RT:n suhdannekatsaus ennustaa rakentamisen hallittua laskua

Asuntotuotannon ja infrarakentamisen vähentyminen painaa rakentamisen tänä vuonna nollan tuntumaan. Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan.

Asuntorakentaminen saavutti kuluneen nousukauden huippunsa viime vuonna. Suomessa aloitettiin yli 46 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 13 000 enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tänä vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan vähenevän alle 40 000 asunnon.

”Asuntorakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 10 000 asunnolla vuoden 2018 huippulukemiin verrattuna. Pudotus tulee vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Lasku on ollut odotettavissa, sillä kerrostaloasuntoja on valmistunut viime vuosina ennätysmäärin. Valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla, ja asuntomarkkinoiden peruskuva säilyy edelleen positiivisena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntorakentamista kannattelevat matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla.

Liike- ja toimistorakentaminen on putoamassa historiallisen matalalle tasolle, kun useiden suurhankkeiden jälkeen uudet aloitukset ovat jäämässä alle 5 miljoonan kuutiometrin. Viimeksi vastaavissa lukemissa on oltu 1990-luvulla. Teollisuuden rakentaminen sen sijaan piristyy vihdoin selvästi.

Julkinen palvelurakentaminen on noussut ennätyslukemiin väestön ja rakennusten ikääntymisen sekä kaupungistumisen myötä. Etenkin uusia sairaaloita ja muita hoitoalan rakennuksia rakennetaan vielä tänä vuonna vilkkaasti, mutta pitkään jatkunut kasvu alkaa vähitellen laantua.

30 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle

Uudisrakentamisen aloitusmäärien supistuminen vähentää myös infrarakentamisen pohjatöitä. Samalla valtion väylärahoitus on pienenemässä. Väylien kunnossapitoon suunnatun rahoituksen taso laskee viime vuodesta noin viidenneksen, 370 miljoonalla eurolla, mikä näkyy teiden ja ratojen kunnossa. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy kuluvana vuonna 2,5 prosentin laskuun.

”Tulevan hallituksen on pelattava korttinsa oikein talouskasvun hidastuessa. Kasvukeskusten riittävälle asuntotuotannolle ja vähäpäästöisille raideliikennehankkeille tulee luoda edellytykset, sillä niillä on keskeinen rooli työllisyyden kehitykselle”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Randell nostaa esiin etenkin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion ja kuntien väliset sopimukset sekä suurten raideinvestointien toteuttamiseen tarvittavat väyläyhtiöt. ”Ratkaisujen siirtyminen olisi nyt myrkkyä taloudelle”, Randell toteaa.

Rakennusalalla työllisten määrä pysyttelee tänä vuonna noin 198 000 henkilössä, johon se kohosi viime vuonna. Alalle on tullut neljän viime vuoden aikana peräti 30 000 työpaikkaa lisää, mikä on voimakkaasti nostattanut koko Suomen työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työlliset vähenevät rakentamisessa 5 000:lla, kun koko rakentamisen arvioidaan taittuvan kahden prosentin laskuun.

Helsingin Malmille tulossa yli 150 asunnon kokonaisuus Skanskan rakentamana

As. Oy Helsingin Tullinpuisto ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22. Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Skanska rakentaa Helsingin kaupungille kahden asuntoyhtiön kokonaisuuden Malmille. Yhtiöissä on yhteensä 156 asuntoa.

Malmin Tullivuorentien eteläpuolella avautuvassa Longinojan laaksossa ovat esirakennustyöt jo pitkällä. Hankkeen varsinaiset rakennustyöt alkavat toukokuun alussa, ja työt saadaan päätökseen keväällä 2021.

Koko kokonaisuuteen kuuluu kuusi kerrostaloa ja yksi rivitalo sekä yhteispiha ja pysäköintialue. Kerrostalot ovat viisikerroksisia. Yhtiöt ovat As. Oy Helsingin Tullinpuisto, jonka asunnot ovat omistusasuntoja, ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22, jossa on vuokra-asuntoja.

