Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida. Rakentamisen määrä Suomessa pysyy hyvällä tasolla sekä kuluvana että ensi vuonna. Määrä vähenee tänä vuonna pari prosenttia, mutta pysyy ensi vuonna lähes tämän vuoden tasolla. Sekä rakentamisessa että rakennuskonevuokramarkkinoilla veturiksi siirtyy ensi vuonna toimitilarakentaminen, kun vuodesta 2016 vuoteen 2019 veturina on toiminut asuntorakentaminen. Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi.

Rakennuskonevuokrauksen määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 vuoteen 2018. Kasvua kertyi yhteensä 25 prosenttia. Kuluvana vuonna tulee notkahdus alaspäin, mutta ensi vuonna kasvu on taas ripeää. Markkinoiden kehitysennuste ensi vuodelle on nyt myönteisempi kuin toukokuussa 2019 ennakoitu. Kasvu on tuolloin ennakoitua vahvempaa.

Varsinkin teollisuuden hankkeita on alkanut nyt syksyllä paljon ja hankkeet ovat olleet hieman arvioitua isompia. Myös asuntorakentaminen on ollut hieman ennakoitua vilkkaampaa. Toimitilarakentamisen siirtyminen veturiksi näkyy voimakkaasti konevuokrauksessa ensi vuonna. Toimitilojen rakentaminen on asuntorakentamista selvästi suurempi markkina konevuokraajille.

Talouden kasvu hidastuu maailmalla

EU-komission lokakuun 2019 kasvuennuste EU-alueen taloudelle on vajaan 1,5 prosentin tasolla sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Teollisuuden tilanne on heikentynyt. Myös teollisuuden näkymät ovat edelleen heikot Suomelle tärkeissä vientimaissa Saksassa, Ruotsissa ja Englannissa. Palvelujen ja rakentamisen näkymät ovat Euroopassa teollisuuden näkymiä paremmat. EUROCONSTRUCTin tuoreen ennusteen mukaan Euroopan rakentamisen kasvu jatkuu. Tänä vuonna kasvua on yli 2 prosenttia, ensi vuonna reilu ja seuraavana vajaa prosentti.

Suomen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa ennakoitua enemmän, 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Heinä-syyskuun kasvu oli 2,2 prosenttia. BKT-ennusteet ovat tälle vuodelle reilun 1,5 ja ensi vuodelle noin 1 prosentin tasolla. Kuluttajakysyntä ja vienti ovat olleet kasvussa. Matala korkotaso jatkuu ja kuluttajien asuntokauppa on piristynyt viime aikoina. Taloustilanne on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta odotukset ovat melko pessimistiset.

Rakentamisen näkymät ensi vuodelle ovat parantuneet

Rakentamisen määrän vaihtelut ovat edelleen lähtöisin uudistalonrakentamisesta. Toukokuun rakennuskone-ennusteen jälkeen suurin muutos on toimitilarakentamisen aktivoituminen. Kerrostaloaloitukset ovat vähentyneet merkittävästi, mutta määrä on pysynyt hieman odotettua suurempana. Keskeinen syy on kerrostalorakentamisen jatkuminen hyvänä pääkaupunkiseudulla. Ammattisijoittajat ovat edelleen ostaneet ja rakennuttaneet vuokra-asuntoja. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan uusista kerrostaloista tällä hetkellä puolet, mutta sielläkin kerrostaloaloitusten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Valmistuvien asuntojen määrä kasvaa vielä ja pysyy suurena koko ensi vuoden ja riski ylitarjontaan on olemassa.

Toimitilarakentamisen määrä kasvaa selvästi tänä vuonna. Aloitukset ovat loppuvuosipainotteisia, mikä näkyy rakentamisessa ja konevuokrauksessa ensi vuonna. Keskeiset kasvusektorit ovat julkinen ja teollisuusrakentaminen. Sairaalarakentamisen ohella rakennetaan paljon kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi monitoimihalleja, viihdekeskuksia ja urheiluhalleja. Teollisuusrakentaminen kasvaa sekä tänä että ensi vuonna. Lisäksi monia suuria teollisuushankkeita on odottamassa käynnistyspäätöksiä.

