Kuopion Portin rakentaminen käynnistyy

b17f14a6-59c8-482f-b5c9-ed7afdea2cc6-w_960

Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Kuopion pohjoisen sisääntulon varrelle Kuopion uuden maamerkin Kuopion Portin.

Lapti Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Lapti Oy on tehnyt aloituspäätöksen Kuopion Asemanseudulle nousevan Kuopion Portin työmaan käynnistämisestä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat kesäkuun alussa. Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon rakennetaan matkustajapalveluiden lisäksi asunto-, toimisto-, liike- ja palvelutiloja. Kuopion Portti valmistuu vaiheittain vuosina 2020-2023.

Kuopion Portti rakentuu kolmesta tornista ja niihin liittyvistä matalammista jalkaosista. Näihin tulee yli 200 asuntoa, liike-, hoiva- ja toimistotiloja sekä erillinen pysäköintilaitos noin 470 autolle. Koko hankealueelle tulee lähes 1000 polkupyöräpaikkaa osin katettuina. Pysäköintilaitoksessa on myös latauspisteitä sähköautoille.

Valmistelevat työt rakentamisen käynnistämiseksi ovat alkaneet.

Pitkään odotettu Kuopion Matkakeskusalueen hanke käynnistyy ja rakentaminen alkaa. Kiinnostusta Kuopion Porttiin tuleville liike- ja toimistotiloille on paljon. 1. vaiheessa valmistuvat tilat ovat jo pääosin osin vuokrattuja. Käymme neuvotteluita 2. ja 3. vaiheen tiloista. Olen todella iloinen siitä, että voimme aloittaa Kuopion tulevan maamerkin rakentamisen, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekkarinen Lapti Group Oy:stä.

 

Kuopion Portin tavoitteena LEED Gold -ympäristösertifikaatti

Rakennusten energiatehokkuuden lisäksi LEED Gold -ympäristösertifikaatin saamisen vaikuttavat mm. keskeinen sijainti, hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet sekä kevyen liikenteen pysäköintimahdollisuudet. Ympäristöystävällisen maalämmön hyödyntäminen rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä sekä vähän vettä kuluttavat vesikalusteet vaikuttavat myös sertifikaatin edellyttämään pisteytystasoon.

Rakennusten suunnittelussa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin. Rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä käytämme maalämpöä. Poraamme alueelle yli 70 lämpökaivoa, joista johdetaan lämpöä rakennusten tarpeisiin. Tavoitteenamme on rakentaa modernit tilat, joiden ympäristövaikutukset on huomioitu mm. energiankulutuksen ja kulutettavan puhtaan veden osalta, toteaa Pekkarinen.

Delete ostaa hissipurkuihin erikoistuneen Karhupurku Oy:n – Purkupalvelut-liiketoiminta laajenee kattamaan hissipurkutyöt

Delete logo sininen

Ympäristöpalveluyhtiö Delete Group Oyj ostaa 23.5.2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti hissipurkuihin erikoistuneen euralaisen Karhupurku Oy:n. Yrityskauppa on tarkoitus toteuttaa 31.5.2018. Yritysoston myötä Delete vahvistaa strategiansa mukaisesti asemaansa Pohjoismaiden johtavana ympäristöpalveluiden tarjoajana ja suurimpana purku-urakoitsijana.

Lounais-Suomessa vahvan jalansijan hissipurkamisen parissa omaava Karhupurku Oy on perustettu 2015, jota ennen se on toiminut osana Ovitek Oy:tä lähes 10 vuoden ajan.

Deleten konsernijohtaja Tommi Kajasoja

“Yritysosto tukee kasvutavoitteitamme erityisesti pohjoismaisena, johtavana ympäristöpalveluiden tuottajana ja suurimpana purku-urakoitsijana. Yritysosto tuo Deletelle uuden sekä vahvan ja kasvupotentiaalisen liiketoiminta-alueen Purkupalvelut-liiketoimintaamme hissipurkujen saralla. Se myös täydentää Deleten purkamiseen liittyvää tarjontaa ja saa synergiaa jo olemassa olevista Deleten Purku- ja Kierrätyspalvelut -liiketoiminnoista. Yritysosto tarjoaa Deletelle merkittävän mahdollisuuden laajentua hissipurkamiseen valtakunnallisesti Suomessa ja tulevaisuudessa laajentaa sitä myös muissa Pohjoismaissa.”