Värikkäät muuratut kerrostalot sijoittuvat tontille puolikaaren muotoon. Kaareva rivitalo asettuu puolikaarta vastapäätä siten, että väliin jää yhteispiha.

Alueella on huomioitu myös hulevesien eli rakennetuilta alueilta pois johdettavien sade- ja sulamisvesien hallinta. Hulevesien hallinnalla pyritään esimerkiksi ehkäisemään rankkasateiden aiheuttamaa tulvimista. As. Oy Helsingin Tullinpuiston ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22:n pihaan ja läheisyyteen toteutetaan luonnonkivin kivettyjä ja istutusten rajaamia hulevesipainanteita, joissa sadevedet ja sulamisvedet pääsevät viipymään ennen imeytymistään maaperään.

Kaikkiaan Tullivuorentien eteläpuolelle syntyvälle uudelle asuinalueelle on kaavoitettu asuntoja noin 500 asukkaalle. Katujen rakentaminen alkoi vuonna 2017 ja tonttien esirakentaminen vuonna 2018. Talot on kaavoitettu molemmin puolin Longinojan puroaluetta. Suojeltu Longinoja on lohien kutemapaikka.

NCC rakentaa Kruunuasunnoille kaksi puukerrostaloa Linnanfältin alueelle Turkuun

NCC on allekirjoittanut sopimuksen Kruunuasunnot Oy:n kanssa kahden puukerrostalon rakentamisesta Turun Linnanfältin alueelle. Sopimuksen arvo on noin 11,5 MEUR. Kruunuasunnoilla ja NCC:llä on myös esisopimus mahdollisesta lisärakentamisesta.

Turun Linnanfältti on yksi Suomen suurimmista käynnissä olevista puukerrostalohankkeista, johon rakentuu 2020-luvun taitteessa useita 2-5-kerroksisia puukerrostaloja noin 1500 asukkaalle.

– Linnanfältin alueelle rakentamamme ensimmäinen puukerrostalokohde valmistui vuosi sitten. Nyt saamme iloksemme jatkaa alueella Kruunuasuntojen kanssa ja olla rakentamassa Linnanfältistä puurakentamisen malliesimerkkiä Suomessa, kertoo NCC:n toimialajohtaja Esa Lehmusvuori.

Puukerrostalojen määrä on selkeässä kasvussa. Puurakentaminen on tärkeässä roolissa biotalouden edistämisessä. Puun käytön lisääminen rakentamisessa tukee osaltaan myös kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista.

– Puurakentaminen vaatii osaavia suunnittelijoita ja tekijöitä. Pohjoismaisena konsernina NCC:llä on kokemusta puurakentamisesta myös Ruotsissa ja Norjassa, Lehmusvuori sanoo.

Linnanfältin alueelle nouseva KOY Päivänsäde 3 käsittää yhteensä 64 asuntoa kahdessa eri rakennuksessa. Urakkaan kuuluu lisäksi yhteiskäyttötiloina toimivan piharakennuksen ja maanalaisen autohallin rakentaminen. Maarakennustyöt alkoivat maanpuhdistustöillä jo vuodenvaihteen jälkeen ja nyt töitä jatketaan ylöspäin. Kohde valmistuu kesällä 2020.

– Kruunuasuntojen strategiaan kuuluu vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen valituille kasvukeskuspaikkakunnille, joista Turku on yksi. Tarkoituksenamme on rakentaa uusia elinkaariesteettömiä asukkaan elämänvaiheisiin muuntautuvia kerrostalokoteja. Nyt Turkuun toteutettava kohde vastaa tähän tarpeeseen täyttäen samalla rakentamisellemme asetetut vastuullisuustavoitteet, kertoo Kruunuasuntojen kiinteistöjohtaja Juhani Solkinen.