Korjausrakentamisen määrä jatkaa kasvuaan. Uudet energia-avustukset vauhdittavat asuntojen korjauksia. Infrarakentaminen vähenee kuluvana vuonna, mutta kääntyy pieneen kasvuun ensi vuonna. Odotettujen suurten infrahankkeiden, esimerkiksi tunnin junan, käynnistymiseen mennee vielä muutamia vuosia.

Forecon arvioi koko rakentamisen määrän vähenevän tänä vuonna 2 ja ensi vuonna 0..-0,5 prosenttia. Ensi vuoden ennuste on myönteisempi kuin toukokuussa esitetty. Vuonna 2021 rakentamisen ennakoidaan vähenevän 3–4 prosenttia.

Konevuokramarkkinoiden kasvu jatkuu taas ensi vuonna

Vuokraustoiminnan arvo on tänä vuonna 840 miljoonaa euroa. Rakentaminen on konevuokrauksessa ylivoimaisesti suurin (3/4) vuokrakoneiden käyttäjäsektori. Seuraavina ovat teollisuus, palvelusektori, julkishallinto ja kuluttajat, joissa koneita käytetään muun muassa huolto- ja asennustöihin.

Vuokrakysyntä vähenee vuonna 2019 erityisesti liike- ja toimistorakentamisessa. Vuonna 2020 kasvua on eniten kokoontumisrakennusten, teollisuuden, sairaaloiden ja toimistojen rakentamisessa. Eniten vuokraus vähenee vuonna 2020 kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee vuonna 2019 4 prosenttia ja ensi vuonna 7 prosenttia. Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi vähenee tänä vuonna 1 ja kasvaa ensi vuonna 5 prosenttia. Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee vähenevän rakentamisen myötä 4 prosenttia.

Ensi vuoden kasvu toimitilapuolella aiheutuu useiden toimitilahankkeiden käynnistymisestä kuluvan vuoden lopulla, jolloin konekäyttö on aktiivista ensi vuonna. Tässä taloustilanteessa joidenkin hankkeiden käynnistäminen saattaa kuitenkin myös lykkääntyä, mikä tuo ensi vuoden toimitilakäytön kasvuun riskejä.

Konevuokrauksen kasvu korjausrakentamisessa jatkuu 2,5-3,5 prosentin tasolla kuluvana ja ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvussa merkittäviä tekijöitä ovat rakennuskannan ikääntýminen sekä rakennusten käyttötarkoitusten muutos asunnoiksi tai hotelleiksi. Myös vuokrakoneiden käyttö kasvaa korjaamisessa, jossa tärkeä tekijä on korjaamisen painottuminen ammattimaiseen toimintaan.

Rakennuskonevuokraus muille aloille kasvaa. Teollisuuden kunnossapitotyöt kasvavat reippaasti ensi vuonna. Palvelualat lisäävät edelleen vuokrakoneiden käyttöä, mm suurten musiikkitapahtumien järjestäminen kasvaa. Kuluttajien talous- ja työllisyystilanteen paraneminen on näkynyt ja näkyy konevuokrauksen kasvuna.

Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia. Tänä vuonna muutoksen ennakoidaan olevan 15…-10 prosentin haarukassa eli näkymä on heikentynyt toukokuusta. Odotus ensi vuodelle on edelleen laskeva.

Arvio tällä hetkellä on -10…-5 %.

Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut JKMM Arkkitehdit Oy

Uusikansallinen_iltakuva_Atlas_JKMM_Arkkitehdit_Oy.

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä.

Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy.

Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Jaetun 3. sijan työt palkitaan kukin 28 500 eurolla, ja lunastusten arvo on 12 500 euroa kustakin työstä. Palkintolautakunta päätyi lunastamaan seuraavat työt: BGD171727 Robert Gutowski Architects Ltd.:ltä ja Kätketty-työn toimistolta BAKPAK ARCHITECTS S.L.P. Kunniamaininnat jaetaan töille HYPOGEUM (Riccardo Renzi), Syli (Arkkitehdit Tommila Oy), POP UP Uusi Kansallinen (Ricardo Cruz Recalde ja Isabel Sánchez del Campo), RAPOLA (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy) ja Alice Peilintakamaassa (SMAR Architecture Studio).

Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta.
”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”

Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämä arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta käytiin vuoden 2019 aikana. Kilpailu oli yleinen ja se käytiin kahdessa vaiheessa nimimerkein. Kilpailuehdotukset jätettiin 4.4.2019 mennessä, ja arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunta valitsi varsinaiseen kilpailuun jatkavat finalistityöt 11.6.2019. Lisärakennus suunnitellaan nykyisen museorakennuksen yhteyteen Helsingissä.

”Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi:
Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet
Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila
Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi
Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander
Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola
Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho
Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela.

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Jyrki Tiensuu.

JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman GeselliuksenArmas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.

”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.

Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu.

Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle.

Puupalkinto 2019 yleisöäänestyksen voitto Honkarakenteen toimittamalle Kuopion Saanalle

Honkarakenteen toimittama matkailukeskus Kuopion Saana palkittiin Puupalkinto 2019 yhteydessä järjestetyn yleisöäänestyksen voittajana. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen ja palkinnon myöntää Puuinfo Oy. Esiraati valitsi saapuneista ehdotuksista mukaan kilpailuun 14 kohdetta ja puupalkinnon voittajan valitsee asiantuntijaraati. Loppusuoran puupalkintoehdokkaiden kesken järjestetään yleisöäänestys ja yleisöäänestyksen voittajaksi selviytyi Honkarakenteen toimittama Kuopion Saana. Kuopion Saana sai 41 prosenttia annetuista yleisöäänistä.

“Haluamme onnitella Puupalkinto 2019 voittajaa, Lighthouse Joensuuta, hienosta saavutuksesta! Esiraati oli valinnut tämän vuoden saajaehdokkaiksi upeita ja monipuolisia kohteita ja ilahduimme, että toimittamamme Kuopion Saana oli mukana. Olemme otettuja, että Kuopion Saana voitti yleisöäänestyksen ja sai 41 % kaikista annetuista äänistä. Haluamme kiittää Kuopioin Saanan takana olevaa Raimo Sonnisen johtamaa yrittäjäryhmää luottamuksesta. Heillä oli hieno visio kansainvälisesti vetovoimaisesta saunamaailmasta ja olemme iloisia, että saimme olla mukana viemässä sitä toteutukseen. Yhteistyömme jatkuu edelleen tiiviinä”, kommentoi toimitusjohtaja Marko Saarelainen Honkarakenne Oyj:stä.

Keväällä 2019 ovensa avannut Matkailukeskus Kuopion Saana on yksi tämän vuoden näyttävimmistä Honkarakenteen toimittamista julkisista hirsirakennuksista. Matkailukeskuksen takana on joukko kuopiolaisia yrittäjiä ja yrityksiä: Raimo Sonninen, Heikki Vienola, Vararengasravintolat Oy, Tuomo Rissanen, Maalaus ja saneeraus Konttinen Oy, RPS Brewing Oy sekä Juha Heinonen.

Kuopion Saana tarjoaa ympärivuotisen matkailuelämyksen Kallaveden äärellä, Kuopion Siikarannassa. Saanassa on yhteensä 1000 m² hirsirakenteinen saunamaailma ja yli 1 500 m² terassi ulkoaltaineen ja savusaunoineen. Saanan 12 hengen savusauna palkittiin vuoden 2019 savusaunana aikaisemmin tänä vuonna. Saanan saunamaailma ja spa-osasto koostuvat 30-paikkaisesta yleissaunasta, sisäporealtaasta, kahdesta lämmitettävästä ulkoaltaasta, putous- ja elämyssuihkusta ja lämmitettävistä lepotuoleista.