Delete on laajentunut Suomessa ja Ruotsissa jo yli 30 yritysoston ja orgaanisen kasvun myötä yhdeksi johtavaksi ympäristöpalvelujen tarjoajaksi ja suurimmaksi purkajaksi. Hissipurkamisen tulevaisuudennäkymää tukevat rakentamisen kasvu, ikääntyvä kiinteistökanta, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio.

Oston myötä Deleteen siirtyy seitsemän uutta purkamisen ammattilaista. Vaikutus Deleten 2018 tulokseen on vähäinen. Vuonna 2017 Karhupurun liikevaihto oli EUR 0,6 miljoonaa. Osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkaista.

Peab peruskorjaa toimistotalon opiskelija-asunnoiksi Oulussa

821f09c337e4d9c0_800x800ar

PSOAS ja Peab ovat sopineet urakasta Tutkijantie 2:ssa Linnamaalla Oulussa sijaitsevan toimistorakennuksen muuttamisesta opiskelija-asunnoiksi.

Urakkasopimukseen kuuluu vanhan toimistotalon muuttaminen 127 asunnoksi kansainvälisille opiskelijoille. Työt ovat käynnistyneet ja valmistuvat kesäkuussa 2019. Työn tilaaja on Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö ja rahoittaja ARA. Työ liittyy Oulun ammattikorkeakoulun siirtymisestä Linnanmaan campukselle johtuvaan opiskelija-asumistarpeen kasvuun. Syksyllä 2020 tapahtuvan siirron myötä Linnanmaasta tulee yksi Euroopan suurimmista sisäcampuksista, jossa opiskelee tai työskentelee noin 20 000 ihmistä.

Käynnistyvän perusparannuksen suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty yhteisöllisiin tiloihin, jonka erityisesti vaihto-opiskelijat kokevat äärimmäisen tärkeäksi. ” Olemme hyvin tyytyväisiä, että pääsemme näyttämään perusparannusosaamistamme tässä kehityshankkeessa”, kertoo työpäällikkö Hannu Pesonen Peabilta.

NCC rakentaa Varilan koulun Sastamalaan

93b342e77628edb2_800x800ar (1)

NCC on allekirjoittanut Sastamalan kaupungin kanssa sopimuksen Varilan koulun rakentamisesta. Kyseessä on kokonaisvastuu-urakka, jonka arvo on 8,4 MEUR.

Varilan uuteen koulurakennukseen tehdään uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat luokille 1-6 ja esikoululle. Kouluun tulee noin 340 oppilasta, mukaan lukien noin 80 esikoululaista.

Kohteen suunnittelu on jo käynnistynyt ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen syyskuussa. Uusi koulu valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Nykyinen koulu toimii samalla tontilla siihen saakka, kunnes uusi koulu otetaan käyttöön. Urakkaan kuuluu myös vanhan koulun purku sekä pihatyöt koululaisten muutettua uusiin tiloihin. Kokonaisuudessaan kaikki on valmista kesäkuun 2020 loppuun mennessä.

88e8da6d0cf6dbac_800x800ar

Tiivistä yhteistyötä Big room ja CAVE-menetelmillä

Varilan kouluun toteutetaan uuden opetussuunnitelman tavoitteita tukevat monimuotoiset ja muunneltavat tilat. Perinteisten luokkien sijaan kouluun tehdään helposti yhdistettäviä ja eroteltavia tiloja erikokoisten ryhmien tarkoituksiin.

Jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja toimiva, hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden ja rakentajan kesken. Yhteistyössä hyödynnetään mm. Big Room -menettelyä eli tilaa, jossa projektin osapuolet pääsevät työskentelemään kasvokkain ja kommunikoimaan tehokkaasti yhteisessä tilassa.

Lisäksi kohteesta järjestetään ns. CAVE (Cave Automatic Virtual Environment) eli visualisointiluola. Luolassa katsoja pääsee kolmiulotteisesti sisään tietomallinnukseen, pystyy virtuaalisesti kävelemään rakennuksessa ja näkee suunnitellut rakenteet niiden oikeassa, luonnollisessa mittakaavassa.

