Luontoaiheet korostuvat Katajanokalle tulevan puisen toimitilan kilpailuehdotuksissa – arkkitehtuurikilpailun työt on nyt julkistettu

Varman Katajanokalle suunnitteilla oleva toimitila innosti arkkitehtejä etsimään rakennukselle muotoa ja ilmettä luontoaiheista kuten metsästä ja merestä. Keväällä käydyn arkkitehtuurikilpailun kilpailutyöt on nyt julkistettu. Puusta tehtävään rakennukseen sijoitetaan Stora Enson pääkonttori ja hotelli.

Kansainvälisenä kutsukilpailuna järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa Suomesta, Pohjoismaista ja Japanista. Metsä, meri tai luonto ovat läsnä useissa kilpailutöissä. Julkisivultaan kilpailutöissä on hyödynnetty paitsi uusklassista linjakkuutta, myös aaltoilevia muotoja sekä valolla ja merimaisemalla leikitteleviä puusäleikköjä.

– Tavoitteemme on rakennuttaa Katajanokalle kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti korkeatasoinen toimitila paikkaan, jonka voidaan sanoa olevan Helsingin paraatipaikalla. Tämä onkin huomioitu kilpailutöissä hyvin, ja saimme erittäin korkeatasoisia ehdotuksia, toteaa hankkeessa rakennuttajana ja kiinteistön omistajana toimivan Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

– Monissa töissä toteutui myös arkkitehtuurikilpailussa asetettu tavoite tilojen elinkaariajattelusta. Ne oli suunniteltu muuntojoustaviksi siten, että rakennuksen käyttötarkoitusta voi muokata tarpeen mukaan. Mukautettavilla tilaratkaisuilla mahdollistetaan rakennuksen toiminnallisuus ja pitkäikäisyys, Tomperi sanoo.

Rakennuksesta on tavoitteena tehdä hiilineutraali

Katajanokan Laituriksi nimetystä rakennuksesta on tarkoitus tehdä hiilineutraali, eli silloin sen hiilijalanjälki olisi koko elinkaaren ajalta nolla. Rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä muita toimitiloja. Rakennusmateriaalina käytetään Stora Enson massiivipuuelementtejä, jotka itsessään auttavat vähentämään ilmaston lämpenemistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

– Stora Enso on toimittanut puuelementtejä yli 15 000 puurakentamisen kohteeseen ympäri maailmaa viime vuosien aikana. Tämä kohde on meille hyvin erityinen ja tärkeä, sillä uusiutuvien tuotteiden yhtiönä Stora Enso haluaa luonnollisesti pääkonttorinsa olevan puusta tehty. On hienoa olla luomassa ensiluokkaisia työtiloja henkilöstöllemme, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Helsingin kaupungin tavoitteena Katajanokan rannan elävöittäminen

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään Helsinkiä muun muassa siten, että keskustan alue säilyy elävänä. Rannan ja rakennuksen väliin on tarkoitus avata kävely-yhteys, jolloin katutason toimijat voisivat hyödyntää merellisiä ulkotiloja esimerkiksi avaamalla niille terasseja.

– Helsingin kaupungin näkökulmasta Katajanokan alueen kehittämisen tavoitteena on luoda aktiivista kaupunkitilaa, rakentaa uutta rantajulkisivua ja mahdollistaa rannan nykyistä monipuolisempi käyttö. Tulevaisuuden tiiviisti rakennettuun Helsinkiin tulee jäädä asukkaille avointa kaupunkitilaa, millä on suuri painoarvo myös tässä hankkeessa, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Voittajatyö valitaan kesäkuussa

Helsingin kaupunki valmistelee Katajanokan asemakaavan muutosta, joka on edellytys rakentamisen käynnistämiselle. Asemakaavan luonnosvaiheen aineisto on parhaillaan yleisön arvioitavana. Kilpailutöiden julkistus on ajoitettu samaan hetkeen kaavan valmisteluvaiheen kanssa, jotta töistä voidaan käydä avoin julkinen keskustelu.

