Avain Yhtiöt toteuttaa Muuramen Kinkomaan alueen ensimmäiset asumisoikeusasunnot

Havainnekuva Vitapoliksen alueesta.

Avain Yhtiöt rakennuttaa Päijänteen läheisyyteen Muuramen Kinkomaalle kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa, joihin tulee yhteensä 66 asumisoikeusasuntoa.

Muuramen Kinkomaan kauniisiin maisemiin Päijänteen läheisyyteen on juuri aloitettu rakentamaan kahta kuusikerroksista kerrostaloa, Muuramen Poijua ja Lossia. Valmistuttuaan talojen 66 asumisoikeusasuntoa ovat Kinkomaan alueen ensimmäiset laatuaan. Talot sijaitsevat upealla paikalla järven lähellä hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä kattavista palveluista. Hyvin varustellut asunnot ovat kooltaan 30,5 neliöisiä yksiöitä, 42,5-56 neliöisiä kaksioita ja 71-75 neliöisiä kolmioita. Kaikissa asunnoissa on tilava lasitettu parveke tai terassi, josta voi ihailla upeaa Suomen luontoa. Irtaimistovarastot ja yhteinen saunaosasto sijaitsevat talojen pihalla viehättävissä, viherkatollisissa piharakennuksissa.

Urakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Oy ja talojen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtipalvelu Oy. Talojen arvioitu valmistumisajankohta on 31.10.2020 ja niiden myynnin aloitusta valmistellaan parhaillaan. Kohteen postituslistalle voi liittyä osoitteessa https://www.avainasunnot.fi/kinkomaa.

Avaimen myyntineuvottelijat osallistuvat Jykian järjestämään Vitapoliksen kesäiltaan keskiviikkona 12.6.2019 klo 17-19.30 osoitteessa Parantolantie 24, Kinkomaa. Tervetuloa tutustumaan Avain Yhtiöihin ja asumisoikeusasumiseen!

YIT peruskorjaa Espoon Laajalahden ja Tuomarilan koulut elinkaarimallilla

YIT ja Espoon kaupunki ovat sopineet Espoon Laajalahden ja Tuomarilan alakoulujen peruskorjauksista sekä molempien koulujen laajennuksesta elinkaarihankkeena yhdessä Caverionin kanssa. Sopimusten arvo on YIT:n osalta yhteensä noin 32 miljoonaa euroa, ja se kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan. Työt käynnistyvät purkutöillä syksyllä 2019. Töiden on määrä valmistua syksyllä 2021, jolloin myös alkaa vuoteen 2041 ulottuva ylläpitojakso.

Laajalahden koulun peruskorjattava osa on laajuudeltaan 2 794 brm2 ja laajennusosa 4 596 brm2. Tuomarilan koulun peruskorjaus käsittää 1 796 brm2 ja laajennus 5 415 brm2.

”Pitkän valmistelu- ja neuvotteluvaiheen jälkeen on aina hienoa, kun sopimus saadaan allekirjoitettua ja hanke lähtee toden teolla käyntiin. Elinkaarihankkeet toteuttavat osaltaan Espoon Koulut kuntoon -ohjelmaa. Yhteistyö YIT:n kanssa on sujunut aiemmissa hankkeissa hyvin ja sitä luonnollisesti odotamme tältäkin hankkeelta”, suunnittelupäällikkö Kimmo Martinsen Tilapalvelut-liikelaitoksesta sanoo.

YIT vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja rakennustöistä. Caverion vastaa talotekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rakennettavien laajennusten osalta kiinteistöjen huollosta, kunnossapidosta ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmista 20 vuoden sopimuskauden ajan. Molempien koulujen peruskorjattavat, 1950-luvulla rakennetut, osat ovat suojeltuja rakennuksia, joiden elinkaarivastuu säilyy Espoon kaupungilla.

Energiatehokkuus ja olosuhteet huippuluokkaa

Peruskorjausten ja laajennusten suunnittelussa korostuvat muuntojoustavuus, energiatehokkuus, sisäilmaolosuhteet, käytettävyys ja elinkaariajattelu. Oppimisympäristön muunneltavuus erilaisiksi oppimistiloiksi, oppimistoreiksi, ohjaa sekä rakentamisen että talotekniikan teknisiä ratkaisuja.