Rakennusmateriaalina on Honkarakenteen markkinoille tuoma painumaton hirsi, joka mahdollistaa modernin arkkitehtuurin kevyillä liittymillä muihin materiaaleihin. Tilojen arkkitehtisuunnittelusta vastasi kuopiolainen QVIM Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Honkarakenne.

YIT allekirjoitti sopimuksen Lauritsalan koulun rakentamisesta elinkaarimallilla

YIT ja Lappeenrannan kaupunki ovat allekirjoittaneet sopimuksen Lauritsalan koulun rakentamisesta ja ylläpidosta. YIT vastaa elinkaarimallilla toteutettavan hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta ja 20 vuoden palvelujaksosta. Hankkeen kokonaisarvo on noin 32 miljoonaa euroa. Sopimus kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan.

Lauritsalan uusi koulu rakennetaan vanhan vuonna 2016 puretun koulun paikalle. Se tulee palvelemaan perusopetuksen, esiopetuksen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja Eksoten, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden, tarpeita. Rakennus toteutetaan lähes 900 päivittäiselle käyttäjälle ja sen rakennusala on yli 8000 brm2. Hankkeen rakentaminen aloitetaan keväällä 2020 ja käyttäjät pääsevät uusiin tiloihin vuoden 2022 alussa, jolloin alkaa myös YIT:n palvelujakso. Pihatyöt jatkuvat kesään 2022.

Elinkaarimallin mukaisesti YIT:n vastuulla on rakennuksen käytettävyys ja käyttöolosuhteet 20 vuoden palvelujakson ajan.

”On hienoa olla toteuttamassa Lauritsalan koulua elinkaarimallilla yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Elinkaarimalli yhdistää tilaajan tavoitteet, suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistön ylläpidon kokonaisuudeksi. joka varmistaa kiinteistön käytettävyyden ja kunnon koko sopimusjaksolle”, kertoo elinkaarihankkeista vastaava johtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä.

”Lauritsalan koulu on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava koulu Lappeenrannassa. Odotukset ovat korkealla niin toteutusvaihetta kuin myös palvelujaksoa koskien. Odotamme ennakoitavuutta ja sujuvaa arkea koko sopimusjakson ajan”, kertoo toimitilajohtaja Katri Tolvanen Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä.

Vuoden 2019 Puupalkinto Joensuun Lighthouselle

Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Vuoden 2019 Puupalkinnon saa Joensuun Lighthouse, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto pääsuunnittelijanaan Samuli Sallinen, arkkitehti SAFA. Palkinto julkistettiin Puupäivässä 28.11.2019 Helsingissä.

Palkintoperusteena tuomaristo toteaa seuraavaa:

Joensuun Lighthouse on Suomen ensimmäinen
14-kerroksinen puukerrostalo. Lähes 50 metriin kohoavaa opiskelija-asuntolaa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti mielenkiintoisena esimerkkinä.

Hankkeen toteutus on edellyttänyt puurakentamisen ratkaisujen ja prosessien kehittämistä useilla eri alueilla. Hankkeen palotekninen suunnittelu perustui tapauskohtaiseen toiminnalliseen palomitoitukseen, koska määräysten mukainen taulukkomitoitus ulottuu vain kahdeksaan kerrokseen asti. Rakenneteknisesti kohde määriteltiin poikkeuksellisen vaativaksi. Rakennuksen jäykistys hoidetaan ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla. Tekniikkaa sovellettiin käyttöön ensimmäisen kerran Suomessa.