Arkkitehtuurikilpailu on järjestetty Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukaisesti ja palkintolautalunta valitsee voittajan kesäkuussa. Tuomaristossa on Varman, Stora Enson ja Helsingin kaupungin edustajia sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn edustaja. Kilpailutöitä arvioidessaan tuomaristo ei tiedä, mikä työ on minkäkin arkkitehtitoimiston toteuttama.

Hanketta voit seurata myös verkossa osoitteessa www.katajanokanlaituri.fi.

Toimitilan on tarkoitus valmistua 2023.

Malmin Lentoasemanpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailu käynnistyi

Kuva: Voima Graphics / Helsingin kaupunki

Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan kaikille avoin puisto. Ideakilpailuun odotetaan innovatiivisia ehdotuksia alueen ainutlaatuinen kulttuurihistoria ja luontoarvot huomioon ottaen. Kilpailu käynnistyi 11.5.2020 ja sisäänjättö on 6.11.2020.

Helsingin kaupunki järjestää Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa avoimen kansainvälisen ideakilpailun Lentoasemanpuiston suunnittelusta Malmin entisen lentokentän alueelle. Kilpailulla haetaan innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja uuden kaupunkialueen keskuspuistolle, jolla on suuri merkitys alueen rakentuvalle identiteetille.

MARK toivottaa tervetulleeksi maisema-arkkitehtuurikilpailun. ”On erinomaista, että uusia alueita suunnitellaan myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Puistot sitovat yhteen paitsi rakennukset myös asukkaat, mikä on huomattu erityisesti nyt keväällä, kun puistot ovat olleet poikkeuksellisen tärkeässä roolissa yhteisinä olohuoneina”, sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi.

Kilpailulla etsitään ideaa, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla alueen kulttuurihistoria, luontoarvot ja ekologinen monimuotoisuus. Kilpailun kautta haetaan maisema-arkkitehtuuriltaan korkeatasoista puistoa monipuoliseen virkistyskäyttöön.

Puistosta rakennetaan uusi houkutteleva virkistyskohde, johon tullaan myös muualta Helsingistä. Kilpailun kautta haemme luontoarvoiltaan monipuolista ja korkeatasoista puistoa  virkistyskäyttöön niin nykyisille kuin uusille malmilaisille”, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii kilpailun tuomariston puheenjohtajana.

Puistosuunnitelmalla ohjataan myös entisen lentokentän alueen väliaikaiskäyttöä, koska alue valmistuu kokonaisuudessaan vasta 2040-luvulla. Malmin entisen lentokentän alueen yleissuunnitelma perustuu kattavaan viherverkostoon, johon kytkeytyvät alueen ominaispiirteet kuten kiitotiet, avoin maisematila ja pitkät näkymät. Yhteyksiä lähistön viheralueille parannetaan ja Kivikkoon rakennetaan uusi viheryhteys.

Kilpailuaika päättyy 6.11.2020, jonka jälkeen kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua kilpailutöihin ja kommentoida niitä Kerrokantasi -palvelussa. Kilpailun tulos julkistetaan keväällä 2021.

Lisätietoja ja kilpailuaineisto osoitteessa hel.fi/lentoasemanpuisto.

LVI-työmaat käynnissä vaihtelevasti – Korona on muuttanut työmaiden toimintatapoja

Lattiakaivon puhdistus
 
Korona näkyy jo rakentamisessakin, jossa kriisin vaikutukset syvenevät entisestään loppuvuotta kohden. Uudisrakentamisen hidastuminen vaikuttaa LVI-alaan viiveellä. Tällä hetkellä korjausrakennustyömailla työskennellään kohtuullisen vilkkaasti. Korona on muokannut merkittävästi toimintatapoja työmailla.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenkunnasta tulleiden viestien mukaan LVI-alan töitä on vaihtelevasti. Tilaajat viivyttelevät uusien korjaushankkeiden päätöksiä, mutta jo aloitetuissa kohteissa työt ovat pääosin käynnissä. Korona on kuitenkin pistänyt työskentelytavat uusiksi.