Koas käynnistää kahden kerrostalon rakennustyöt Jyväskylän keskustassa

b514ad75-ace3-45a9-8055-a9e410329418-w_960

Koas Harju havainnekuva.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (Koas) rakentaa Jyväskylän keskustakampusta – nyt käynnistyy uudishanke Harjun kupeessa. Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi.

Koasin rakentamistahti jatkuu kiivaana. Maanantaina 21.5. aloitetaan säätiön kahden uudiskerrostalon rakennustyöt keskustassa. Talot rakennetaan talven aikana puretun keskusseurakuntatalon uudisosan paikalle.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:n (Koas) toimitusjohtaja Matti Tanskasen mukaan uusi kerrostalokokonaisuus on nimetty Koas Harjuksi, sillä se rakennetaan aivan Harjun ulkoilualueen viereen. Uudiskohteen välittömässä läheisyydessä ovat myös Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja keskustan palvelut.

– Jyväskylä on ainutlaatuinen korkeakoulukaupunki, jossa kampukset ovat keskustassa. Strategianamme on rakentaa keskustakampusta, jossa opiskelija-asuminen sijoittuu lähelle opiskelupaikkoja ja palveluja. Koas Harjun kohde tuo osaltaan strategiaamme todeksi, Tanskanen toteaa.

Yhteistiloihin kuntosali

Koas Harjun pihapiiriin rakennetaan 7- ja 8-kerroksiset ullakolliset asuintalot, joihin tulee yhteensä 160 asuntoa. Asunnoista 136 on pieniä yksiöitä (24,4–29 m2) ja 24 kaksioita (37,5–48,5 m2). Auto- ja pyöräsäilytystä varten rakennetaan hallitilat talojen alle.

Rakennusten yhteenlaskettu huoneistoala on reilut 4700 neliötä ja kerrosala lähes 7000 neliötä. Kuten muissakin Koasin uudiskohteissa, myös Koas Harjussa panostetaan viihtyisiin yhteiskäyttötiloihin. Niille neliöitä on varattu yli 900. Tanskanen paljastaa, että tiloihin on tulossa esimerkiksi kuntosali.

– Hankkeen rakennuslupa on myönnetty ja rakennustyöt on aikataulutettu siten, että maarakennus- ja perustustyöt alkavat heti. Rakennukset valmistuvat joulukuun 2019 alkuun mennessä. Hankkeen hankinta-arvo on runsaat 15,5 miljoonaa euroa. ARA:lta on saatu rakentamiseen korkotukilainaa sekä investointitukea 10 prosenttia hankkeen arvosta, Tanskanen kertoo.

Sisäpiha asuinkäyttöön

Koas Harju rakennetaan Koasin Kauppakadulla sijaitsevan toimistorakennuksen ja keskusseurakuntatalon väliselle sisäpihalle.

Koas Harjun arkkitehtisuunnittelun on tehnyt jyväskyläläinen Arkkitehtipalvelu Oy, joka on suunnitellut lukuisia asuinrakennuksia Jyväskylään ja useihin muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Kohteen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Jan Niukkanen.

– KOAS Harju on perusarkkitehtuuriltaan pelkistetty ja muodoltaan klassinen kokonaisuus. Hanke tiivistää harvaa korttelia ja luo jännittävän ulkotilojen sarjan sen ytimeen. Harjun asukkaille on luotu mahdollisuus urbaaniin asumiseen Jyväskylän parhaiden palveluiden äärellä, Niukkanen kuvailee.

Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Pohjola Rakennus -konserniin kuuluva Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi. Konserni on rakentanut yhteensä yli 10 000 asuntoa ja on Tampereen, Turun ja Jyväskylän seudulla yksi suurimmista asuntorakentajista. Tällä hetkellä konsernilla on asuntoja rakenteilla noin 2500.

–On hienoa, että saamme lähteä toteuttamaan tätä hanketta Koasin kanssa. Pääsemme tekemään asuntoja, jotka huomioivat modernit asumistarpeet ja ovat tehokkaasti suunniteltuja, iloitsee Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja Tomi Jukola.