Hankkeen toteutustavaksi valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa toteutustavaksi valittiin lopulta Stora Enson runkojärjestelmä ja urakoitsijaksi paikallinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Kohde on esimerkki erilaisten puutuotteiden yhdisteltävyydestä. Sen toteutuksessa on hyödynnetty sekä LVL-viilupuuta että ristiin liimattua monikerroslevyä CLT:tä. Kerrostaloon on toimitettu yli 2 000 m3 massiivipuutuotteita. Puutuoteosien sitoma hiilen määrä vastaa noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuoden aikana.

Rakennus valmistui aikataulussa. Yhden kerroksen rakentamiseen käytettiin alle kaksi viikkoa. Työmaalle saapuneet loviisalaisen Timberpoint Oy:n työstämät massiivipuulevyaihiot, joissa olivat ikkuna- ja oviaukotukset sekä läpiviennit talotekniikkaa varten, varusteltiin asennusvalmiiksi työmaan vieressä teltan suojassa. Elementit asennettiin paikoilleen sään salliessa ja asennuksen jälkeen kerros suojattiin väliaikaisella katolla, millä varmistettiin kuivaketjun toteutuminen.

Lighthouse Joensuu toimii jatkossakin puurakentamisen edistäjänä, sillä kohteessa jatkuvat Karelia-ammattikorkeakoulun akustiikkatutkimukset sekä rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan ja rungon siirtymien seuranta mukaan lukien huojunta ja hiipuma. Kerrostaloon on toteutettu valotaiteilija Kari Kolan valotaideteos. Pysyvässä teoksessa käytetään poikkeuksellista tekniikkaa, jossa valoteos hehkuu rakennuksesta ulospäin.

Voittaneen työn toteutukseen ovat osallistuneet muun muassa seuraavat tahot:

Arkkitehtisuunnittelu: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto, pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Samuli Sallinen
Rakennuttaja/Tilaaja: Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, rakennuttajapäällikkö Vesa Vapanen, toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen
Rakennesuunnittelu: Joensuun Juva Oy / A-Insinöörit, yksikönjohtaja Toni Rautiainen
Urakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen, toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen ja kohteen vastaava mestari Jukka Timonen
Puuosien toimittaja: Stora Enso Wood Products Oy Ltd., Executive Vice President Jari Suominen
Puuosien työstö: Timberpoint Oy, toimitusjohtaja Marko Suonpää
Puukerrostalon tutkimus- ja kehittämistoiminta: Karelia Ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Mikko Matveinen

Yleisöäänestyksen voittaja

Viimevuosilta tuttuun tapaan loppusuoran puupalkintoehdokkaista järjestettiin yleisöäänestys. Ääniä annettiin tänä vuonna ennätysmäärä, lähes 20 000. Yleisöäänestyksen voitti Matkailukeskus Kuopion Saana, jonka on suunnitellut QVIM Arkkitehdit Oy. Kohde sai 41 prosenttia annetuista äänistä.

Vuoden 2019 ehdokkaat

Puupalkintokilpailuun saapui määräaikaan mennessä 21 ehdotusta, joista esiraati valitsi 14 kohdetta ehdolle Puupalkinnon saajaksi ja yleisöäänestykseen. Ehdokkaat edustivat erittäin korkealaatuista arkkitehtuuria ja monipuolista puun käyttöä rakentamisessa. Kilpailun tuomaristo piti ehdotusten tasoa erittäin korkeana.

Taustaa 22. puupalkinnolle

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeskymmenesensimmäinen. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Puupalkintoa jakaessaan tuomaristo kiinnittää erityistä huomiota kohteen arkkitehtoniseen laatuun, puun käytön innovatiivisuuteen sekä kohteen yleiseen huomioarvoon.