Kohteissa työskennellään aikataulun mukaisesti ja koronaan liittyvät varotoimet huomioiden mm. hygienian korostaminen ja samassa tilassa työskentelevien määrän rajoittaminen, LVI-asiantuntija Marko Kempas LVI-TU:sta toteaa.

Työmaakokoukset ja urakoitsijapalaverit pidetään etäkokouksina. Työnjohto tekee työmaakierrokset ja valvojat tarkastuskierrokset pääosin yksin, ja reitti-, malliasennus- ja käyttöönottokatselmukset toteutetaan mahdollisimman pienellä porukalla.

Vesikiertoisen lattialämmitysputkiston asennus

Huollon laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Huolestuttavaa on huoltotoiminnan miltei täysstoppi joidenkin kiinteistöjen kohdalla. Huollon laiminlyönnillä on suuri vaikutus taloteknisten järjestelmien käyttökustannuksiin, sisäilman laatuun sekä kiinteistön energiatehokkuuteen.

Osa huoltotoimia olisi mahdollista tehdä korona-aikanakin, sillä käynneistä sovitaan aina erikseen asiakkaan kanssa; esimerkiksi voisiko asukas poistua kotoaan työsuorituksen ajaksi. Lisäksi osa kiinteistöistä on suljettuna tai vähäisellä käytöllä etätöiden vuoksi, jolloin on oiva aika esimerkiksi ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien huoltotöille, Kempas sanoo.

Töiden kasaantuminen viivästyttää remontteja

Joissakin LVI-alan yrityksissä on jouduttu lomauttamaan henkilökuntaa, mutta osa yrityksistä rekrytoi lisää LVI-asentajia ja -toimihenkilöitä. Työvoimapula on myös vaikuttanut joidenkin työmaiden toteutuksiin.

Toki paikkakuntakohtaisia eroja löytyy. Korjausrakennushankkeita ei kuitenkaan kannata lykätä, sillä korona kasaannuttaa työt ja kriisin väistyessä tekijöitä ei välttämättä riitä heti kaikkiin hankkeisiin, Kempas muistuttaa.

Alvar Aallon suunnittelema Otaniemen ostoskeskus peruskorjataan

Aalto-yliopiston kampuksella sijaitsevan, Otaniemen ostarina tunnetun rakennuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitseva ostoskeskuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020. Töiden on määrä valmistua toukokuussa 2021. Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

“Peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa merkittävä rakennus alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa arvoisellaan tavalla. Uuden elämän myötä ostari tulee tarjoamaan lisää vetovoimaisia palveluita nopeasti kehittyvälle alueelle sekä edustamaan kampusta keskeisen sijaintinsa ansiosta”, toteaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Rakennus uudistetaan peruskorjauksen myötä palvelemaan monipuolista liiketoimintaa, ja talotekniikka uusitaan. Myös julkisivu kunnostetaan ja entisöidään. Kaikki vanhat ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan vanhoja alkuperäisiä suunnitelmia mukaillen. Korjaussuunnitelmat on tehty rakennuksen historiallista ja arkkitehtonista arvoa kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Historiallisesti ja sosiaalisesti merkittävä

Otaniemen ostari on tuttu monelle kampuksella opiskelleelle ja asuneelle. Rakennusta on kuvattu myös kampusalueen käyntikortiksi, sillä se on sisääntuloväylien luona ja keskeisellä sijainnilla yliopiston päärakennuksen Dipolin, Kandidaattikeskuksen ja Harald Herlin -oppimiskeskuksen läheisyydessä. Rakennus on myös harvinaisuus, sillä se on yksi harvoista Alvar Aallon suunnittelemista myymälärakennuksista.

Ostarin valkoiset, rapatut seinät, suuret näyteikkunat ja koko rakennuksen pituinen käytävä sekä kaariaiheinen katto erottavat rakennuksen muista, punatiilisistä Alvar Aallon suunnittelemista tutkimus- ja opetusrakennuksista.