”Laajalahden ja Tuomarilan koulut on suunniteltu toimimaan monipuolisesti ja joustavasti kaupungin, oppilaiden ja koulun henkilökunnan muuttuvien tarpeiden mukaan pitkälle tulevaisuuteen.  Espoo on edelläkävijä elinkaarimallin käyttäjänä julkisissa rakennuksissa, ja olemme tehneet pitkään hyvää yhteistyötä. Parhaillaan teemme elinkaarimallilla Kirstin ja Viherlaakson koulujen peruskorjauksia, joiden lisäksi olemme aiemmin peruskorjanneet samalla urakkamallilla Lintuvaaran ja Päivänkehrän koulut”, kertoo Toimitilat-segmentin johtaja Esa Neuvonen YIT:ltä.

”Kumppanuuteen perustuva elinkaarimalli on osoittanut toimivuutensa kuntien palvelurakentamisessa”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

Rakennuskonevuokrauksen kasvu asettumassa tänä vuonna kääntyäkseen taas v. 2020 lievään kasvuun

Rakennuskonevuokrauksen kasvu jatkuu kuluvan vuoden alkupuoliskon, mutta laantuu sitten hetkeksi. Vuosivolyymi jää vuonna 2019 edellisen vuoden tasolle, mutta ensi vuodelle ennakoidaan parin prosentin kasvua.  Markkinanäkymät ovat nyt heikommat kuin marraskuun 2019 ennusteessa. Kehityksen taustalla ovat maailmantalouden ja Suomen talouden heikentyneet näkymät sekä rakentamisen aiempaa heikommat näkymät uudistalonrakentamisessa ja infrarakentamisessa.

Vuokramarkkinoiden kasvu jatkuu kuluvana vuonna muilla sektoreilla: korjausrakentamisen, teollisuuden, palvelualojen, kuluttajien sekä julkisten hankkeiden vuokrakysyntä kasvaa sekä tänä että ensi vuonna.  Ensi vuonna uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee edelleen, kuitenkin vähemmän kuin 2019. Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoivat viime vuonna, mutta on kääntymässä selvään laskuun tänä ja ensi vuonna. Kalustoissa on ollut uusimistarvetta useamman vuoden korkean käyttöasteen takia, mutta rakentamisen käytön rauhoittuminen näkyy kaupassa.

Talouskehityksessä on paljon epävarmuustekijöitä

Talousennusteita on pudotettu selvästi kuluneena vuonna. Kansainvälisen talouden riskitekijät ovat edelleen ratkaisematta. Kauppasota, Brexit ja Italian velkaantumisongelma hidastavatkin luottamusta ja talouden kasvunäkymiä. Taantumaa ei kuitenkaan odoteta. Euroopan talousnäkymät ovat heikentyneet voimakkaasti mm. Saksan talouden ja teollisuuden hitaan kasvun takia. Autotullit Yhdysvaltoihin ovat suuri uhka Saksalle ja vaikutukset suuret myös Suomelle. EU-komission toukokuun 2019 kasvuennuste Euroalueen taloudelle on kuluvalle vuodelle 1,2 ja ensi vuodelle 1,5 prosenttia.

Suomen BKT-ennusteet ovat tälle vuodelle 1,5 ja ensi vuodelle 1 prosentin tasolla. Suomen taloudessa kuluttajakysyntä on nyt keskeistä. Kuluttajien luottamus on korkealla, työpaikkojen määrä kasvaa ja ansiotaso nousee. Matala korkotaso jatkuu ainakin kuluvan ja ensi vuoden. Taloustilanne on edelleen hyvä. BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,2 prosenttia 2019 1. neljänneksellä, ja työllisten määrä on kasvussa.

Rakennuskoneiden vuokramarkkinat ja niiden volyymimuutos (ei sisällä hintojen muutosta).