Video: Vastuullista rakentamista Turun linnan kupeessa

Fazerin Lahden ksylitolitehtaan rakentaja on valittu

Fazer ja rakennusyhtiö NCC ovat allekirjoittaneet sopimuksen kauran kuorista ksylitolia valmistavan tuotantolaitoksen rakentamisesta Fazer Myllyn viereen Lahden Kasakkamäelle. Sopimuksen arvo on noin 10,7 miljoonaa euroa. Ksylitolitehtaan rakentaminen on Fazerin historian merkittävin uusinvestointi uudelle toimialalle.

Rakennushanke sisältää ksylitolitehtaan, siihen kuuluvat oheislaitteiden rakenteet, aluetyöt ja Lahden tehdasalueen parkkipaikan laajennuksen. Projekti toteutetaan projektinjohtourakkana, joka sisältää myös uuden tehtaan LVIS-työt. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 4 000 neliömetriä.

Ksylitolin valmistaminen kauran kuorista on todellinen innovaatio

Fazerin Lahden kauramyllyn viereen avattava tuotantolaitos on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Kauramyllyn sivutuotteena syntyy vuosittain useita miljoonia kiloja kauran kuoria. Aiemmin kauran kuoret ovat menneet eläinten rehuksi ja biopolttoon.

”On hienoa vahvistaa suomalaista kauraosaamista ja palauttaa kotimaisen ksylitolin valmistaminen takaisin Suomeen. Myllymme Lahdessa on maailmanluokan edelläkävijä kauratuotteissa. Tämän investoinnin myötä olemme ensimmäinen teollinen toimija, joka hyödyntää kauran kuoret niiden arvoa lisäämällä. Aloitamme luottavaisin mielin rakentamisen yhteistyössä NCC:n kanssa. Meillä on takana onnistunut rakennusprojekti Vantaalla ja jaamme yhteiset arvot, joissa työntekijöiden turvallisuus on avainroolissa”, sanoo ksylitolitehdashankkeen vetäjä, johtaja Anna Nicol Fazerilta.

Tavoitteena on myydä kasvipohjaista raaka-ainetta maailmanlaajuisesti.

Turvallisuus on huomioitu laajalti Lahden työmaa-alueella

Ksylitolitehtaan työt käynnistyivät helmikuussa 2019 puiden kaatamisella ja pintamaan poistolla. Työmaakonttori ja sosiaalitilat sekä työmaa-aitaus ja väliaikaiset parkkipaikat ovat valmiita.  Varsinaiset rakennustyöt alkoivat tällä viikolla. Tuotantolaitteiden asennukset alkavat loppuvuodesta 2019 ja tuotantolaitos otetaan käyttöön loppuvuodesta 2020.

”Turvallisuus liikkuminen alueella ja sen ympäristössä on varmistettu. Työmaa on oma alueensa ja se on erotettu Lahden muusta tehdasalueesta työmaa-aidoilla, sekä työmaalle kulkeminen tapahtuu omasta tie liittymästä. Työmaa-alueelle on asennettu myös oma kulunvalvonta ja seurantajärjestelmä. Lähiaikoina paikalle on tulossa työmaakyltti ja opastus”, sanoo rakennusprojektista Fazerilla vastaava johtaja Janne Toivanen.

Fazer julkaisi ensimmäisen uutisen 40 miljoonan euron investoinnista Lahteen tammikuussa 2019. Tarkemmat yksityiskohdat hankkeesta julkaistiin maaliskuussa, kun tuotannossa käytettävä uusi teknologia oli patentoitu.

PUTKIREMONTTIBAROMETRI: ONKO TALOYHTIÖILLÄ VARAA PUTKIREMONTTEIHIN MYÖS TULEVAISUUDESSA?

Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.

Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.

– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.

Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseen

Paljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.

– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.

Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.

Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.

–  Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.

Tutustu raporttiin.

Are Lapin keskussairaalan laajennuksen talotekniikkakumppaniksi

Havainnekuva Verstas Arkkitehdit

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä valitsi Are Oy:n Lapin keskussairaalan laajennushankkeen kehitysvaiheen talotekniikkakumppaniksi. Allianssimallilla toteutettavan laajennushankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin 124 miljoonaa euroa, josta talotekniikan osuus on noin 37 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan pysäköintitalo, jonka kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kehitysvaihe alkoi tammikuussa 2019 ja päättyy marraskuussa 2019, jonka jälkeen alkavan toteutuksen on määrä olla valmis syyskuussa 2023.