Espoonlahteen Kaitaalle tiivis uusi asuinalue ja omaleimainen metrokeskus

50152ca4-0f45-4544-921b-6069796bc6b8-w_960

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kaitaalle nousee omaleimainen uusi metrokeskusalue, jonne muuttaa tulevaisuudessa noin 1000 uutta asukasta. Iivisniemen asuinalueen naapuriin rakennettavan metrokeskuksen uudet kahdeksankerroksiset asuinkorttelit sijaitsevat Kaitaantien ja Iivisniementien välisellä alueella.

Suunnittelualueeseen kuuluu myös Iivisniemen liikekeskus. Tulevan metroaseman läheisyydessä Kaitaantien pohjoispuolella on pieni järvi, Hannusjärvi. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan metrokeskuksen kortteleihin, ja noin 200 asukkaalle rakentuu koteja nykyisen ostoskeskuksen kohdalle.

Sujuvat yhteydet pyöräilijöille metrokortteliin, pysäköinti pysäköintitaloon
Kaitaan metrokeskuksen suunnittelussa tavoitellaan myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisää kaupunkitilaa ja sujuvia reittejä. Asuinkortteliin on suunniteltu laadukkaat ja leveät jalankulku- ja polkupyöräilyreitit, joiden varrella on kivijalkakauppoja sekä monipuolisia palveluja.

6fdc3736-adbb-4c1f-8df8-a67f32f7e0d0

Kaitaan metrokeskus, havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Kevyen liikenteen pääyhteydet kulkevat Kaitaantien eteläreunalla ja Iivisniemenkadulla. Alueen pysäköinti järjestetään tehokkaasti pysäköintitaloissa, jolloin pihoille voi istuttaa puita ja kasvillisuutta.

Linjat vievät metrokeskukseen – reiteille nimiä Kaitaan historiasta
Kaitaan metrokeskuksen kupeessa nykyisessä Iivissyrjä 2:ssa toimi aikoinaan puhelinkeskus, jonka lähiasukkaat tunsivat nimellä Centralen. Tästä muistuttaa uusi kadunnimi Sentraalinkuja – Centralsgränden ja kevyen liikenteen reitin nimi Puhelinkeskuksentie.

Kaitaan metrokeskuksen asuntorakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on tullut voimaan. Alueen valmistuminen kestää arviolta noin viisi vuotta, ja rakentamista sovitetaan yhteen metron aikataulun kanssa. Metron liikennöinnin Kivenlahteen asti on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alussa. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaehdotusta 16.5.2018.

Skanska suunnittelee uuden asuinalueen Kuopioon Savonia-ammattikorkeakoulun alueelle

savonia-kuopio_havainnekuva

Savonia-ammattikorkeakoulu muuttaa vuonna 2020 uusiin tiloihin Kuopion Savilahteen ja keskustan tuntumassa oleva alue muuntuu tulevina vuosina asuinkäyttöön.

Skanska ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet 14.5.2018 esisopimuksen alueen siirtymisestä Skanskan omistukseen ja suunnitteluyhteistyöstä alueen muuntamiseksi asumiskäyttöön.

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti Opistotien tontista neuvottelumenettelyn, jossa arvioi ehdotuksia rakennusliikkeiden suunnitteluratkaisujen pohjalta. Savonian hallituksen päätöksellä jatkoon valituista kolmesta ehdokkaasta valittiin voittajaksi Skanskan ehdotus ”Eostre, Aine, Carpo & Beira”.

”Tekniikan ja muotoilun alat siirtyvät Savilahden kampusalueelle kesällä 2020. Kauppa mahdollistaa Savonian tulevaisuuden koulutus- ja tutkimus- ja kehittämistoimintojen tilaratkaisut ainutlaatuisessa osaamiskeskittymässä. Savilahden kampus lisää koulutuksen vetovoimaa ja pystymme palvelemaan yrityksiä työelämäläheisellä tutkimustoiminnalla entistä paremmin”, Savonian rehtori Mervi Vidgrénkertoo.