Vuoden 2019 palkintolautakuntaan kuuluivat Puulehden päätoimittaja Mikko Viljakainen ja Puulehden toimituskuntaan kuuluvat Hilppa Iittiläinen ja Kirsi Pellinen. Tuomaristo kuuli asiantuntijana rakennusopin professori, TkT, arkkitehti Markku Karjalaista Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksiköstä.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille:

2018 Tuupalan alakoulu ja päiväkoti, Kuhmo
2017 Niemenharjun matkailukeskus, Pihtipudas
2016 Pudasjärven hirsikampus, Pudasjärvi
2015 As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, Jyväskylä
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö, Porvoo
2007 Talo Kotilo, Espoo
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo
2005 Metla-talo, Joensuu
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii ja Sibeliustalo, Lahti
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Peab toteuttaa Kaivopihan kehityshankkeen

Peab on sopinut Ylvan kanssa Kaivopihan kehityshankkeen toteutuksesta Helsingin ydinkeskustassa. Urakkasopimus on yli 10 milj. euroa.

Urakka sisältää uuden kaupallisen kulkuyhteyden rakentamisen Kaivopihalta Kolmen Sepän aukiolle. Käytävän ympärillä olevalle alueelle rakennetaan liiketiloja ja ravintoloita. Myös Vanhan ylioppilastalon kellarikerroksen tila saneerataan uuteen käyttötarkoitukseen.

Hankkeen yhteydessä muutetaan Citytalon julkisivua, Kaivopihan porrasjärjestelyjä sekä Aleksanterinkadulle avautuvaa sisäänkäyntiä. Samalla muutosalueen talotekniikkajärjestelyt muutetaan ja uusitaan.

”Kaivopihan kehityshanke on Peabille erittäin mielenkiintoinen ja merkittävä urakka. Rakennamme keskellä kaupunkilaisten vilkkaimpia kulkureittejä ja kaupallista tarjontaa”, kertoo Peabin Korjausrakentamisen tuotantopäällikkö Ilkka Laakeristo.

”Hienoa päästä kehittämään maan vilkkainta kaupunkikeskustaa näin keskeisellä paikalla. Vanhan ylioppilastalon kaltainen historiallinen maamerkki tuo sopivasti haastetta, joten tämänkin osalta odotan innolla yhteistyötä Peabin kanssa”, kommentoi asiaa Ylvan projektista vastaava rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta.

Projekti käynnistyy tammikuussa 2020 ja valmistuu joulukuussa 2020.

YH Kodit rakennuttaa kaksi kerrostaloa Nokialle

Nokian Viikin alueelle valmistuu helmikuussa 2020 kaksi kerrostaloa YH Kodeille vuokra-asunnoiksi. Edelliset YH Kodeilta Nokialle valmistuneet vuokra-asunnot ovat olleet ikäihmisille suunnattuja.

”Vuokra-asumisen suosio jatkaa kasvuaan myös Tampereen lähikunnissa.” kertoo Janne Tuominen, YH Kodit Oy:n toimitusjohtaja. ”Uusista vuokra-asunnoista on ollut kysyntää jo pitkään erityisesti Nokian suunnalla ja viimein pääsemmekin vastaamaan kysyntään.” jatkaa Tuominen. ”Ympäryskunnissa on edelleen vetovoimaa ja uusia asukkaita olisi tulossa, mikäli asuntojakin olisi tarjolla. Meillä onkin aktiivinen haku uusien kerrostalotonttien suhteen, sillä tavoitteenamme on tehdä jatkossakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Tampereelle ja lähikuntiin.”

”Nokian Viikin alue on historiallista kartanon aluetta, jonka juuret ulottuvat keskiajalle asti. Nykyään alueella on kartanon ja peltojen lisäksi viihtyisää omakoti- ja rivitaloaluetta. Rinteeseen valmistuvista kerrostaloista on upeat näköalat ympäröivään maalaismaisemaan.” kertoo Petro Saraste, YH Kodit Oy:n rakennuttajajohtaja. ”Kahteen kerrostaloon valmistuu yhteensä 88 vuokra-asuntoa, joiden koot vaihtelevat 28,5 neliön yksiöistä 60,5 neliön kolmioihin.” Saraste jatkaa. ”Asunnot tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2020.