Laajennushanke sisältää kahden uudisrakennuksen rakentamisen nykyisen sairaalaan alueelle Rovaniemellä. Noin 22 700 neliömetrin suuruiseen rakennukseen sijoittuvat yleissairaalan toiminnot ja toiseen, noin 8 000 neliömetrin rakennukseen psykiatrinen sairaala. Lisäksi peruskorjattavia tiloja on 2 800 neliömetriä. Sairaala palvelee koko Lapin alueen asukkaita. Sen halutaan olevan terveyttä, hyvinvointia ja toipumisprosessia edistävä potilaslähtöinen kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu rakennuksen ekologisen jalanjäljen minimointi sekä investoinnin ja käytön kokonaistaloudellisuus.

– Nykyinen sairaalarakennus ei enää riitä palvelemaan alueen asukaskuntaa kooltaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan. Esimerkiksi leikkaussaleille, päivystykselle ja apteekille tarvitaan päivitetyt, toiminnan mahdollistavat tilat. Uudisrakennuksessa saamme käyttöömme joustavat ja tarkoituksenmukaiset tilat”, sanoo laajennushankkeesta vastaava Janne Keskinarkaus Lapin sairaanhoitopiiristä.

– Allianssimalli valikoitui ratkaisuksi tarpeeseemme varmistaa, että rakentamisessa huomioidaan sairaalatoiminnan erityisvaatimukset hankkeen alusta loppuun saakka, Keskinarkaus jatkaa.

Talotekniikka näyttelee yhä suurempaa roolia rakennushankkeissa. Lapin keskussairaalan allianssissa talotekniikkakumppani on nostettu allianssin varsinaiseksi jäseneksi rakennusurakoitsijan rinnalle.

– Vaativien kokonaisuuksien urakointi vaatii saumatonta yhteistyötä hankkeen eri osapuolten kesken. Olemme mukana merkittävissä sairaalarakentamisen alliansseissa, kuten Bothnia High 5 – projektiallianssissa, jossa rakennamme H-uudisrakennusta Vaasan keskussairaalalle sekä KYS Uusi Sydän 2025 – projektissa, jossa peruskorjataan Kuopion yliopistollisen pääsairaalan vuodeosastotorni sekä rakennetaan uusi kymmenenkerroksisen sairaalatorni. Kun talotekniikkakumppanin ääni kuuluu jo hankkeen kehitysvaiheessa, saadaan suurimmat haasteet ratkottua yhdessä ennen toteutusta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, summaa Aren aluejohtaja Jouni Riikola.

Allianssiin kuuluvat Lapin sairaanhoitopiirin ja talotekniikkakumppanina toimivan Aren lisäksi hankkeen rakennusurakoitsijana toimiva YIT, arkkitehtisuunnittelusta vastaava Verstas Arkkitehdit sekä erikoissuunnittelun ryhmä, johon kuuluvat Granlund, WSP Finland sekä L2 Paloturvallisuus.

Ovatko Suomen hallit kestäviä? Tukes selvittää PVC-katteisten teräsrunkoisten hallien turvallisuutta

Teräsrunkoisten PVC-hallien kantavissa rakenteissa on havaittu rakennesuunnittelusta johtuvia puutteita. Lisäksi puutteita on havaittu hallien CE-merkinnöissä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää tänä vuonna PVC-katteisten teräsrunkoisten hallien turvallisuutta.

Tukesin valvontahankkeen kohteena on noin 30 halleja valmistavaa yritystä tai maahantuojaa, joilta pyydetään selvitystä hallien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen käytetyistä menettelyistä, asiakirjoista ja suunnitelmista. Erityisen tarkastelun kohteena ovat laajarunkoiset hallit ja maneesit.