”Jatkamme alueen suunnittelua yhdessä Kuopion kaupungin kanssa asemakaavaehdotusta varten”, kertoo hankekehitysjohtaja Jukka Haaparanta Skanskasta. ”Sijainti Kuopion ruutukaava-alueen välittömässä läheisyydessä on ainutlaatuinen. Kävelymatkaa esimerkiksi rautatieasemalle tai Kuopion torille on vain noin kilometri. Ehdotuksessamme lähtökohtana on kehittää alueesta uusi viihtyisä ja omaleimainen asuinympäristö Kuopion keskustaan.” Skanskan kumppanina suunnittelussa on Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

”Panostamme suunnittelussa sekä korkeatasoisiin ja toimiviin kortteleihin ja asuntoihin että alueen yleiseen viihtyisyyteen. Pihat, kulkureitit ja helppo liikkuminen alueen sisällä sekä sujuvat reitit kävellen tai pyöräillen kaupungin keskustaan ovat esimerkkejä suunnitteluun liittyvistä ratkaisuista, joilla viihtyisyyttä toteutetaan käytännössä”, kertoo kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen Skanskasta.

Skanskan suunnitelman kaupunkirakenteellinen kokonaisidea koostuu neljästä korttelista, joiden väliset ulkotilat liit­tyvät toisiinsa ja tarjoavat alueen sisäiset liikenneyhteydet ja virkistysmahdollisuudet alueen asukkaille. Kortteleiden sisäpihoilla sijaitsevat lasten lähileikkipaikat sekä rauhaisa oleskelualue. Rakennusten sijoittelussa on huomioitu asuntoparvekkeiden suuntaus auringon kierron mukaan.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Alue vapautuu vuonna 2020, jolloin alueen ensimmäisten uusien kotien rakentaminen on mahdollista aloittaa keväällä 2021. Koko alueen on suunniteltu olevan valmis vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan alueelle on suunniteltu noin 60.000 kerros-m2 asuntorakentamista, joka tarkoittaa noin 700 uutta kotia.

YIT allekirjoitti sopimuksen Suomen suurimman puukoulukeskuksen rakentamisesta Imatralle

816bda89c4d8618b_800x800ar

YIT allekirjoitti Imatran kaupungin kanssa noin 55 miljoonan euron arvoisen sopimuksen puurakenteisen koulukeskuksen rakentamisesta Imatran Mansikkalaan ja sen ylläpidosta 20 vuodeksi. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla ja se kattaa kohteen suunnittelun, rakentamisen sekä ylläpidon. Hankkeen rakennuslupaa odotetaan kesällä 2018, jonka jälkeen hanke kirjataan tilauskantaan. Koulukeskuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020.

Mansikkalan koulukeskuksesta tulee Suomen suurin puukoulu. Koulukeskukseen valmistuu oppimistilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle aina päiväkodista lukioon sekä tilat oppilashuollolle. Lisäksi tiloihin sijoittuu neuvola sekä toimitiloja työväenopistolle ja yhdistyksille.

”Olemme innoissamme, että voimme olla tässäkin edelläkävijä. Rakennamme puukoulua, joka tulee olemaan monitoimitalo. Hinta pitää sisällään investoinnin ohella myös peruskorjaukset ja ylläpidon kahdelle vuosikymmenelle,” toteaa vs. kaupunginjohtajana sopimuksen allekirjoittanut Kaisa Heino.

YIT:llä on pitkä kokemus kouluhankkeiden toteuttamisesta elinkaarimallilla, jossa suunnittelu, toteutus ja käyttö yhdistyvät kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Mallissa korostuvat julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuus, kun hanketta valmistellaan yhteistyössä koko hankkeen elinkaari huomioiden.

Avain Yhtiöt ja Pohjola Rakennus Oy Häme toteuttavat vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä palvelutalon Tampereelle

zvqgvqhqkmoajvpgzgo2

Tampereen Tesomalle rakentuu elinkaarikortteli, jonka suunnittelussa on panostettu yhteisöllisyyteen. Visualisointikuva: Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri

Elinkaarikorttelin rakentaminen Tampereen Tesomalle on parhaillaan käynnissä. Avain Yhtiöt rakennuttaa kortteliin 46 vuokra-asuntoa, 39 asumisoikeusasuntoa ja 111 palvelutalon asuntoa. Rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Pohjola Rakennus Oy Häme.

