Helsingin päärautatieaseman uuden hotellin rakentaminen käynnistyy

Exilion Asemahotellit Ky on ostanut 5.12. VR:n entisenä pääkonttorina tunnetun Helsingin päärautatieaseman hallintorakennuksen. Exilion kehittää rakennukseen Scandic Hotels Oy:lle noin 500 huoneen hotellin.

Hotellihankkeen rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi marraskuun lopussa, jonka myötä Exilion toteutti esisopimuksen mukaisesti VR:n entisen pääkonttorin oston. Kaupan arvo on 55 miljoonaa euroa.

Hankkeessa entinen VR:n pääkonttori peruskorjataan ja muutetaan hotellikäyttöön soveltuvaksi, jonka lisäksi tontin pohjoisosaan, Kaisaniemen puiston puolelle rakennetaan uudisrakennus. Hotellihankkeen kokonaisarvo nousee noin 130 miljoonaan euroon, ja se työllistää koko rakennusaikana alihankkijat mukaan lukien jopa 3000 ihmistä. Kehitettävä hotelli on laajuudeltaan noin 29 000 k-m², ja kapasiteetiltaan se on yksi Suomen suurimmista hieman alle 500 hotellihuoneellaan.

Rakennustyöt käynnistyvät joulukuun aikana ja rakennusyhtiöksi hankkeeseen on valittu NCC Suomi Oy. Tilojen suunnittelusta vastaa kaksi arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Soini & Horto Oy ja Futudesign Oy. Kohteen historiallisen arvon vuoksi töitä tehdään läheisessä yhteistyössä museoviraston kanssa.

– Hotellista tulee yksi Helsingin uusista maamerkeistä. Matkailu on tällä hetkellä Suomessa voimakkaassa kasvussa ja uusi hotelli vastaa niin kotimaisten kuin kansainvälisten vapaa-ajan ja kongressimatkailijoiden toiveisiin laadukkaasta majoituksesta kaupungin ytimessä. Samalla voimme avata upean historiallisen kohteen suuren yleisön käyttöön, Exilionin toimitusjohtaja Ari Talja sanoo.

Hankkeen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2020–2021 vaihteessa.

Exilion on kehittämässä myös Pasilan Triplaan hotellia. Hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 900 hotellihuonetta, joiden arvo nousee yhteensä noin 220 miljoonaan euroon.

Peikko toimittaa kallioperustuksia Guleslettenen tuulivoimapuistoon Norjaan

Peikon norjalainen myyntitoimisto Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta tuulivoimaprojektiin Länsi-Norjaan, Floran ja Bremangerin kuntiin. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 47 perustukseen. Toimitukset sisältävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös perustusten suunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat vuoden 2019 maaliskuun ja marraskuun välille. Guleslettenen tuulivoimapuiston arvioidaan olevan tuotantokäytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tuulivoimapuiston kehittäjä, Zephyr, toteuttaa projektin sijoittajana toimivan Black Rock:n, maailman suurimman varainhoitoyhtiön, lukuun. Vestas toimittaa 47 kappaletta V136-4.2 MW-turbiineja, joiden napakorkeus on 90 metriä. Stangeland Maskin AS tekee maanrakennus- ja infrastruktuurityöt. Heidän aliurakoitsijansa NCC Florø vastaa perustusurakoinnista ja Peikon kallioperustusten asennuksesta. Seuraavien 15 vuoden ajaksi tuulivoimapuiston energiantuotanto on myyty Alcoa Norwaylle, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää alumiinituotantoa käyttämällä uusiutuvaa energiaa tuotantolaitoksissaan Norjassa.