Rakentamisen määrä vähenee kuluvana ja ensi vuonna

Rakentamisen määrän viime vuosien vaihtelut ovat lähtöisin uudistalonrakentamisesta. Korjausrakentamisen määrä on kehittynyt siihen nähden tasaisesti, minkä ennakoidaan myös jatkuvan. Uusien talonrakennushankkeiden aloitusten huippu oli kesällä 2018.  Niiden rakentamista riittää kuluvan vuoden puoliväliin..syksyyn, mutta sen jälkeen alkaa alamäki. Erityisesti uusien kerrostalojen sekä liike- ja toimistorakentamisen määrä vähenee jatkossa. Julkisten hankkeiden määrä pysyy korkealla. Erityisen aktiivista on sairaalarakentaminen. Forecon arvioi koko uudistalonrakentamisen määrän vähenevän tänä vuonna 3 ja ensi vuonna 6 prosenttia. Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkavan kasvuaan – se siirtyy rakentamisen veturiksi. Infrarakentaminen vähenee oleellisesti kuluvana vuonna ja hieman vähemmän ensi vuonna. Uuteen hallitusohjelmaan saataneen merkittäviä panostuksia infraan, mutta se ei näy juurikaan  työmaatoimintoina vielä ensi vuonna. Rakentamisen markkinakehitys eriytyy alueellisesti. Rakentamisen määrä kasvaa edelleen pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla, mutta vähenee pääsääntöisesti muilla alueilla. Asuntojen ylitarjonnan takia, tietyissä kaupungeissa, uusien asuntojen aloitusmäärät vähenivät viime vuonna useita kymmeniä prosentteja.

Konevuokrausmarkkinat kehittyvät jatkossakin rakentamista myönteisemmin

Vuokraustoiminnan arvo nousi viime vuonna 830 miljoonaan euroon. Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi pysyy tänä vuonna ennallaan ja kasvaa ensi vuonna 2 prosenttia. Valtaosa (3/4) konevuokrauksesta palvelee rakentamista. Muu kysyntä on peräisin teollisuudesta, palvelutuottajilta, julkishallinnosta ja kuluttajilta huolto-, asennus- ym. töihin.

Vuokrakysyntää vähentää eniten v 2019 liike- ja toimistorakentamisen voimakas lasku ja v 2020 kerrostalohankkeiden väheneminen. Näiden painoarvo rakennuskoneiden vuokrauksessa on merkittävä. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee v 2019 3 ja ensi vuonna 1 prosenttia.

Ensi vuoden kasvu toimitilapuolella aiheutuu useiden toimitilahankkeiden käynnistymisestä kuluvan vuoden lopulla, jolloin konekäyttö on aktiivista ensi vuonna. Tässä taloustilanteessa hankkeiden käynnistäminen saattaa kuitenkin myös lykkäytyä, joka tuo ensi vuoden toimitilakäytön kasvuun riskejä.

Korjausrakentaminen nousee konevuokramarkkinoiden veturiksi

Konevuokrauksen kasvu korjausrakentamisessa jatkuu 3-4 prosentin tasolla kuluvana ja ensi vuonna. Uudisrakentamisen hiipuessa mielenkiinto korjausrakentamiseen kasvaa. Korjausrakentamisessa on volyymin ohella potentiaalia lisätä monipuolisesti koneiden käyttöä. Korjaamisen painottuminen ammattimaiseen toimintaan lisää myös koneiden käyttöä.

Rakennuskonevuokraus muille aloille kasvaa keskimäärin 2 % sekä tänä että ensi vuonna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden korkea käyttöaste lisää kunnossapitotöitä ja siten vuokrauskysyntää. Palvelualat lisäävät edelleen vuokrakoneiden käyttöä. Kuluttajien talous- ja työllisyystilanteen paraneminen ja hyvä luottamus oman talouden myönteiseen kehittymiseen näkyy vuokrauksen kasvuna.

Korjausrakentamisen kasvu kasvattaa sääsuojausten kysyntää. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna odotettua enemmän 4–8 prosenttia. Tämän vuoden näkymä on negatiivinen. Muutoksen ennakoidaan olevan -15…-5 prosentin haarukassa. Ensi vuodelle odotukset ovat edelleen laskevat, arvio on tällä hetkellä -10…-5 %.

:KATSO VIDEO: Are solmi jättisopimuksen Blominmäen jätevedenpuhdistamon talotekniikasta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) rakennuttaa Espoon Blominmäkeen uuden jätevedenpuhdistamon. Kohteen projektinjohtourakoitsija YIT on valinnut Aren talotekniikan projektinjohtokumppanikseen. Arvoltaan noin 53 miljoonan euron sopimus on Aren historian suurin ja se kattaa kohteen LVI-, sprinkleri-, sähkö-, instrumentointi- ja automaatiotyöt. 

Blominmäen puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää jatkossa riittäisi käsittelemään kaikkia alueen jätevesiä. Puhdistamossa tullaan käsittelemään noin 550 000 Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion, Länsi-Vantaan ja mahdollisesti Vihdin asukkaan jätevedet. Vuoteen 2040 mennessä uuden laitoksen läpi arvioidaan virtaavan 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin.

