat heinäkuussa 2018.

”Helsingin Konala on viihtyisä ja ihmisläheinen asuinpaikka, jossa on valmiina kaikki mukavan elämän eväät monipuolisine palveluineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Vuorikummun Heta on jo valmiin asuinalueen täydennysrakentamista, jossa naapurusto on valmiina. Kohteen ehdoton erikoisuus on yhteinen kaksisaunainen talosaunaosasto ja upeat yhteiskäyttöön tarkoitetut kattoterassit molemmissa taloissa” , sanoo Matti Kuronen , yksikön johtaja, Bonava Suomi Oy.

Kauppakeskus Ristikko sijaitse kävelymatkan päässä ja lisää monipuolisia palveluita löytyy naapurista Pitäjänmäeltä. Junalla on kätevä matkustaa nopeasti Leppävaaraan tai Helsingin keskustaan. Lähialueella sijaitsevat myös päiväkodit, koulut ja leikkipuistot sekä kirjastot.

”Liikkumiseen innostavassa ympäristössä on helppo tapa siirtyä pyöräillen paikasta toiseen. Hetassa onkin polkupyöräilijöiden iloksi pyöräpaikkoja runsaasti ja pyörille varataan myös oma korjauspiste ja pesupaikka ” kertoo Kuronen.

Lue lisää Vuorikummun Hetasta Bonavan asuntosivuilta.

Pohjola Rakennukselta tehokkaita koteja muuttuviin elämäntilanteisiin Jyväskylän Mannisenmäkeen

90331f90-25ca-4588-9e2d-8e13903d1abb-w_960

Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi käynnistää syyskuussa 2017 kerrostalokohteen rakentamisen Jyväskylän Mannisenmäessä, joka kuuluu Jyväskylän seudun merkittävimpiin asuinrakennushankkeiden vyöhykkeisiin. Kohde koostuu yhteensä 33 tehokkaasti suunnitelluista yksiöistä, kaksioista ja kolmioista. Asunnot on suunniteltu niin, että niitä voidaan tarvittaessa yhdistää toisiinsa.

Asunto Oy Jyväskylän Mannisenhuippu nousee Mannisenmäen uuden asuinalueen huipulle Palokan kauppakeskuksen palveluiden välittömään läheisyyteen hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Alue koostuu monipuolisesti omakoti-, rivitalo-, ja kerrostalotonteista.

Kohteen 33 asunnon suunnittelu mahdollistaa asumisen kaikissa elämäntilanteissa. As Oy Jyväskylän Mannisenhuippu valmistuu syksyllä 2018.

Satoja asuntoja rakenteilla Jyväskylässä

Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomella on tällä hetkellä asuntoja rakenteilla yhteensä 364, joista 70 Kuopiossa ja loput Jyväskylän seudulla. Tulevalle syksylle on suunnitteilla uusia asuntoaloituksia noin 200.

”Olemme nousseet parissa vuodessa yhdeksi Jyväskylän alueen suurimmista asuntorakentajista. Asunto Oy Mannisenhuippu edustaa Pohjola Rakennukselle tyypillistä rakentamista, kohtuuhintaisia koteja hyvällä sijainnilla, laadusta tinkimättä”, kertoo Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja Tomi Jukola.

As Oy Jyväskylän Mannisenhuippu

–          33 asuntoa

–          Asuntokoot 26-60,5m2

–          Tehokkaasti suunniteltuja yksiöitä, kaksioita ja kolmioita

–          Mahdollisuus yhdistää asuntoja

–          Rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2017 ja valmistuu syksyllä 2018

–          Varausaste on noin 65 %, kaikista kerroksista löytyy vielä vapaita asuntoja

Ammattikorkeakoulu Arcada rakentaa Arabianrantaan opiskelija-asuntoja ja huippuvarustellun urheiluhallin – tiedossa ainutlaatuisia ratkaisuja

a746ab4e6b8d12d4_800x800ar

Ammattikorkeakoulu Arcada aloittaa elokuussa uusien opiskelija-asuntojen sekä urheiluhallin rakentamisen Hermannin rantatien varteen Helsingin Arabianrantaan. Opiskelija-asuntojen ja urheilutilojen yhdistäminen samaan rakennukseen tekee hankkeesta ainutlaatuisen Helsingissä. Rakennuksen arvioidaan olevan muuttovalmis tammikuussa 2019.