“Olemme ylpeitä, että Peikko on jälleen valittu toimittajaksi mittavaan tuulivoimahankkeeseen Norjaan. Ratkaisumme ovat luotettavia sekä aikaa säästäviä, ja niiden avulla asiakkaamme saavuttavat myös merkittäviä materiaalisäästöjä. Osallistuminen uusiutuvan energian tuotantoon tukee tavoitettamme luoda kestävää kehitystä rakennusalalla”, toteaa Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Maskun jätti-investointi valmistumassa Mäntsälään

Kotimainen perheyritys Maskun Kalustetalo Oy ottaa käyttöön uuden modernin logistiikkakeskuksen Mäntsälään joulukuussa. Yhtiön Hyvinkäällä aiemmin sijainneet keskusvarastotoiminnot siirretään uuteen logistiikkakeskukseen kevääseen 2019 mennessä. Maskun asiakkaille uusi logistiikkakeskus merkitsee entistäkin parempaa asiakaspalvelua ja lyhyempiä toimitusaikoja sekä kilpailukykyisiä hintoja toiminnan tehostuessa.

Maskun Kalustetalon uusi Mäntsälän logistiikkakeskus on merkittävästi Hyvinkäällä nykyisin sijaitsevaa keskusvarastoa suurempi. Varastopinta-ala kasvaa yli 7 000 neliömetrillä noin 2 hehtaariin. Lavapaikat kasvavat 11 000:sta 19 000:een paikkaan. Uusi logistiikkakeskus työllistää 40–50 logistiikka-alan ammattilaista sesongista riippuen.

– Myyntimme on viimeisten neljän vuoden aikana kasvanut, mikä edellyttää meiltä yhä tehokkaampaa tavaran- ja logistiikanhallintaa. Uusi logistiikkakeskus on yksi Maskun Kalustetalon 35-vuotisen historian merkittävimmistä investoinneista, mikä kertoo myös vahvasta uskostamme huonekalukaupan menestymiseen myös tulevaisuudessa, Maskun Kalustetalon omistaja Toivo Sukari sanoo.

Mäntsälän logistiikkakeskuksessa on useita moderneja ratkaisuja tavaran hyllyttämiseen ja keräilyyn, minkä ansiosta tavaratoimitusten nopeutta ja täsmällisyyttä pystytään entisestään asiakkaille parantamaan. Logistiikkakeskus on suunniteltu niin, että se tukee terminaalitoimintaa ja varastointia. Sen yhteyteen on sijoitettu lisäksi helposti saavutettava asiakasnoutopiste.

– Modernin logistiikkakeskuksen lisäksi olemme luoneet uusia tapoja asiakastoimituksiin. Yhä useampi asiakkaistamme haluaa kotiinsa asiakkaan tarpeisiin yksilöityjä huonekaluja. Olemme yhdessä monien kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa luoneet tehokkaat prosessit, joiden ansiosta voimme toimittaa myös yksilöidyt tuotteet mahdollisimman nopeasti suoraan tehtaalta asiakkaan kotiin, Maskun Kalustetalon toimitusjohtaja Hanna Kuronen kertoo innostuneesti.

Maskun Kalustetalon logistiikkatoimintoja uudessa logistiikkakeskuksessa johtaa keväällä 2018 uutena logistiikkapäällikkönä aloittanut Harri Lind, jolla on vahva ja monipuolinen kokemus logistiikkatoimintojen johtamisesta ja kehittämisestä.

– Perinteisten kauppaliikkeiden lisäksi kauppa käy nyt vilkkaasti myös verkkokaupassamme, joka avattiin jo neljä vuotta sitten. Kotimainen toimija, kuten Maskun Kalustetalo, voi menestyä suurten kansainvälisten jättien kanssa vain, jos meillä on vähintään yhtä tehokas logistiikka kuin heillä. Uskon, että Maskulla on nyt ykkösasema huonekalulogistiikassa Suomessa, Harri Lind toteaa.

Uusi logistiikkakeskus otetaan käyttöön vaiheittain joulukuun aikana, ja täysimääräisesti se on toiminnassa kevään 2019 aikana.

Garden Helsinki etenee – YIT valikoitui kehittäjäkumppaniksi ja rakentajaksi

Garden Helsinki on yksi Suomen suurimmista kaupunkikehityshankkeista. Asumista, elämyksiä ja liikuntaa yhdistävä kortteli tuo Helsinkiin pysyvästi lähemmäs tuhat uutta työpaikkaa. Hankkeen valmisteluprosessi etenee – rakentajaksi ja kehittäjäkumppaniksi on valittu YIT.