Pääosin kallion sisään rakentuvan puhdistamon tila on louhittu ja rakennustyöt ovat alkaneet. Puhdistamon rakentamiseen, varusteluun ja käynnistysvaiheeseen on varattu yhteensä neljä vuotta. Hankkeen on määrä valmistua elokuussa 2022. Toteutuksen vaativuus ja tiukka aikataulu ovat keskeiset syyt, miksi hanke toteutetaan perinteisten urakkamuotojen sijaan yhteistoiminnallisena urakkana.

– Blominmäen jätevedenpuhdistamo on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä eri osapuolten kesken. Are valikoitui hankkeen talotekniikkakumppaniksi, koska tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin, heillä on riittävät resurssit urakan toteuttamiseen sekä kokemusta vaativien kalliotilahankkeiden talotekniikkatoteutuksesta. Yhdessä pystymme varmistamaan asiakkaalle parhaimman mahdollisen lopputuloksen, sanoo Anne Piiparinen,YIT:n Infraprojektit-segmentin Teollisuus ja rakennustekniset työt -divisioonan johtaja.

– Are pystyi jo tarjousvaiheessa osoittamaan innovatiivisuutta ja ratkaisuhakuisuutta. Kokonaisuudessaan tarjous oli kilpailukyinen ja täytti tilaajan tarpeet erittäin hyvin, jatkaa YIT:n Blominmäen hankkeen projektijohtaja Sami Kari.

– Talotekniikan projektijohtourakoitsijana kannamme vastuun siitä, että saavutamme talotekniikalle asetetut tavoitteet kustannusten, aikataulun ja laadun suhteen, lupaa Aren Etelä-Suomen toimitilarakentamisen johtaja Kai Nurho.

Swecon arkkitehdit suunnittelivat Kuninkaantammeen ekologisen asuinkorttelin

TA ASOY Taidemaalarinkatu 1. Havainnekuva: Sweco

Luoteis-Helsingissä sijaitsevalle Kuninkaantammen asuinalueelle valmistuu vuoden lopulla Swecon arkkitehtien suunnittelema asumisoikeusasuntokortteli. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota uusiutuvan energian käyttöön ja pilotoitiin innovatiivisia hulevesiratkaisuja.

Kuninkaantammi on uusi energia- ja vihertehokas asuinalue Vantaanjoen ja Keskuspuiston kupeessa. Ympäristöasiat on huomioitu jo alueen kaavoituksessa, ja energiaviisaus ohjaa suunnittelua ja rakentamista. Kuninkaantammesta halutaan luoda vuoteen 2025 mennessä viihtyisä ja monimuotoinen asuinalue noin 5 500 helsinkiläiselle.

Kaavamääräykset luovat pohjan hiilineutraalille rakentamiselle

Kuninkaantammi on edelläkävijä monessa ilmastokysymyksessä. Asemakaava velvoittaa matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön. Lisäksi alueella yhdistetään urbaania miljöötä ja pikkukylän tunnelmaa. Spiraalin muotoisen katuverkon uloin kehä on ajotietä ja sisäkehä kävelyvyöhykettä. Tavoitteena on, että ihmiset liikkuvat pääasiassa julkisilla, pyöräillen ja kävellen.

Kuninkaantammessa on pilotoitu useita Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan liittyviä ratkaisuja, jotka ohjaavat tulevaisuuden kaavoitusta.

”Hiilineutraaliustavoite saavutetaan vain, jos uusiutuvaa energiaa pystytään tuottamaan paikallisesti selvästi nykyistä enemmän”, kertoo Kuninkaantammen asemakaavoituksen tiimipäällikkö Suvi Tyynilä. Kuninkaantammessa hyödynnetään aurinkoenergiaa rakennusten kattopinnoilla. ”Tulevaisuudessa kaavalla voidaan myös velvoittaa osallistumaan keskitettyihin alueellisiin energialaitoksiin, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa.”

Kuninkaantammen kaavalla halutaan kannustaa kunnianhimoiseen tekemiseen, kuten alittamaan raja-arvot. Energiatehokkuuden lisäksi puhutaan viher- ja materiaalitehokkuudesta, ja kaava velvoittaa käyttämään parkkihallien louhinnasta syntyvää kiviainesta tonteilla.