Hallien kantavan teräsrungon vaatimustenmukaisuus on osoitettava EN 1090-1 -standardin mukaisella suoritustasoilmoituksella ja CE-merkillä. Hallien lujuuslaskelmat on tehtävä eurokoodistandardien mukaisesti ja hallien konepajatoteutuksessa pitää noudattaa EN 1090-2 -standardia.

Hankkeen kesto on noin 10 kuukautta. Asiakirjojen tarkastuksen lisäksi Tukes tekee valvontakäyntejä kohdeyrityksiin ja testauttaa markkinoilla olevia halleja pistokoeluontoisesti.  Hallien rungon testautus tehdään kolmannen osapuolen tarkastuksena hallin toteutukselle sekä hallin lujuuslaskelmille.

Hankkeessa tarkastetaan kattavasti Suomen markkinoilla olevien PVC-hallien tuotetiedot ja CE-merkintään liittyvät asiakirjat. Lisäksi valmistajalta pyydetään tarkempia selvityksiä aikaisemmista valmistuneista kohteista.

Erityistarkastelussa ovat yritykset, jotka valmistavat laajarunkoisia halleja tai maneeseja, jotka kuuluvat lain laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista soveltamisalueen piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset tai eläinsuojat.

Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon tornitalo sekä asuntoja noin tuhannelle

Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman. Pöllölaaksoon suunniteltu tornitalo.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon asemakaavamuutoksen, jonka myötä alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja noin tuhannelle asukkaalle. Lisäksi kaava mahdollistaa 16-kerroksisen tornitalon rakentamisen.

Alueelle on suunniteltu muun muassa palveluasumiseen sopivia asuintaloja sekä opiskelija-asuntoja. Radiokadulle ja Kuuluttajankadulle avautuvat katutason tilat osoitetaan liike-, toimisto-, palvelu- tai monitoimitiloiksi. Korttelialue on yksityisomistuksessa ja tällä hetkellä MTV-yhtiön käytössä. Nykyiset toimitilat on rakennettu 1967–1983.

Pöllölaakson asuinalue rakennetaan suuren korttelipihan ympärille muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Rakennusmateriaali on osin punatiiltä kuten naapuritaloissa. Ilmalankadun ja Radiokadun kulmaan rakennettava tornitalo toimii kaupunkirakenteellisena maamerkkinä ja sopeutuu korkeutensa puolesta läheisiin vesitorneihin. Kaksi vesilinnaksi kutsuttua punatiilijulkisivuista vesitornia ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaita, asemakaavalla suojeltuja rakennuksia.

Yleinen jalankulkuyhteys kulkee Ilmalankadulta korttelin läpi Keskuspuistoon. Alueen lounaisosassa pieni maa-alue liitetään osaksi Keskuspuistoa.

Suomen Arkkitehtiliitto esittää: Tapiolan uimahalli säilytettävä

Kuva: Espoon Kaupunki

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on erittäin huolestunut Espoon kaupungin aikeista purkaa kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkimaisemallisesti merkittävä Tapiolan uimahalli.

Muutokset Tapiolan keskustan alueella ovat viime vuosina olleet suuria: kaupunkikuvan mittakaava on muuttunut ja tulee muuttumaan lisää lähivuosina.

–      Parhaiten säilynyt osa on keskusallas ja sitä ympäröivät rakennukset. Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen ja atrium-katsomoineen on erottamaton osa keskusaltaan ympärille muodostunutta kokonaisuutta, jota voidaan verrata Helsingin Senaatintoriin.  Molemmat ovat osa kaikkien suomalaisten yhteistä historiaa, ja myös osa maamme suhteellisen nuorta kaupunkirakentamisen historiaa. Huomionarvoista on se, että Tapiolan uimahalli on Suomen viidenneksi vanhin uimahalli, ja pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin Yrjönkadun uimahallin jälkeen, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo.