Kaupunkilaisten uusi kohtauspaikka yhdistää asumisen ja elämisen niin korttelin sisällä kuin sen puistomaisella aukiolla. Tapahtumia sekä liikunta- ja ravintolapalveluita tarjoavassa elämyksellisessä kaupunkikorttelissa on paljon avointa julkista tilaa, joka elävöittää merkittävästi kaupunkiympäristöä.

– Kansainvälistyvästä Helsingistä puuttuu kokonaan tämän kaltainen elämyksiä ja arkea yhdistävä kohtauspaikka. Olemme Garden Helsingin suunnittelussa halunneet kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten rakennettava kokonaisuus toimii kaupunkilaisten arjen, harrastusten ja elämysten näyttämönä hyödyttäen kaupunkilaisia myös ajankäytöllisesti, kun harrastukset ja palvelut löytyvät saman katon alta, Projekti GH:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi kertoo.

 

Kestävä kaupunki tarjoaa monimuotoista asumista ja enemmän elämää

Garden Helsinki sopii hyvin YIT:n kaupunkikehitysstrategiaan. Suomen suurimpana rakennusyhtiönä YIT haluaa olla mukana rakentamassa ja kehittämässä kestävämpiä kaupunkeja, jotka mahdollistavat vähäpäästöiset kulutustottumukset samalla, kun ne tukevat ihmisten monimuotoista asumista ja elämää.

Vetovoimaisessa kaupungissa maksimoidaan mahdollisuus satunnaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Garden Helsinki yhdistää ainutlaatuisella tavalla liikunnan ja vapaa-ajan kohtaamiset ja tapahtumat, niitä tukevat palvelut ja kestävän asumisen keskeisellä paikalla Helsingin keskustan tuntumassa.

– Garden Helsinki -hanke toteuttaa erinomaisesti visiotamme enemmän elämää kestävissä kaupungeissa. Se yhdistää tiivistyvässä urbaanissa ympäristössä useita erilaisia ja vetovoimaisia toimintoja vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien ääressä, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo.

Yksityisesti rahoitettava hanke tuo kaupungille merkittävät taloudelliset hyödyt

Garden Helsingillä on merkittävä positiivinen vaikutus niin kaupunkilaisten elämään kuin Helsingin talouteen. Pysyvien hyötyjen lisäksi hanke tuo rakennusvaiheessa Helsingille noin sadan miljoonan euron tulot ja työllistää noin 3 500 henkilöä.

Yksityisesti rahoitettava Garden Helsinki rakennetaan suurelta osin maan alle, jonne sijoittuu muun muassa kansainvälisen tason tapahtuma-areena. Maan päälle rakennetaan pääasiassa toimi- ja majoitustiloja sekä asuntoja. Suunnittelusta vastaavat arkkitehdit ovat PES Architectsin Tuomas Silvennoinen ja Arkkitehtuuritoimisto B&M:n Tuomas Seppänen.

Hankkeen käsittely etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, josta se siirtyy edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Peab rakentaa liike- ja asuinkerrostalon Jyväskylän keskustaan

Peab Oy rakentaa Järvi-Suomen Asunnot Oy:lle ja Royal-House Oy:lle yhteensä 16 373 kerrosneliön toimitila- ja asuinkerrostalon keskustan alueelle Jyväskylään osoitteeseen Kilpisenkatu 6.  Urakkasumma on 21 milj. euroa.  

Uuden kohteen pohjakerrokseen tulee päivittäistavarakauppa, kolmeen alimpaan kerrokseen toimitiloja ja kerroksiin 4-7 asuntoja yhteensä 80 kpl. Lisäksi maan alle rakennetaan huoltotiloja.

  • Olemme Peabilla erittäin iloisia tästä hankkeesta, joka on pitkien neuvottelujen jälkeen saatu liikkeelle, ja on meille merkittävä osa liikevaihtoamme seuraavan kahden vuoden ajan, toteaa yksikönjohtaja Timo Riikonen Peabilta.

Projekti käynnistyy marraskuussa 2018 ja valmistuu elokuussa 2020.

Asuntosäätiö rakennuttaa Espoon ensimmäisen puukerrostalon

Havainnekuva puukerrostalosta, joka nousee Espoon Tapiolaan.