Moderniin kahdeksankerroksiseen kerrostalokokonaisuuteen kuuluu 103 opiskelija-asuntoa kerroksissa 1–5 sekä huippuvarusteltu urheiluhalli kuntosaleineen ja testilaboratorioineen kerroksissa 6–8.

– Arcadan tavoitteena on profiloitua suomalaisen urheilukoulutuksen saralla. Urheiluhallissa on opiskelijoidemme tarpeisiin soveltuvat koulutustilat sekä moderni testilaboratorio, joka tukee urheilu-, liike- ja liikuntatutkimustamme, Stiftelsen Arcada -säätiön toimitusjohtaja ja Arcadan rehtori Henrik Wolff kertoo.

Kasvava kampus palvelee myös lähialueita

Kolmikerroksinen, koripallokentän kokoinen urheiluhalli varustetaan uusin, monipuolisin urheiluvälinein. Myös kuntosaliin ja testilaboratorioon tulee täysin uudet, huippuluokan varusteet. Hankinnat tehdään yhteistyössä urheilun ja fysioterapian koulutusohjelmien kanssa, ja lisäksi kuntosali ja urheiluhalli palvelevat opetuksen ulkopuolella myös lähialueiden asukkaita.

– Tiloja vuokrataan yhdistyksille ja järjestöille iltaisin ja viikonloppuisin. Myös yksityishenkilöillä on mahdollisuus ostaa salikortti talon kuntosalille, Wolff kertoo ja korostaa, miten tärkeää on, että Arcadan kasvava kampusalue säilyttää läheiset suhteet yhteiskuntaan myös jatkossa.

808ab40be9246dce_800x800ar

Asumisen trendejä ja opiskelijoiden toiveita seuraten

Urheiluhallin rakentaminen asuinrakennuksen päälle on ainutlaatuinen ja rakennusteknisesti vaativa ratkaisu.

– Oikeastaan rakennamme kaksi taloa päällekkäin: ensin asuinrakennuksen ja sen päälle urheiluhallin lukuisten jousien varaan, Stiftelsen Arcada -säätiön kiinteistöyhtiö Arcada Novan toimitusjohtaja Jörgen Wiik kuvailee.

Asunnoista 85 on yksiöitä, 14 kaksioita ja neljä kolmioita.

– Meille oli tärkeää kuunnella opiskelijoiden toiveita, ja jo varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että opiskelijat asuvat mieluiten omassa yksiössä tai vaihtoehtoisesti kaverin tai kumppanin kanssa. Siksi kaikki asunnot ovatkin kooltaan 21–56 m2, Wiik kertoo.

Fastighets Ab Majsportenin valmistumisen myötä Arcadalla on 610 modernia opiskelija-asuntoa Arabianrannan kampusalueella.

– Olemme hyvin ylpeitä voidessamme tarjota korkealaatuista ja modernia asumista aivan korkeakoulun läheisyydessä. Tavoitteenamme on ennen muuta ”vihreä kampus” keskeisellä paikalla, josta on lyhyt matka kaikkialle ja jossa on hyvät palvelut opiskelijoidemme tarpeisiin, Wiik toteaa.

Opiskelija-asuntojen (Fastighets Ab Majsporten) ja urheiluhallin (Fastighets Ab Arcadahallen) arkkitehti on Stefan Ahlman. Rakennuttajakonsulttina toimii Haahtela Oy. Hankkeen budjetti on 19 miljoonaa euroa.

Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen purkutyöt hyvässä vauhdissa

xpoadi4z0bfzgtyt1l8v

Helsingin Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen purkaminen on parhaillaan käynnissä. Purkutyöt aloitettiin kesäkuun alussa, ja uutta päästään rakentamaan jo tulevana syksynä. Avain Yhtiöt rakennuttaa ostoskeskuksen paikalle palvelutalon sekä vuokratalokohteen, johon on tulossa 70 asuntoa. Palvelutalo myytiin sijoittajalle jo kesäkuussa. Kokonaisuudessaan rakennustyöt tulevat kestämään noin 16 kuukautta, joten kohteiden arvioitu valmistumisaika on alkukeväällä vuonna 2019.