Tavoitteena sukupolvia yhdistävä asunto- ja palvelukortteli

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota yhteisöllisyyttä tukeviin ratkaisuihin ja asumismuotojen monipuolisuuteen. Korttelin asumisratkaisut on suunniteltu laaja-alaisesti eri eri-ikäisille sekä erilaisissa elämäntilanteessa oleville ihmisille ja asumismuotojen kirjo tulee olemaan runsas.

”Suunnittelumme tavoitteena oli toteuttaa alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja sukupolvia yhdistävä asunto- ja palvelukortteli. Erityisen mielenkiintoista hankkeessa on nimenomaan elinkaariasumisen monimuotoisuus ja vahva yhteisöllisen asumisen läsnäolo”, kertoo Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri.

Yhteisöllistä asumista on tuettu monenlaisilla ratkaisuilla. Talojen sisäänkäyntien yhteydessä on pihalle avautuva oleskelu- ja harrastusaula. Katutasossa löytyy ruokala ja monipuolisia yhteistiloja muun muassa askarteluun ja musiikin harrastamiseen. Korttelin sydän on pihatalo, josta löytyy askartelutiloja, sauna ja monitoimitila vaikka juhlien järjestämiseen. Viestintää korttelin asioista ohjataan aulatilojen ja pihatalon digitaalisilla näytöillä, joita voi käyttää myös mobiilisovelluksella. Korttelissa on yhteiskäyttöauto ja pysäköinti on pihakannen alla pysäköintihallissa, josta on suora sisäyhteys rakennuksiin.

Suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri, rakennusurakoitsijana Pohjola Rakennus Oy Häme

Elinkaarikorttelin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri. Hankkeen pääarkkitehti Janne Kangasvieri odottaa jo mielenkiinnolla yhteisöllisyyden toteutumista: ”Avain Yhtiöt tarttui ennakkoluulottomasti Tampereen kaupungin esittämään haasteeseen uudentyyppisen korttelin kehittämisestä. On kiinnostavaa nähdä, kuinka tulevat asukkaat tarttuvat samaan haasteeseen ja millainen yhteishenki taloihin syntyy.”

”On hienoa päästä toteuttamaan näin mittavaa hanketta juuri Avain Yhtiöiden kanssa yhteistyössä, joka on meille tuttu ja turvallinen kumppani. Tesoman elinkaarikortteli on meille erinomainen urakka vapaarahoitteisen tuotantomme rinnalle”, toteaa Pohjola Rakennus Oy Hämeen tuotantojohtaja Miika Oksanen.

Tesoma kehittyy ja monipuolistuu – tavoitteena asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen

Länsi-Tampereella sijaitsevan Tesoman aluekeskuksen vaikutusalueella asuu noin 15 000 asukasta. Tesoman kehitys on ollut voimakasta ja käynnissä on lukuisia asemakaavamuutostöitä ja rakennushankkeita. Alueen palvelut monipuolistuivat merkittävästi, kun uusi hyvinvointikeskus ja Westerin liikekeskus päivittäistavarakauppoineen avattiin keväällä 2018. Hyvinvointikeskus on tesomalaisten uusi kohtaamispaikka, jossa on saman katon alla, kolmessa kerroksessa kaupungin palveluja kirjastosta terveysasemaan. Hyvinvointikeskuksen katutasosta löytyvät muun muassa yhteisökahvila sekä neuvonta- ja ohjauspiste. Tesoman päiväkodin ja koulun uusi rakennus valmistui vuoden alussa. Uuteen koulurakennukseen muuttaa yhteensä 880 esiopetuksen ja 1–9 -luokkien oppilasta. Uuden koulurakennuksen yhteyteen muuttaa 140-paikkainen Tesoman päiväkoti elokuussa 2018. Tesoman uimahallin viereen valmistui syksyllä 2017 uusi jäähalli puretun vanhan jäähallin tilalle.