Tuuliniitty 3:n vuokratalo on merkittävä tapaus sekä Asuntosäätiön että Espoon kaupungin historiassa. Se on valmistuttuaan sekä kaupungin että Asuntosäätiön ensimmäinen puusta rakennettava ja kaavamääräysten mukaisesti ensimmäinen autopaikaton kerrostalo. Hanke sai rakennusluvan ja lähtee liikkeelle loppuvuoden aikana.

Tuuliniitty 3 sijaitsee loistavasti Tapiolan metroaseman ja keskustan palveluiden kupeessa. ARA-vuokrataloon tulee 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Yhteistiloiksi taloon tulee talosauna, pesutupa, kuivaushuone ja kerhotila.

Talo rahoitetaan valtion pitkällä korkotuella eli vuokra määräytyy kohtuulliseksi omakustannusperiaatteen mukaan. Talo valmistuu loppuvuonna 2019 ja asunnot tulevat hakuun kolme kuukautta ennen talon valmistumista.

– Puurakentamisen edistäminen sopii tavoitteisiimme kehittää suomalaista asumista monipuolisesti. Tapiola on myös erinomainen paikka toteuttaa ensimmäinen hankkeemme. Pääsemme kehittämään aluetta Tapiolan alkuperäisen idean mukaisesti innovatiivisen kaupunkiasumisen malliin eli palaamme tavallaan juurillemme, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Tapiolaa. Myös Asuntosäätiön toimisto sijaitsee Tapiolassa, puurakenteisessa talossa.

Tuuliniitty 3:een ei tule asuntokohtaisia autopaikkoja. Kohteeseen toteutetaan vain muutama vierasautopaikka.

– Uskomme, että taloon hakeutuu asukkaita, joille oma auto ei ole niin tärkeä kulkuväline. Yhä useampi nuori jättää ajokortin hankkimatta ja monet perheellisetkin ovat valinneet autottoman elämäntavan joko ympäristö- tai kustannussyistä. Näille asukkaille metroaseman ja muiden julkisen liikenteen palveluiden läheisyydessä oleva asuintalo on varmasti haluttu vaihtoehto, toteaa Kankainen.

Tuuliniitty 3:n pääurakoitsijaksi on valittu kokenut puukerrostalojen rakentaja Rakennusliike Reponen Oy. Reponen rakentaa puukerrostalot aina säältä suojattuna teltan sisällä. Kohteen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Jukka Turtiainen.

– Talon massa on selväpiirteinen, siinä on hiljaisia viitteitä 1950- ja 1960-lukujen Tapiolan kerrostaloihin. Tämä näkyy muun muassa julkisivujen suhteissa ja ikkunamaailmassa. Puu on tuotu selkeästi esille julkisivuverhoilussa ja muun muassa parvekerakenteissa, kertoo Turtiainen.

Puutalon suunnittelussa yksi erityinen piirre on puurakenteiden ja puun työstämisen mittatarkkuus. Toinen puun ominaisuus on Turtiaisen mukaan sen keveys, mikä antaa tiettyjä mahdollisuuksia verrattuna raskaampiin materiaaleihin. Pohjakerros on puukerrostalossa oltava rakentamismääräysten mukaan palamatonta materiaalia.

– Olemme käyttäneet vanhasta Tapiolasta tuttua lautamuottipintaista betonia, kertoo Turtiainen.

YIT:n Hoivahybridihanke noussut harjakorkeuteen Vantaan Aviapoliksessa

Keskeisellä paikalla sijaitseva kortteli tulee tarjoamaan sujuvaa asumista kaikenikäisille ihmisille. Ensimmäiset YIT Kotien asukkaat muuttavat Aviapolikseen maaliskuussa 2019.

KOy Avian Elämänkaarikodit -hoivahybridihankkeen rakentaminen Vantaan Veromiehessä, uudella Aviapolis-alueella on edennyt harjakorkeuteen.

Hankkeen rakentaminen käynnistyi vuoden 2017 lopussa, ja sen on määrä valmistua keväällä 2019. Hanke on osa kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB:n kanssa solmittua puitesopimusta hoivahankkeiden rakentamisesta eri puolille Suomea.