”Vain puolet pihoista on sijoitettu pysäköintihallien kansien päälle, jolloin maanvaraisille alueille voidaan rakentaa hulevesipuutarhoja ja istuttaa suuria puita, mikä parantaa alueen vihertehokkuutta”, Tyynilä sanoo.

Hulevesiratkaisut tekevät hyvää ympäristölle ja ihmisille

Kaavoituksella voidaan vaikuttaa laajasti kaupunkirakentamisen hiilijalanjälkeen ja helpottaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Viherkatot ovat yksi kasvava trendi.

”Kuninkaantammessa kaikissa matalissa piharakennuksissa on oltava viherkatot, ja uusilla kaava-alueilla määräys koskee myös korkeampia asuinrakennuksia”, Tyynilä kertoo. Lisäksi Kuninkaantammi on kaupunkitulvien ennaltaehkäisyn ja hulevesiratkaisujen pilottialue. ”Sade- ja sulamisvesiä viivytetään tonteilla esimerkiksi hulevesipuutarhoissa ja ohjataan vasta sitten alueelliseen hulevesijärjestelmään.”

Kuninkaantammen ensimmäisiltä asukkailta on saatu positiivista palautetta pihojen viihtyisyydestä, ja hyvät käytänteet ovat alkaneet levitä muualle Helsinkiin. Tyynilän ideologiaan kuuluukin keksiä pakollisten järjestelmien ympärille keinoja kaupunkikuvan rikastamiseksi. ”Hulevesipilotti on osoittanut, että synergia toimii. Samat ratkaisut, jotka auttavat torjumaan ilmastonmuutosta, parantavat asukkaiden viihtymistä”, Tyynilä sanoo.

Taidemaalarinkadulle rakennetaan värikkäitä ekokoteja

Swecon arkkitehdit osallistuivat Kuninkaantammen hankesuunnitteluun ja asemakaavan toteutettavuuden tarkistamiseen sekä voittivat TA-Yhtiöiden arkkitehtuurikutsukilpailun.

”Suunnittelimme Taidemaalarinkadulle 67 kerros- ja rivitaloasunnon asumisoikeusasuntokorttelin, jolle leimallisia ovat vinot kattoprofiilit. Ne mahdollistavat jopa kuusimetriset huonekorkeudet ja parvitilat”, kertoo Swecon arkkitehti Anne Lehtinen. ”Meille on sydämen asia suunnitella toimivia, valoisia ja tilavia koteja ilman hukkaneliöitä.”

Taidemaalarinkadun arkkitehtisuunnittelussa korostettiin kaavamääräysten mukaisia ekologisia valintoja. ”Sähkölaitteet ja valaisinjärjestelmät ovat energiatehokkaita, ja kiinteistösähköä tuotetaan kattojen aurinkopaneelien uusiutuvalla energialla”, Lehtinen sanoo. Lisäksi huomiota kiinnitettiin lämmöntalteenottoratkaisuihin ja huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon.

Asuinkorttelin muurattu julkisivu myötäilee Taidemaalarinkadun kaarevaa muotokieltä. Kokonaisuus on asemakaavan mukaisesti värikäs ja monimuotoinen. ”Käytimme kadun puolella melkein 20 rappaussävyä!” Lehtinen kertoo. Pihan puolella avautuu toisenlainen maailma, jossa sinisin sävyin rapatut seinät korostavat hulevesipuutarhan raikasta ja rauhoittavaa tunnelmaa. ”Lisäksi olemme hyödyntäneet sisäpihalla ja parvekkeilla puuverhoilua. Puurakentaminen on ilmaston näkökulmasta aina suositeltava valinta.”

Arkkitehtuuri muuttuu energiaratkaisujen mukana

Ilmastonmuutoksen torjunta ja energiamurros vaikuttavat arkkitehtisuunnitteluun koko ajan enemmän. Lainsäädäntö ohjaa suunnittelua eniten, mutta Anne Lehtinen uskoo, että tulevaisuudessa arkkitehdeillä on paljon muitakin mahdollisuuksia kehittyä energia-asioissa.

”Kaupunki- ja täydennysrakentamisessa pääasia on valita rakennuksen paikka tontilla niin, että lämmöltä voidaan sopivasti suojautua tai sille voidaan avautua. Sen jälkeen samaa ideaa toteutetaan pienemmillä keinoilla, kuten oikein valituilla ikkunoilla ja parvekkeiden sijoittelulla. Sopivat lämpötilat varmistetaan simuloinneilla.”