YIT käynnistää uuden asuinkerrostalohankkeen Moskovan alueella, Venäjällä

9025e22b575a18f5_org

YIT käynnistää uuden kerrostalohankkeen rakentamisen Zhukovskissa, Moskovan alueella, Venäjällä. Kohteeseen rakennetaan noin 220 asuntoa sekä liiketilaa. Kohteen kokonaisarvo on noin 15 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Aloitus kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.

Projekti on Microdistrict 5A -aluekehityshankkeen uusin vaihe. Kymmenen vuoden aikana Microdistrict 5A -hankkeessa on jo valmistunut asuntoja yli 180,000 asuinneliömetriä. Hanke sijaitsee metsäisen puistoalueen vieressä ja kauppakeskukset sekä koulut ovat helposti saavutettavissa. Zhukovski tunnetaan tiede- ja ilmailukaupunkina.

Vuoden 2021 asuntomessukaupunki on Lohja

Lohja.vaakuna.svg

Asuntomessujen AsukasAreenalla julkistettiin tänään vuoden 2021 asuntomessupaikkakunta. Osuuskunta Suomen Asuntomessut on myöntänyt vuoden 2021 messut Lohjan kaupungille. Asuntomessualue tulee rakentumaan kaupungin pohjoisosaan Hiidensalmeen, Lohjanjärven rannalle. Länsi-Uudenmaan keskukseen nousee asuinalue, jonka kantavia periaatteita on asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen.

– Lohjan kaupunki osoitti messuhakemuksessa vahvaa halua sitoutua suomalaisen asumisen kehittämiseen. Asuntomessut 2021 Lohjalla hakee uusia näkökulmia asukkaan lähtökohdista lähtevään suomalaiseen asuntoaluesuunnitteluun. Asuntomessujen uudistettu strategia ohjaa tulevan messualueen suunnittelua aivan alusta lähtien, Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää kertoo.

Alueella on historia 1900-luvun tärkeänä teollisuusalueena, jonka tunnuksena toimi vuosikymmenten ajan Lindbergin suvun omistama tuulimylly. Mylly purettiin 1970-luvun alun taitteessa, mutta se aiotaan rakentaa uudelleen kuvastamaan uusien tuulien puhaltamista lohjalaisessa kaupunkisuunnittelussa.

Hyvinvointia vaivattomasta liikkumisesta

– Lohjan asuntomessuhankkeessa panostetaan hyvään saavutettavuuteen sekä monipuolisiin kulkutapoihin. Hiidensalmen asuntomessualue sijoittuu merkittävän joukkoliikennekäytävän, E18 -väylän Karnaisten liittymän ja siitä keskustaan johtavan väylän varteen, ydinkeskustan tuntumaan, Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kertoo.

Hyötyliikunnan mahdollisuuksia lisää puolestaan käytöstä poistettu Tytyrin kaivosalueelle kulkeva rautatie, jonka Lohjan kaupunki uudistaa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väyläksi. Vesiliikenteelle varataan kaksi satamaa, Hiidensalmen alueen pohjois- ja länsipäissä. Veneilyn osalta kehitetään yhteiskäyttömuotoja esimerkiksi alueen asukkaille luodun varaus- ja maksujärjestelmän avulla. Samaa jakamistalouden ajattelutapaa pystytään hyödyntämään alueelle yhteiskäyttöön hankittavien henkilöautojen ja esimerkiksi sähköpolkupyörien osalta. Kaikki tämä vahvistaa Lohjan työtä hiilineutraalisuuden eteen Suomen Ympäristökeskuksen HINKU-kuntana. Helppo saavutettavuus on tärkeää huomioida myös Hiidensalmen asuinalueen sisällä.

– Tavoitteena on kortteleiden liittyminen rakennettuun ympäristöön siten, että jokaisesta korttelista kulkee suora yhteys lähivirkistysalueille, lisää Puistosalo.

Liikkumisen niveltymistä osaksi jokapäiväistä arkea tulee tukemaan myös aivan asuntomessualueen yhteyteen rakennettava Tennarin liikuntapuisto täysmittaisine tekonurmineen, ulkokuntoilulaitteineen sekä tekojääratoineen.