Lisää palveluita Otaniemen kampukselle

Ostari tulee jatkossakin toimimaan mielenkiintoisena ja vetovoimaisena kohtaamispaikkana. Samalla Otaniemen palveluita kehitetään yhä kokonaisvaltaisemmin ja liikekeskuksen edistämisessä otetaan huomioon alueen palvelukokonaisuus.

“Ostoskeskuksen vuokralaiskokonaisuutta muodostetaan parhaillaan, ja keskus tulee tarjoamaan arkea tukevia lähipalveluita sekä kohtaamispaikkoja ravintoloineen, myymälöineen ja toimistotiloineen. Jatkossa ostari ja kauppakeskus A Bloc toimivat kampuksen vapaa-ajan ja palveluiden keskittymänä ja tukevat toisiaan tarjoamalla monipuolisia palveluita ja tiloja”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Head of Leasing and Sales Jenna Isokuortti.

Rakennuksen osoite: Otakaari 27
Rakennuttaja: Otaniemen Liikekeskus Oy
Pääurakoitsija: Pakrak Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Q4 Oy
Korjaus- ja modernisointitöiden aikataulu: maaliskuu 2020–toukokuu 2021
Projektin verkkosivut: https://www.aalto.fi/fi/toimipisteet/otaniemen-ostoskeskus

Tampereen Kauppiin on rakenteilla asumisoikeusasuntoja

Tampereelle Kaupin puistokortteliin on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa 25 kerrostaloasuntoa osoitteeseen Kuntokatu 11 E. Ensimmäinen hakuaika asumisoikeusasuntoihin on 8.–25.5.2020, jonka jälkeen asuntoihin on jatkuva haku. Asunnot valmistuvat arviolta huhtikuussa 2021.

Asumisoikeusasunnot valmistuvat Kauppiin, noin 2,5 kilometrin päähän keskustan palveluista, mutta kuitenkin lähelle luontoa ja kaupungin monipuolisimpia liikuntamahdollisuuksia. – Aivan vieressä on mm. Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Keskustaan pääsee kätevästi kävellen, pyöräillen tai bussilla lähipysäkiltä. Tuleva raitiotie tulee aivan korttelin kulmalle, jolloin ydinkeskustan palvelut ovat vain muutaman pysäkin päässä, kertoo myyntineuvottelija Susanna Vuorinen TA-Yhtiöistä.

Kerrostaloasuntoja monenlaiseen tarpeeseen

Neljäkerroksisessa talossa on asuntoja monenlaiseen elämäntilanteeseen: kaksiot ovat kooltaan 43,5–54 m², kolmiot 71,5 m² ja neljän huoneen asunnot 86,5 m². Kaikissa asunnoissa on parveke sekä kolmioissa ja neljän huoneen asunnoissa oma sauna. Osassa asunnoista on vaatehuone sekä kaksi wc:tä.

– Asuntojen materiaalivalinnat ovat ajattomia ja luovat pohjan monen tyyliselle sisustukselle. Pesuhuoneet on laatoitettu ja muissa huoneissa on laminaattilattiat. Asumisviihtyvyyttä lisäävät sälekaihtimet, Susanna Vuorinen kertoo.

Asukkaiden käytössä on hyvät yhteistilat, kuten saunaosasto, kuivaushuone, ulkoiluvälinevarasto sekä lastenvaunuvarasto. Jokaiselle asunnolle on oma lämmin irtaimistovarastokomero. Talojen sisäpihalle jää suojaisa yhteispiha, johon on suunniteltu erilaisia paikkoja oleiluun sekä leikkivälineitä lapsille. Kuntokatu 11 E on savuton kiinteistö.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Hartela Länsi-Suomi Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut BST-Arkkitehdit Oy.

Asuntoihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Muuttaessaan pois asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

NCC ja VAV rakentavat Tikkurilaan kolme autopaikatonta kerrostaloa Joutsenmerkki-kriteerien mukaisesti

VAV Yhtymä Oy ja NCC ovat sopineet kolmen kerrostalon rakentamisesta Vantaan Tikkurilan Veturikujalle. Hanke toteutetaan pohjoismaisen Joutsenmerkki-ympäristömerkin kriteerien mukaisesti. KVR-urakan yhteisarvo on noin 19 M€.