Lehtisen mukaan rakentamisessa tullaan kiinnittämään jatkossa yhä enemmän huomiota energiatehokkuuden lisäksi siihen, miten rakennetaan ja minkälaisilla materiaaleilla. ”Esimerkiksi purkujätteitä pitää pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin.”

Arkkitehtisuunnittelussa on myös nähtävillä, miten kaupunkirakentamisessa siirrytään vähitellen passiivitaloista aktiivitaloihin. ”Kiinteistöt voivat jo tuottaa osan tarvitsemastaan energiasta itse ja jatkossa yhä useammin paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa voidaan jakaa myös muille kiinteistöille tai valtakunnan verkkoon”, Lehtinen sanoo.

YIT on sopinut LähiTapiolan kanssa hotellirakennuksen toteuttamisesta Turussa

YIT ja LähiTapiola ovat allekirjoittaneet sopimuksen projektinjohtourakasta Turussa. Sopimus pitää sisällään vanhan 1970-luvulla rakennetun Hamburger Börs -hotellirakennuksen purkamisen ja uuden hotellin rakentamisen. Urakan arvo on noin 43 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy kesällä 2019 ja valmistuu syksyllä 2021. Sopimus kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan.

Urakka käynnistyy entisen Hamburger Börsin kiinteistön purkutöillä. Samalle paikalle rakennetaan uusi hotellirakennus, jonka arkkitehtuuri kunnioittaa Turun kauppatorin vanhaa aikaa. Hotellin uudeksi käyttäjäksi tulee Scandic Hotels.

”On hienoa päästä muovaamaan Turun kaupunkikuvaa näin keskeisellä paikalla. Hamburger Börsin yli 100 vuotiasta historiaa tullaan kunnioittamaan myös uudessa kiinteistössä. Projektin toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua, koska rakennuspaikka sijaitsee aivan Turun ydinkeskustassa”, kertoo YIT:n yksikönjohtaja Jukka Lämsä.

”Kiinteistöä kehitetään yhteistyössä YIT:n ja Scandicin kanssa. Kehityshankkeen mahdollistavat meille YIT:n vahva ammattitaito vaativien rakennushankkeiden toteuttajana ja Scandicin vahva osaaminen isojen keskustahotellien operoijana. Palautamme Hamburger Börsin sille kuuluvaan historialliseen arvoonsa”, toteaa LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli.

Betonimestarit osaksi Consolis-perhettä

TMB-konsernin Suomen ja Latvian toimintoja koskeva yrityskauppa on edennyt siihen vaiheeseen, että yhtiöiden liittäminen Consolis-konserniin voidaan aloittaa. Suomessa Iisalmelainen Betonimestarit ja Parma ovat tästä päivästä alkaen samaa Consolis-sisarusperhettä.

Euroopan johtaviin betonielementtivalmistajiin kuuluva Consolis-konserni tiedotti aiemmin huhtikuussa TMB-konsernia koskevasta yrityskaupasta. Yhtiöiden yhdistämistoimet voidaan aloittaa nyt, kun kauppa on varsinaisesti sinetöity.

Parma ja Betonimestarit ovat molemmat arvostettuja alan kärkiyhtiöitä Suomessa. Yhtiöiden osaamisen yhdistämisellä syntyy vahva Consolis-selkänojalla varustettu suomalainen pelinrakentaja ja toimialan uudistaja”, sanoo Parman toimitusjohtaja Jarmo Viljanen.

Tämä kauppa on osa Consoliksen Pohjois-Euroopan kasvustrategiaa. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme tarjota asiakkaillemme entistä kattavampia kokonaistoimituksia Suomessa ja koko Itämeren markkina-alueella”, Viljanen jatkaa.

Tästä eteenpäin olemme osa Consolista, mikä tarjoaa monia mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen”, sanoo Betonimestareiden toimitusjohtaja Tapio Pitkänen.

Uskomme Betonimestareiden vahvuuksista löytyvän tekijöitä, joilla on osansa yhtiön toiminnan kehittämisessä”, Pitkänen arvioi.