Are toteuttaa uudistuvan Olympiastadionin LVIA-työt

p8y8uyrztftnnqdor1yl

Olympiastadion, A-katsomo. Kuva: Stadion-säätiö / Sini Pennanen

Are toteuttaa uudistuvan Olympiastadionin LVIA-työt

Are ja Helsingin kaupunki ovat sopineet 30.6.2017 Olympiastadionin perusparannuksen lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja automaatiotöistä. Sopimuksen arvo on yli 15 M€ ja työt tehdään projektinjohtourakkana.

“Valitessamme LVIA-urakoitsijaa laatupisteillä oli suuri merkitys. Arelaisten ammattitaito ja osaaminen vakuuttivat meidät. Kumppaneillamme on oltava riittävät resurssit, jotta uudistustyö etenee aikataulussa. Kohde on merkittävä ja monella tavoin vaativa, ja luotamme, että Are pystyy toteuttamaan työn sovitusti”, kertoo Jukka Forsman, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan rakennuttamispäällikkö.

“Olympiastadion on mielenkiintoinen ja arvostettava maamerkki Helsingissä. Meille on suuri kunnia olla mukana uudistamassa Olympiastadion vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Pesu Aresta.

Perusparannushankkeessa Olympiastadionille rakennetaan 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä. Tulevaisuudessa Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan vuosittain noin miljoona kävijää. Uudistetun Olympiastadionin ovet avautuvat vuonna 2019.

Lisätietoja uudistuvasta Stadionista

Markkinakatsaus osoittaa: Puurakentamisen edistäminen tuloksellista

pexels-photo-323780

Puuinfon uuden markkinakatsauksen mukaan puun käyttö rakentamisessa kasvaa. Suhteessa rakentamisen volyymiin puun käyttö on historiallisen korkealla tasolla. Puun käytön kasvua vauhdittavat erityisesti puukerrostalot ja julkinen rakentaminen sekä massiivipuun käytön yleistyminen.

Puun käyttö rakentamisessa on ollut nousussa 2010-luvulla. Erityisesti puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset ovat lisänneet suosiotaan. Puun markkinaosuus pientalorakentamisessa on pysynyt likimain ennallaan koko 2010-luvun. Sen sijaan pientalojen rakentamisen volyymi on lähes puolittunut. Hirsitalojen osuus pientaloista on kasvanut.

Puun markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on kasvanut voimakkaasti. Suurin yksittäinen syy puun suosioon vaikuttaa olevan kuntien halu päästä eroon olemassa olevan rakennuskannan sisäilmaongelmista. Moni kunta on päättänyt purkaa esimerkiksi vanhan sisäilmaongelmaisen koulun tai muun rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden puurakenteisen talon.

Kerrostaloissa puun markkinaosuus on ollut kasvussa jo vuodesta 2010. Vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria koska hankkeita on verrattain vähän. Noususuunta kuitenkin on selvä. Lisäksi koko kerrostalorakentamisen markkina on ollut voimakkaassa kasvussa.

Massiivipuurakentaminen voi jopa kolminkertaistaa puun käytön rakentamisessa. Massiivipuu-rakenteiseen taloon kuluu puuta lähes kolminkertainen määrä rankarakenteiseen taloon verrattuna.

Rakentamisen volyymi-indeksiin suhteutettuna puun käyttö rakentamisessa on kasvanut ja ollut 2010-luvulla historiallisen korkealla tasolla. Rakentamisen volyymi on ollut alamaissa lähes koko 2010-luvun. Volyymi-indeksi kääntyi todelliseen nousuun vasta vuonna 2016. Puun käytön kannalta keskeiset pien-, rivi- ja vapaa-ajan asuntojen rakentamismäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina pientalorakentamisen laskun aiheuttama puun käytön vähentyminen kuitenkin on saatu pysäytettyä laaja-alaistamalla puun käyttöä myös muuhun rakentamiseen. Rivitaloissa puun markkinaosuus on hieman kasvanut. Rivitalorakentamisen markkina on edelleen vaatimattomalla tasolla, joskin sille ennakoidaan hienoista kasvua kuluvalle vuodelle.

Markkinakatsaus kumoaa yksiselitteisesti esitetyt väitteet siitä, että puun käyttö kotimaan rakentamisessa olisi laskenut viime vuosina jopa miljoonilla kuutiometreillä. Tilastojen mukaan kehitys on ollut päinvastaista, puun käyttö rakentamisessa on kasvussa.

Liite: Puuinfon markkinakatsaus 3.7.2017