”On hienoa nähdä asiakkaidemme liiketoimintaa ja eri-ikäisten ihmisten viihtyisää arkea tukevan hoivahankkeen etenevän jo harjakorkeuteensa”, sanoo Hemsö Fastighets AB:n Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen.

Elämänkaarikoti tulee tarjoamaan kohtaamispaikan alueen lapsille ja vanhuksille, sillä kohteeseen rakennetaan senioritalo, johon tulee 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 66 senioriasuntoa. Vuokralaiseksi kohteeseen tulee Attendo Oy. Lisäksi hankkeeseen rakennetaan päiväkoti, jonka vuokralaiseksi tulee Touhula Varhaiskasvatus Oy.

”Kokemuksemme hoiva- ja päiväkotien yhdistämisestä ovat erittäin myönteisiä ja odotamme jo innolla hoivahybridin avautumista”, sanovat Simo Saaranen, Attendon aluejohtaja, sekä Heidi Valio, Touhulan aluejohtaja.

YIT:llä on parhaillaan käynnissä Aviapoliksen alueella kolmen asuntoyhtiön rakennustyöt, ja tarkoituksena on käynnistää vuoden 2019 aikana seuraavia kohteita. Kohteet sijaitsevat hoivahybridin kanssa samassa korttelissa sekä Rälssitien itäpuoleisella alueella. YIT on myös mukana Vantaan kaupungin kanssa Avia Urban Blocks -alueen kehittämisessä. Avia Urban Blocks sijaitsee Rälssitien ja Tammiston Kauppatien välissä, ja alueelle on suunnitteilla asumisen lisäksi koulu ja päiväkoti sekä toimitilarakentamista. Asuntorakentaminen alueella on tarkoitus aloittaa asemakaavoitusvaiheen jälkeen arviolta vuonna 2021.

Aviapoliksen keskusalueella, vain muutaman sadan metrin päässä Kauppakeskus Jumbosta ja Flamingosta sijaitseviin kortteleihin tulee yhteensä noin 1 600 asuntoa. Asukkaita kortteleihin muuttaa yli 2 000. Alueen ensimmäiset asukkaat muuttavat rakenteilla oleviin asuintaloihin Rälssipuiston viereen maaliskuussa 2019.

Asuinkortteleiden suunnittelussa tullaan panostamaan erityisesti taloyhtiöiden yhteisiin tiloihin sekä piha-alueisiin.

”KOy Avian Elämänkaarikotien urbaani sijainti mahdollistaa hoivakodin palveluiden tarjoamisen palvelutalon lähiympäristöönkin”, kertoo Elämänkaarikodit-hoivahybridihankkeen kehittämisestä vastaava Anne Suojoki YIT:stä.

Lue lisää:
YIT:n asumisen uudiskohteista Aviapoliksessa

Oulun Toppilansalmeen valmistuu uusia savuttomia vuokra-asuntoja

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Oulun Toppilansalmeen on valmistumassa joulukuun 2018 lopulla uusia vuokra-asuntoja. TA-Yhtiöt rakennuttaa osoitteeseen Satamatie 19 kerrostalon, johon tulee 45 vuokra-asuntoa. Asunnot ovat valtion tukemia ns. yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, joten asukasvalinnassa otetaan huomioon hakijan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Haku vuokra-asuntoihin on alkanut ja jatkuu 12.11.2018 saakka. Asunnot valmistuvat merelliseen Toppilansalmeen, joka on muuttumassa entisestä tehdasalueesta uudenaikaiseksi asutusalueeksi.

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Kahdeksankerroksisessa kerrostalossa on vuokra-asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin, yksiöistä kolmioihin. Yksiöt ovat kooltaan 30,5–35,5 m², kaksiot 47–49 m² ja kolmiot 54,5 – 68,5 m². Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, vaaleanharmaat laminaattilattiat ja laatoitetut kylpyhuoneet. Kolmioissa on omat saunat, ja asukkaiden käytössä on yhteissauna kellarikerroksessa. Talossa on lisäksi talopesula ja kuivaushuone, irtaimistovarastot sekä ulkoiluvälinevarasto. Autoille on paikkoja autohallissa, johon pääsee suoraan hissillä asuinkerroksista.