Asiakas- ja toimittajayhteistyö jatkuvat normaalisti

Betonimestareiden liittyminen Consolis-ryhmään ei aiheuta välittömiä muutoksia asiakkaille tai toimittajille. Yhteyshenkilöt pysyvät Parmalla ja Betonimestareilla toistaiseksi samoina ja yritysnimet muuttumattomina. Muutoksista tiedotetaan erikseen yhdistymisen edetessä.

Yhteistyö asiakkaidemme ja toimittajiemme kanssa jatkuu normaalisti. Yhdistämällä osaamisemme pystymme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin entistäkin laajemmalla tuote-, palvelu- ja ratkaisuvalikoimalla. Uusia päällekkäisiä ja kilpailevia tarjouksia emme luonnollisestikaan enää anna”, kertoo Viljanen.

Käynnissä olevat projektit viedään maaliin solmittujen sopimusten puitteissa. Myös keskeneräisten projektien osalta asiakkaan yhteyshenkilöt pysyvät ennallaan”, Viljanen päättää.

Kansainvälisesti ainutlaatuisen naisvankilan rakennustyöt käynnistyivät Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan uusi vankila naisille on saanut rakennusluvan ja rakennustyöt ovat käynnistyneet. Vuoden 2020 syksyllä valmistuva vankilaympäristö on ensimmäinen uuden vankilakonseptin mukaisesti toteutettava kohde ja kansainvälisesti ainutlaatuinen hanke. Tavoitteena on, että vapauduttuaan vangeilla on paremmat edellytykset rikoksettomaan elämään.

Hämeenlinnan uusi vankilaympäristö toteutetaan uudella vankilakonseptilla, joka on Rikosseuraamuslaitoksen strategisiin tavoitteisiin perustuva uusi toiminta- ja toimitilamalli vankiloille. Sen ovat kehittäneet yhteistyössä Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijaverkosto. Tähän työhön ovat osallistuneet mm. vankilan henkilöstö, vangit ja eri alojen asiantuntijat. Suunnittelun pohjana on myös hyödynnetty laajasti tutkimustietoa ja sekä kokemuksia Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan parhaista käytännöistä. Konseptin pohjalta tavoitteena on nyt rakentaa maailman edistyksellisin vankila.

Uuden vankilaympäristön tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta. Toiminnalla ja tilaratkaisuilla tähdätään vankien rikoksettomaan elämään: vangit vapautuvat mahdollisimman hyväkuntoisina ja heillä on taitoja ja kykyä sopeutua ja löytää paikkansa yhteiskunnasta.

Vankilaympäristössä korostuu vangin omatoimisuus arkielämän toiminnoissa ja liikkumisessa. Samalla henkilökunnan toiminnan painopistettä voidaan mm. tekniikan tukea hyödyntäen suunnata merkittävästi aiempaa enemmän kuntouttavaan vuorovaikutukseen ja rikoksettoman elämän valmiuksien parantamiseen tähtäävään työhön.

– Tämän pelkästään naisvangeille tarkoitetun laitoksen tavoitteena on toimia rikoksettoman elämän oppimisympäristönä, joka varustaa sieltä avolaitoksen ja valvotun koevapauden kautta vapautuvat vangit hyvillä valmiuksilla toimia vastuullisina ja yhteiskuntaan osallisina kansalaisina. Vankeusaika tässä vankilassa mahdollistaa myös digitaalisen yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymisen. Sellit ovat digisellejä eli niissä on sellipäätteet, joita kehitetään parhaillaan Älykäs vankila -hankkeessa“, sanoo hankkeen kehityspäällikkö Petri Niemelä Rikosseuraamuslaitoksesta.

Ainutlaatuinen rakennusprojekti

Noin satapaikkainen vankila rakennetaan vanhan, nykyisin tyhjillään olevan vankilarakennuksen läheisyyteen samalle tontille. Vankilaympäristöön toteutetaan uuden vankilarakennuksen lisäksi kattavat ulkoilualueet, joissa on mm. luontopolku ja hyvät mahdollisuudet ulkoiluun, liikuntaan ja esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Rakentamisessa huomioidaan myös digitaalisiin toteutuksiin liittyvät ratkaisut.

– On hienoa päästä toteuttamaan näin ainutlaatuista hanketta, jossa uudenlaisella suunnittelulla ja tilaratkaisuilla pystytään parantamaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja edistämään rikoksettoman elämän opettelua, sanoo projektijohtaja, Senaatin rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki.