Tapiolan puutarhakaupunki, suomalainen sovellus kansainvälisestä puutarhakaupunki-ideologiasta, sai kansainvälistä tunnustusta jo valmistuessaan 1950–60 -luvuilla. Osaksi maisemaa sijoittuneet, arkkitehtuuriltaan edistykselliset rakennukset ja ennakkoluuloton julkisten toimintojen ja asumisen yhdistäminen tekivät siitä maailmankuulun. Tapiola on myös olennainen osa Suomen itsenäisyyden ajan kaupunkirakentamisen historiaa. Se todistaa sitä, kuinka sodanjälkeisessä Suomessa arkkitehtuuri haluttiin osaksi kaikkien ihmisten arkea.

Tapiola on yksi ympäristöministeriön nimeämistä kansallismaisemista, ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy myös Suomen modernismin merkittävien kohteiden valikoimaan, jonka Suomen Docomomo-työryhmä julkaisi vuonna 2017.

Suunnannäyttäjäksi muun modernin rakennuskannan korjaamiselle

–      Rakennukset ovat aina parhaimmillaan alkuperäisessä käytössä. Silti rakennusten käyttöön liittyvät tekijät ja tarpeet voivat muuttua aikojen kuluessa. Jos edellytyksiä alkuperäiselle käyttötarkoitukselle ei enää ole, voidaan harkita uutta, olemassa olevaan rakennukseen soveltuvaa käyttöä. Esimerkki modernismin arkkitehtuuria edustavan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta Tapiolassa on entisen kirjapainon eli WeeGee-talon muutos museo- ja opetuskäyttöön, Helander sanoo.

Merkittävimpien rakennusten ja ympäristöjen säilymiseksi tulee käyttää kaikkia tutkimuksen ja suunnittelun mahdollistamia keinoja. Siksi myös Tapiolan uimahallin korjaamisessa tulee hyödyntää laaja-alaisesti modernin arkkitehtuurin ja etenkin betonirakenteiden korjaamiseen liittyvää tietämystä, osaamista ja innovointia. Tapiolan uimahallin korjaaminen voisi toimia suunnannäyttäjänä myös muun modernin rakennuskannan korjaamiselle. SAFA esittää Tapiolan uimahallin säilymistä tuleville sukupolville osana kansallismaisemaa ja osana suomalaista historiaa.

Elite Alfred Berg ja Lapti sopimukseen Kuopion Portin A-vaiheen toimitiloista

Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkustajien odotustilat.

Elite Alfred Bergin kiinteistörahasto on allekirjoittanut sopimuksen Kuopion Portin A-vaiheen liike- ja toimistotilojen ostamisesta Lapti Group -konserniin kuuluvalta Rakennusliike Lapti Oy:ltä. Elite Alfred Berg Vuokratuotto Erikoissijoitusrahaston omistukseen siirtyy yhteensä 3 484 m2 liike- ja toimistotiloja. Kuopion Portin A-vaihe valmistuu vuoden 2020 alussa.

Kuopion rautatieaseman ja linja-autoaseman viereen vaiheittain vuosina 2020-2023 valmistuva Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluu asuntoja, palveluasumista, toimisto- ja liiketiloja, pysäköintilaitos ja matkustajien odotustilat.

”Olemme tyytyväisiä kotimaisen Elite Alfred Bergin kanssa solmitusta kaupasta. Olemme koko ajan pitäneet Kuopion Porttia houkuttelevana kohteena keskeisen sijaintinsa ja loistavien liikenneyhteyksiensä vuoksi. Kuopion Portista on tulossa merkittävä työnteon ja urbaanin asumisen keskus Kuopion torin läheisyydessä”, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pesola.

”Kuopion Portin A-vaihe on Vuokratuotto-rahastomme ensimmäinen sijoitus Kuopioon. Rahasto sijoittaa matalariskisiin toimitila- ja asuntokohteisiin suomalaisissa kaupungeissa. Olemme mielellämme kehittämässä Kuopion toimistotilojen tarjontaa, etenkin kun tällaiselle paikalle uutta toimistotilaa kaupungin keskustassa rakennetaan vain hyvin harvoin”, toteaa Elite Alfred Bergin kiinteistövarainhoidon johtaja Jaakko Ristola.

Myyjän taloudellisena neuvonantajana kaupassa toimi Aveon Advisors Oy.