Työt alkavat alkukesästä 2020 ja kohde valmistuu loppuvuodesta 2021. Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan kohteeseen tulee 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Rakennettava kiinteistö käsittää kolme kuusikerroksista taloa, joissa asuntojen koot ovat yksiöistä kolmioihin.

– On hienoa jatkaa Joutsenmerkki-rakentamista VAV:n kanssa. Toteutimme Vantaan Hakunilaan yhdessä siihen mennessä Suomen suurimman Joutsenmerkityn kerrostalon, joka on hyvä esimerkki siitä, että kriteeristön avulla rakentamisen hiilijalanjälkeäkin voidaan pienentää kustannustehokkaasti, kertoo NCC:n yksikön johtaja Tuomas Tonteri.

– VAV:lle terveellinen asuminen ja ympäristön kestävyys tarkoittavat tekoja, ja siksi talot rakennetaan Joutsenmerkki-kriteerit täyttäväksi. Talot tulevat loistosijainnille, josta on mainiot joukkoliikenneyhteydet kaikkialle maailmaan. Rakennusten ulkonäöstäkään ei tingitä, ja tiiliverhoillut talot istuvat kauniisti paikalleen. Vaikka talot lähtevät vasta rakenteille, ne ovat herättäneet jo suurta kiinnostusta asunnonhakijoiden keskuudessa. Näihin halutaan asumaan, sanoo VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Joutsenmerkin ympäristökriteereissä otetaan huomioon muun muassa rakennusmateriaalien ekologisuus ja alkuperä, käytettyjen kemikaalien turvallisuus ja terveellisyys, kosteudenhallinta sekä energiatehokkuus. Rakennusjätteen osalta tavoitteena on vähintään 70 prosentin kierrätysaste.

– Sertifikaatin vaatimukset vaikuttavat koko projektiin suunnittelusta alkaen. Työmaalla seurataan tarkasti jokaista rakennukselle tulevaa materiaalierää. Mukaan ei saa joutua materiaaleja, joiden tuoteseloste ei vastaa sertifikaatin kriteereitä. Tästä syystä koko työmaahenkilöstön perehdyttäminen Joutsenmerkin vaatimusten sisältöön on tärkeätä, Tonteri korostaa.

Ympäristöystävällisyys huomioidaan myös talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tuottamalla kesäaikainen kiinteistösähkö aurinkopaneeleilla ja tukemalla asukkaiden polkupyöräilyä. Veturikujan kohteessa tontti on autopaikaton lukuun ottamatta invapaikkoja. Myös ympäristön viihtyisyyteen ja viherrakentamineen panostetaan. Työmaalla toimitaan lisäksi NCC:n oman Vastuullinen työmaa -konseptin mukaisesti, joka kokoaa kaikki työmaan kestävää kehitystä edistävät teot konkreettisiksi ja mitattaviksi toimenpiteiksi.

NCC vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että toteuttamisesta. Arkkitehtisuunnittelun on hoitanut Arkkitehtitoimisto Kanttia2, taloteknisen suunnittelun Optiplan ja rakennesuunnittelun A-insinöörit.

Työmaan edistymistä voi seurata työmaasivujen kautta: https://www.ncc.fi/projektit/veturikuja-8-vantaa/

Joutsenmerkitty talo 

  • Joutsenmerkin kriteerit perustuvat rakennuksen elinkaariajatteluun
  • Talo on energiatehokas ja viihtyisä koti asukkaille
  • Sisäilma on hyvä
  • Talossa käytetyt rakennusmateriaalit ovat turvallisia, terveellisiä ja niillä on alhaiset päästöt

SRV toteuttaa Ojangon bussivarikon Vantaalle

Valokuvaaja: Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko

Vantaan kaupunki ja SRV ovat sopineet Ojangon bussivarikon toteuttamisesta Vantaalle. Hanke sisältää noin neljän hehtaarin kokoisen varikkoalueen 200:lle bussille tankkaus- ja latauspaikkoineen sekä huoltohallin, toimisto-osan ja bussien pesulinjaston rakentamisen. Urakan arvo on noin 13 miljoonaa euroa, mikä kirjataan SRV:n tilauskantaan toukokuulle.