Senaatti-kiinteistöt toteuttaa noin 34 miljoonan euron rakennushankkeen yhteistyössä SRV:n kanssa kärkihankeallianssimallilla, jonka perusajatuksena on yhdistää eri tahot toimimaan kaikissa tilanteissa hankkeen parhaaksi.

CapMan Real Estate laajentaa Museoviraston vuokraamaa kokoelma- ja konservointikeskusta

Kokoelma- ja konservointikeskus kuva Tomi Nikander

CapMan Real Estate laajentaa Museoviraston vuokraamaa kokoelma- ja konservointikeskusta

CapMan Real Estate Oy:n hallinnoima Kokoelmakeskus Ky -rahasto ja Jatke Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksen laajennuksen toteuttamisesta. Logistiikkakeskuksen tiloihin rakennettavat, noin 7 000 m² lisätilat valmistuvat tammikuussa 2020 ja kasvattavat Suomen suurimman sekä monipuolisimman kokoelma- ja konservointikeskuksen tilat yli 20 000 m².

Kiinteistö Oy Mastolan keskusvarasto on CapMan Real Estate Oy:n hallinnoiman rahaston omistama, noin 40 000 m² kiinteistö, joka on alun perin toiminut logistiikkakeskuksena. Vuonna 2016 Senaatti-kiinteistöt vuokrasi kiinteistöstä noin 16 000 m² tilat, jotka muutetiin nykyaikaiseksi kokoelma- ja konservointikeskukseksi ja edelleen vuokrattiin museovirastolle. Korjausrakentamisesta vastasi tuolloin Jatke Oy. Käyttötarkoituksen muutos museokäyttöön ja nyt toteutettava laajennus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti, koska kiinteistön perusratkaisu tukee tilojen vapaata sijoittelua.

”Yhteistyö Jatkeen, Senaatti Kiinteistöjen ja Museoviraston kanssa on ollut saumatonta ja tämä urakkasopimus on jatkoa Senaatin kanssa hiljattain allekirjoitetulle, pitkälle vuokrasopimukselle kyseisistä tiloista. Suunnitelmamme on ollut lisätä yhteiskunnallista käyttöä kiinteistössä ja uskomme sen palvelevan hyvin vaativaa olosuhdehallittua tilakäyttöä. Tarkoituksemme on jatkaa kiinteistön kehittämistä myös tulevaisuudessa”, kertoo CapMan Real Estaten sijoitusjohtaja Markku Jääskeläinen.

”Nyt toteutuva projektinjohtourakka on vaativaa korjausrakentamista olosuhdehallinnan takia. Kokoelmien säilyttäminen pitkäaikaisesti ja turvallisesti vaatii esineryhmille erikseen soveltuvaa, tasaista säilytyslämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta sekä muita erikoistiloja. Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon myös työskentelymukavuus ja työturvallisuus. Olemme työskennelleet tässä kiinteistössä useissa vaiheissa sekä muutos- että korjausrakennusurakoissa. Pitkät asiakassuhteet kertovat luotettavuudestamme ja ammattitaidostamme, joiden varaan on hyvä rakentaa yhteistyölle jatkuvuutta”, kertoo Jatke Oy:n PKS korjausrakentamisyksikön tuotantopäällikkö Pasi Siikaluoma.

Peab rakentaa koulun ja päiväkodin Veikkolaan

Peab rakentaa Kirkkonummen Veikkolaan koulun, päiväkodin ja väistötilat.   Urakkasumma on 10,9 milj. euroa.  

Urakkaan kuuluu kaksikerroksisten koulurakennuksen lisäosan ja päiväkodin lisäksi väistötilat, yhteensä 4061 bruttoneliötä. Päiväkoti rakennetaan aiemmin puretun päiväkodin paikalle. Koulurakennuksesta puretaan yksi siipi pois ja sen tilalle rakennetaan uusia luokkatiloja sekä liitososassa uudistetaan muutamia tiloja.

  • Hanke on meille todella merkittävä ja olemme ylpeitä saadessamme uuden koulukohteen, joka sopii hyvin Peabille, pohjoismaiselle yhteiskuntarakentajalle, toteaa yksikön johtaja Ari Koskenoja Peabilta.

Projekti käynnistyy toukokuussa 2019 ja valmistuu päiväkodin osalta syyskuussa 2020 ja koulun laajennuksen osalta huhtikuussa 2021.