Tesoman elinkaarikortteli on merkittävä osa myös Tampereen Oma Tesoma -hanketta. Oma Tesoma toimii palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kokeilualueena Tampereella. Hankkeessa vahvistetaan Tesoman hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kiehtovuutta. Oma Tesoma -hanke toteutetaan alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Elinkaarikortteli on merkittävä osa omatesomalaista kaupunkikehittämistä. Tampereen kaupunki järjesti elinkaarikorttelin toteutuksesta vuonna 2016 tontinluovutuskilpailun. Tuomariston, samoin kuin yleisön, suosikki oli Kohtaaminen-ehdotus. Sen tekijöiksi osoittautuivat Avain Yhtiöt Oy ja T2H Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen. Elinkaarikorttelin pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Janne Kangasvieri. Tuomariston mukaan voittaneen ehdotuksen parhaana antina pidettiin kehittämiskelpoista korttelin kokonaistoteutusta. Tuomaristo arvosti muun muassa ehdotuksen yhteisösenioriasuntoja, muistisairaiden omatoimisen ulkoilun aluetta sekä pihataloa, joka tuo korkeaan rakentamiseen vaihtelua ja lisää yhteisöllisyyttä.

”Olemme erittäin iloisia ja tyytyväisiä siihen, miten Tesoman keskustan uusi rakentaminen ja sen osana elinkaarikortteli tuottavat monenlaista ja innovatiivisiakin asuntoja. Samalla Tesoman keskustan ja katuvarsien kaupunkikuva ja imago uudistuvat”, kehuu asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä Tampereen kaupungilta.

BIOREX RAKENTAA SEITSENSALISEN ELOKUVATEATTERIN SEINÄJOEN KESKUSTAAN

30729844_598298177193633_5977045513256566784_o

Kuva: Arkkitehtitoimisto Aaron Rantala

Seinäjokelaiset pääsevät pian nauttimaan leffoista huippumodernissa leffateatterissa. Kaupungin keskustaan rakennettava seitsensalinen, vajaan 2000m2 kokoinen elokuvateatteri on tarkoitus avata yleisölle keväällä 2020.

Kauppakatu 6:n, Asunto Oy Sofian Tupa nimiseen kompleksiin rakennetaan yhteensä 3000m2 liiketilaa, josta 1100m2 on vielä vapaana. Lisäksi rakennukseen tulee myös noin 80 asuntoa. Projekti toteutetaan yhdessä Rakennusliike J. Rajalan kanssa. Kohteen arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtitoimisto Aaron Rantala, ja elokuvateatterin puolestaan BioRex:n pitkäaikainen kumppani, Suunnittelu- ja Arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuo.

”Nouseva trendi rakentamisessa sekä palvelujen kehittämisessä on ollut keskustojen aktivoituminen. Ihmiset haluavat vaivattomuutta ja asioimisen helppoutta kiireisen arjen keskellä. Elokuvateatteri on kaupungin yksi tärkeimmistä kulttuurituottajista ja tulee olla kaikkien helposti saavutettavissa. Siksi onkin luonnollista rakentaa uusi teatteri kaupungin sydämeen.” kertoo BioRex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

”Asukasmäärän ja asuntomassan kasvaessa, on tärkeää, että elokuvateatteri jää keskustaan palvelemaan niin alueen asukkaita kuin yrityksiäkin. Olemme erityisen innoissamme, että juuri me saamme olla edistämässä tätä kehitystä ja rakentamassa uusinta tekniikkaa sisältävän leffateatterin Seinäjokelaisille.”  kertoo Hannu Niemi Rakennusliike Rajalasta.

BioRex:n aloittaessa Bio Marilynin operaattorina keväällä 2016, ohjelmisto laajeni jo entiseen toimijaan verrattuna. Uuden elokuvateatterin seitsemän (7) salia palvelevat luonnollisesti entistä monipuolisen ohjelmiston muodossa kuluttajia, mutta taipuvat hyvin myös erikokoisten yritysten kokoustarpeisiin. Kaikkiin saleihin on suunnitteilla mm. 4K -laserprojektorit, osaan myös BioRex:n muista elokuvateattereista tuttuja, normaalia leveämpiä PLUS –penkkejä. ”Seuraamme tarkasti alan trendejä ja pyrimme tuomaan rakentamiimme leffateattereihin tasaisesti uusia konsepteja. Myös Seinäjoelle on suunnitteilla pientä twistiä, mutta yksityiskohtia emme vielä tässä vaiheessa paljasta.” Jaakkola vinkkaa.