Varikko sijoittuu Itä-Vantaalle Ojangon kaupunginosaan Kehä III:n pohjoispuolelle.  Alueelle rakennettavan varikkorakennuksen pinta-ala on noin 3 600 bruttoneliömetriä. Työt on aloitettu alueen raivauksella huhtikuun lopussa. Koko varikko valmistuu käyttöönotto- ja testausvaiheen jälkeen syksyllä 2021.

Valokuvaaja: Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko

”Lähdemme ilolla toteuttamaan Ojangon bussivarikkoa. Hankkeessa yhdistyvät hienosti SRV:n taidokas infra- ja toimitilarakentaminen sekä monipuolinen talotekninen osaaminen. Aiemmin olemme toteuttaneet vastaavia ratkaisuja muun muassa Helsingin Kalasataman REDI Kallioparkissa sekä Kehä I:n tunnelihankkeessa Espoon Keilaniemessä”, kertoo SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

Ojangon varikko korvaa Hakunilan keskustasta poistuvan ahtaan ja asutuksen keskellä sijaitsevan bussivarikon ja mahdollistaa tehokkaan ja ympäristöystävällisemmän joukkoliikenteen järjestämisen.

”Ojangon bussivarikko on merkittävä hanke koko itäisen HSL-alueen joukkoliikenteen tulevaisuuden ja sähköbussien liikennöinnin kannalta. Lisäksi vanha varikkoalue on rajoittanut voimakkaasti Hakunilan kaupunkirakenteen tiivistämistä ratikkareitin varrella. Uuden varikon sijainti Kehä III:n kupeessa mahdollistaa sekä Itä-Vantaan että Itä-Helsingin alueen bussiliikenteen tehokkaan ja taloudellisen operoinnin kalliita siirtoajoja välttäen”, kertoo kaupungininsinööri Henry Westlin Vantaan kaupungilta hankkeen taustoista.

Bonavalta uusia kaupunkivilloja Helsingin Laajasalon Kruunuvuorenrantaan

Havainnekuva Aidasta

Bonava rakennuttaa Kruunuvuorenrantaan 43 uutta, yhteisöllistä kaupunkivillaa. Ympäröivään luontoon asettuvien Asunto Oy Helsingin Aidan kaupunkivillojen suunnitelmat ovat Bonavan, Helsingin kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton yhteisen arkkitehtuurikutsukilpailun satoa. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusin koteihin kesällä 2021.

”Laajasalon Kruunuvuorenrantaan asettuvan Helsingin Aidan kotien suunnittelussa korostuu kaupunkivillojen tunnelma ja huvilamaisuus. Asukkaille tämä tarkoittaa kotien avautumista useampaan ilmansuuntaan, poikkeuksellisen väljiä näkymiä ympäröivään maisemaan sekä omaa rauhaa. Ja kuten Bonavan naapurustoajatteluun läheisesti kuuluu, nousee asukkaiden iloksi pihapiiriin erillinen Aidan maisemaan hienosti sulautuva viherkatolla varustettu piharakennus, jossa on sauna ja tilava kalustettu kerhotila”, sanoo Matti Kuronen, yksikönjohtaja, Bonava Suomi Oy.

Korttelin piha-alueen suunnittelussa korostuvat esteettömyys sekä pihan ilmeen sovittaminen luonnonkauniiseen maisemaan sopivaksi. Ekologisuutta Aidaan tuo jätteiden putkikeräys, joka tekee lajittelusta helppoa ja vähentää liikenteessä olevien jäteautojen määrää. Aida on mukana Rakennusteollisuus RT ry:n hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa rakennusten vähähiilisyyden arvioinnin laatua, luotettavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Kruunuvuorenrannasta kehittyy tulevaisuudessa noin 13 000 asukkaan kotipaikka, ja suuri osa alueesta jää metsiksi, puistoiksi, luonnonsuojelualueeksi ja vapaiksi rannoiksi. Asunto Oy Helsingin Aidan tontti rajautuu laajaan Gunillankallion virkistysalueeseen ja lähimmät ulkoilureitit alkavat aivan kotiovelta.