Satamatie 19:n valmistuva kiinteistö on täysin savuton. Käytännössä tupakointi on kielletty koko kiinteistössä, sen huoneistoissa, parvekkeilla, piha-alueilla ja yhteisissä tiloissa. TA-Yhtiöt on siirtymässä vähitellen kohti savutonta asumista, ja TA-Yhtiöiden uudet vuokra- ja asumisoikeuskiinteistöt ovat valmistuessaan täysin savuttomia. Muutoksella TA-Yhtiöt haluaa olla osaltaan luomassa terveellisempää asuinympäristöä. Ensimmäinen TA-Yhtiöiden täysin savuton vuokrakiinteistö valmistui Oulun Ritaharjuun syksyllä 2017.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii SRV-Rakennus Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy.

Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi palkittiin Vuoden projektiteko 2018 -palkinnolla

Kuva: Joonas Rinkinen

Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi on valittu Projektiyhdistyksen Vuoden projektiteko 2018 -palkinnon saajaksi. Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta vastanneen allianssin muodostivat Suomenlinnan hoitokunta yhdessä Pöyryn ja YIT:n kanssa. Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”Suomenlinnan tunneliallianssissa on ennalta tunnistettu hankkeen erityspiirteet ja osattu panostaa rakentamisosaamisen lisäksi myös sidosryhmiin ja viestintään.”

Loppuvuodesta 2017 aikataulussa valmistuneen peruskorjauksen budjetti oli noin 7 miljoonaa euroa ollen näin pienin allianssimallilla tehty projekti Suomessa. Vastoin alalla vallitsevaa mielipidettä tunnelin peruskorjaushanke todisti allianssimallin soveltuvan erittäin hyvin myös pieniin kohteisiin etenkin, kun hankkeen sijainti, tekniset ratkaisut ja työmaaolosuhteet ovat vaativat ja kyseessä on peruskorjaus.

”Tiesimme, että merenalainen tunnelimme on erittäin vaativa saneerauskohde, joka saattaa tarjota korjaajalle useita yllätyksiä. Aluksi ajattelimme, että allianssimalli on liian raskas toteutusmuoto näin pieneen hankkeeseen. Jälkeenpäin on helppo todeta, että epäilyksemme osoittautuivat vääriksi. Aiomme hyödyntää allianssimallia tai allianssihankkeen tuomia oppeja muissakin hankkeissamme” kertoo Suomenlinnan hoitokunnan talotekniikan rakennuttaja, hankkeessa tilaajan edustajana ja projektiryhmän jäsenenä toiminut Heikki Kuivaniemi.

Vuonna 1981 käyttöön otettu 1,3 kilometriä pitkä tunneli oli päässyt huonoon kuntoon: vuotovedet olivat aiheuttaneet korroosiota teknisille järjestelmille ja veden mukanaan tuoma radon rajoitti huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa. Peruskorjauksessa kalliota tiivistettiin ja lujitettiin sekä tunnelin talotekniset järjestelmät uusittiin kauttaaltaan ja niiden sijoittelua keskitettiin hälytysliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Allianssimalli mahdollisti myös suunnittelun päätöksenteon venyttämisen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, jotta suunnittelijoilla oli käytössään viimeisin tieto työmaalta.

”Hankkeen luonteesta johtuen päätimme, että suunnittelu tehdään hallitusti vaiheittain tarkentaen, jotta valittuja ratkaisuja on helppo kehittää rakennustöiden edetessä.” kertoo suunnittelun projektipäällikkö Klaus Einsalo Pöyryltä.

Työmaan sijainti keskellä Helsinkiä Kaivopuistossa aiheutti omat haasteensa töiden tekemiselle ja aikataulussa pysymiselle. Paraatipaikalla toimiminen käännettiin positiiviseksi asiaksi, ja hankkeelle palkattiin oma vuorovaikutuskoordinaattori. Hänen tehtävänään oli minimoida negatiiviset vaikutukset lähiympäristölle ja taata työmaalle häiriötön ympäristö työskennellä. Onnistuneet työmaajärjestelyt ja vuorovaikutus huomioitiin myös työmaan saamalla Helsingin kaupungin Rakentamisen ruusu -ehdokkuudella.