Lue lisää Helsingin Aidasta ja Bonavasta yhtiönä

Tripla on saanut Vuoden Lasirakenne 2020 -palkinnon

Suomen Tasolasiyhdistys ry on myöntänyt Triplalle Vuoden Lasirakenne -palkinnon 6.5.2020. Swecon arkkitehdit ja rakennetekniikan asiantuntijat ovat olleet mukana Triplan lasirakenteiden suunnittelussa.

Helsingissä Pasilan kaupunginosa on saanut uuden, uljaan keskipisteen viime vuoden lopussa, kun Pasilan asemanseutu uudistui Triplan kauppakeskuksen, uuden rautatieaseman, asuntojen, toimistojen ja hotellin myötä. Pasilan kaupunkikuvan kehitystä Triplan myötä on iloittu jo monesta syystä. Tuoreimpana saavutuksena Suomen Tasolasiyhdistys ry palkitsi Triplan Vuoden Lasirakenne 2020 -palkinnolla. Joka toinen vuosi jaettava palkinto nostaa esiin kiinnostavia, haastavia ja näyttäviä lasirakenteita Suomessa.

”Uskoisin, että Triplan kokonaisuuden lasirakenteet ovat yksi syy siihen, miksi Pasilan alue on saanut tämän hankkeen myötä suitsutusta. Tripla edustaa Pasilassa nykyarkkitehtuurin suuntausta, jossa lasirakentamisella on entistä suurempi merkitys. Triplan lasirakenteet ovat yksi keskeinen arkkitehtoninen osa-alue, joka tuo koko kaupunginosan uudelle vuosituhannelle”, pohtii Swecon arkkitehti Simo Anttilainen. ”Olemme Swecon tiimissä todella iloisia, että näyttävät lasirakenteet ovat saaneet kunnianosoituksen tämän palkinnon myötä.”

Palkintolautakunnan mukaan Triplan suunnittelussa on otettu taitavasti huomioon ympäröivän Pasilan alueen massiivinen rakenne tuomalla kokonaisuuteen keveyttä moniulotteisilla lasirakenteilla. Tripla edustaa uutta urbaania lasirakentamista, jossa on mukana lämminhenkisyyttä.

”Lasirakentamisella oli jo hankkeen kilpailuvaiheessa iso rooli. Helsingin kaupungilla on ollut merkittävä alueen ilmettä kehittävä visio, ja kaupunki on edistänyt tasokasta rakentamista Pasilan alueen kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Kiitos kuuluu ehdottomasti myös YIT:lle, joka on tarttunut rohkeasti lasirakentamisen haasteeseen Triplassa”, Anttilainen jatkaa.

Triplan lasirakenteista esille nousevat kolme pääkohtaa: moniulotteinen kokoseinän parvekelasijulkisivu, box-ikkunat ja aseman taitelasijulkisivu. Lasirakenteiden rakennetekninen suunnittelu on myös vaatinut edelläkävijän otetta.

”Rakenneteknisesti mielenkiintoisinta ja samalla myös haastavinta oli suunnitella taitelasiseinien konstruktiot. Meidän rakennesuunnittelun tiimimme on tehnyt loistavaa työtä tämän kanssa. Triplassa on kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen kiinnostavia rakenteita, joiden onnistuneesta toteuttamisesta voimme olla todella ylpeitä. Myös box-ikkunoiden testauksien valvonta on ollut kiinnostava työvaihe. Näitä ikkunarakenteita olemme olleet kehittämässä jo useiden vuosien ajan”, kertoo Jukka Sammi, Swecon julkisivujen rakennesuunnittelun osastopäällikkö.