”Onnistumisen mahdollisti allianssin ohjausryhmän riittävä tuki sekä laaja-alainen projektitiimi, joka hoiti ammattitaidolla omat vastuualueensa. Allianssimuoto antoi raamit tekemiselle, mutta menestymisen avain oli kuitenkin niissä ihmisissä ympärilläni, jotka tekivät sitoutuneesti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” kertoo allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen YIT:ltä.

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus

  • Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
  • Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
  • Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
  • Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
  • Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.

Helsingin kaupunki ja SRV sopivat Bunkkerin kiinteistökaupasta ja rakentamisesta

Bunkkeriin on suunniteltu noin 350 asuntoa, liiketiloja, liikuntatiloja ja uimahalli. Kuva: SRV

Helsingin kaupunki on solminut SRV Rakennus Oy:n kanssa toteutussopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Jätkäsaaren Bunkkerista.

Perjantaina 26.10.2018 allekirjoitetuilla sopimuksilla sovittiin Bunkkerin rakentamisen toteuttamisesta ja kiinteistön tulevasta myymisestä vähintään 22,7 miljoonan euron kauppahinnalla.

Entiseen varastorakennukseen ja sen uusiin kerroksiin on tarkoitus rakentaa asuntoja, liiketiloja, uimahalli ja liikuntatiloja. Uimahalli ja liikuntatilat tulevat julkiseen käyttöön, ja ne palvelevat jätkäsaarelaisten lisäksi myös muita kaupunkilaisia.

Kaupungin ja SRV:n yhteisenä tavoitteena on, että Bunkkerin rakentaminen alkaa mahdollisimman pian. Hanke käynnistyy rakennuksen purettavien osien ja kerrosten purkutöillä. Tavoitteena on aloittaa purkutyöt keväällä 2019 ja saattaa ne valmiiksi ennen koulujen syyslukukauden alkamista.

Korkein hallinto-oikeus: valtuuston päätöksen toimeenpanolle ei estettä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Bunkkerin myymisestä SRV Rakennus Oy:lle huhtikuussa 2018. Valtuusto teki myyntipäätöksen tuolloin jo toisen kerran, koska Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut ensimmäisen päätöksen.

Kiinteistökauppa, jonka valtuusto hyväksyi toistamiseen, oli valmisteltu uudelleen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Valtuuston toisestakin myyntipäätöksestä on tehty valitus, joka on parhaillaan Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Kaupunki on edistänyt Bunkkerin hankekokonaisuuden toteuttamista keskeneräisestä valitusprosessista huolimatta, koska liikuntatiloja tarvitaan pian, ja Bunkkerin rakentaminen vaikeutuu sitä mukaa, kun muut rakennushankkeet sen ympärillä etenevät. Kesällä 2019 valmistuvassa Jätkäsaaren peruskoulussa ei ole omia liikuntatiloja, vaan ne on suunniteltu Bunkkeriin.

Bunkkerin toteuttamista ja myyntiä koskevat sopimukset voitiin allekirjoittaa jo nyt, koska kaikki oikeusasteet ovat todenneet, ettei kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanolle ole estettä. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksensä 9.10.2018.

Koululle rakennetaan väliaikainen liikuntahalli

Koska Bunkkerin rakentaminen on viivästynyt, kaupunki rakentaa Jätkäsaaren peruskoululle väliaikaisen liikuntahallin Jätkäsaaren liikuntapuistoon. Tavoitteena on, että halli valmistuu koululaisten käyttöön vuoden 2019 syksyllä.

Uuden aikatauluarvion mukaan Bunkkerin liikuntatilat valmistuvat viimeistään kesällä 2021 ja uimahalli- ja liiketilat kesällä 2022. Asuntojen on tarkoitus valmistua vaiheittain viimeistään seitsemän vuoden kuluessa Bunkkeria koskevan lopullisen kiinteistökaupan tekemisestä. Lopullinen kiinteistökauppa pyritään tekemään mahdollisimman pian esisopimuksen mukaisesti.