Sweco toimi hankkeessa kumppanina Arkkitehdit Soini & Horto Oy:lle, kun hollantilainen Office for Metropolitan Architecture (O.M.A) jäi pois hankkeesta. Swecon arkkitehtien vastuualueena oli asemalohkon arkkitehtisuunnittelu. Sweco on vastannut myös asemakorttelin rakennesuunnittelusta sekä aseman, kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakennus- ja sähkötöiden valvonnasta. Erityisessä roolissa Sweco oli hankkeessa sijoittajien edunvalvojana.

Kysely: Viidennes Suomen kunnista aikoo rakentaa puukerrostaloja vuosina 2020-2021

Helsingin Kuninkaantammi, Taidemaalarinkatu 6 / Kuva: Puuinfo Oy

Noin 18 prosenttia Suomen kuntiin vuosina 2020-2021 rakennettavista palvelurakennuksista tulee olemaan puurunkoisia. Tiedot selviävät Rakennustutkimus RTS:n vuoden 2019 lopulla toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.

Kuntiin nousee tulevina vuosina tasaiseen tahtiin puisia kerrostaloja ja palvelurakennuksia. Vuosina 2018–2019 Suomen kunnista 19:ään rakentui puukerrostaloja. Tänä ja ensi vuonna määrän odotetaan kasvavan, sillä kunnista 54 arvioi rakentavansa puukerrostaloja. 44 kuntaa aikoo rakentaa puisia palvelurakennuksia vuosina 2020–2021.*

”Suunta vaikuttaa oikealta ja on positiivista, että yhä useampi kunta haluaa edistää puurakentamista. Toivottavasti mahdollisimman moni suunnitelluista hankkeista myös toteutuu, ja saamme kuntiin lisää puurunkoisia kerrostaloja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Vuosina 2020–2021 rakentumassa 55 puurunkoista palvelurakennusta

Selvityksen mukaan vuosina 2020–2021 kunnat aikovat rakentaa kaikkiaan 302 palvelurakennuskohdetta. Näitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit, hoitoalan rakennukset sekä muut julkiset rakennukset. Rakennuksista hieman alle viidennes, 55 kohdetta, on jo sovittu rakennettavaksi puusta. Esimerkiksi puurakenteisia päiväkoteja on tarkoitus rakentaa 21, kouluja ja opetusrakennuksia 25 kappaletta.

”Puurunkoisia palvelurakennuksia on tulossa laajasti ympäri Suomea. Niiden määrän kasvu kertoo kuntien halusta tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa. Samaan aikaan rakennusten turvallisuus ja terveellisyys ovat kunnille tietysti ykköskriteerejä, ja puu täyttää myös ne”, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Puurakentamisen suosion odotetaan kasvavan hoito- ja opetusrakennuksissa

Miltei puolet (49 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne ovat kiinnittäneet erityistä huomiota puurakentamisen edistämiseen. Yleisimpiä keinoja ovat muun muassa puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa, puurakentamisen suosiminen ja palvelurakennusten rakentaminen puusta. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että ne ovat kiinnittäneet erityistä huomiota myös hirsi- ja massiivipuurakentamiseen esimerkiksi rakentamalla palvelurakennuksia hirrestä ja massiivipuusta.

Vastanneista kunnista noin 48 prosenttia kertoi kiinnittävänsä huomiota myös rakentamisen ilmastovaikutuksiin esimerkiksi hiilineutraalisuuteen tähtäävien ohjelmien avulla, ja suosimalla vähähiilisiä energiamuotoja ja energiatehokkuutta lisäämällä.

* Puukerrostalojen määrässä on huomioitu 2-kerroksiset ja sitä korkeammat kerrostalot. Sama selvitys toteutettiin kunnille myös vuonna 2018, jolloin tarkasteltu ajanjakso oli kolme vuotta (2018–2020). Tuolloin 73 kuntaa kertoi suunnittelevansa puukerrostalojen rakentamista vuosina 2018–2020.

Tutkimuksen tausta: Tutkimus perustuu marras-joulukuussa 2019 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 288 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Tutkimuksen on toteuttanut Rakennustutkimus RTS. Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.