YH Kodeilta valmistuu Tampereen seudulle vuoden 2019 aikana 230 vuokra-asuntoa. Yksi kerrostaloista valmistuu loppuvuodesta Kangasalle ja neljä muuta ovat valmistuneet Tampereelle. Lisäksi vuoden 2020 aikana valmistuu Nokian talojen lisäksi kolme kerrostaloa Tampereelle, mikä tarkoittaa 270 uutta vuokra-asuntoa.

SRV toteuttaa Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen

© Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy

SRV toteuttaa Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen

SRV vahvistaa edelleen asemaansa yhtenä Suomen suurimpana sairaala- ja terveydenhuoltorakennusten rakentajana. Kirkkonummen kunta valitsi SRV:n historiansa suurimman investoinnin, uuden hyvinvointikeskuksen, rakennusurakan toteuttajaksi. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 44,5 miljoonaa euroa, josta SRV:n osuus on noin 32 miljoonaa euroa. Hanke kirjataan SRV:n tilauskantaan marraskuussa.

Kirkkonummen hyvinvointikeskus valmistuu Jokiniittyyn uimahallin pohjoispuolelle arviolta kesällä 2022. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden aikana. Rakennushanke, jonka kokonaisala on noin 12 500 brm2, käsittää hyvinvointikeskuksen sekä muuntamo- ja varavoimarakennuksen. Lisäksi toteutukseen kuuluvat tontin maa- ja piha-aluetyöt suunnitelmissa osoitetussa laajuudessa sekä eteläpuolinen LPA-kaava-alueelle suunniteltu paikoitusalue maa- ja pintarakenteineen sekä varusteineen.

”Pääsemme hyödyntämään Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen toteuttamisessa vuosien aikana kerryttämäämme kokemusta ja hyviä käytäntöjä terveydenhuollon ja vaativien erityistilojen rakentamisesta. Hyvinvointikeskuksen rakentamisessa sisäilman puhtauden hallinta ja kosteudenhallinta tulevat olemaan merkittävässä roolissa. Rakennamme Kirkkonummella parhaillaan myös elinkaarihankkeena toteutettavaa Jokirinteen oppimiskeskusta ja uutta pääkirjastoa”, toteaa SRV:llä hankkeesta vastaava yksikönjohtaja Saku Kosonen.

Hyvinvointikeskus korvaa 80-luvulla rakennetun, jo huonokuntoisen keskustan terveysaseman sekä useita vuokratiloissa olevia toimipisteitä. Jokiniittyyn siirtyvät kaikki keskustan sosiaali- ja terveyskeskuksessa sijaitsevat palvelut sekä lähes kaikki perusturvan avopalvelut keskustan muista toimipisteistä. Hyvinvointikeskuksen palvelut tavoittavat asiakkaat vauvasta vaariin.

SRV:n vahva rooli terveyden- ja sairaanhoidon tilojen rakentajana näkyy ympäri Suomen. SRV on toteuttanut muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakennukset, Uuden lastensairaalan ja Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen. SRV rakentaa parhaillaan Keski-Suomen Sairaala Novaa Jyväskylässä ja Siltasairaalaa Helsingissä.

Vuoden 2019 sähköurakoitsija: Kasvua järkevästi vakavaraisuutta vaarantamatta

Kalajoelle rakennettiin vuonna 2018 uusi paloasema 8-tien varteen. HSK Sähkö oli mukana toteuttamassa sen talotekniikan. Kuvassa vasemmalta Hannu Kauppi, Johanna Kauppi ja Sami Juola. Kuva: Janica Karasti

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on valinnut Vuoden 2019 Sähköurakoitsijaksi HSK Sähkö Oy:n. Yrittäjäpariskunta Johanna ja Hannu Kauppi vastaanottivat tunnustuksen Sähköurakoitsijapäivillä Hämeenlinnan Aulangolla 21.11.2019.

HSK Sähkön toiminta käynnistyi viisitoista vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaan Kalajoella. Tänä päivänä yritys on reilun 10 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa tekevä ja noin 70 henkilöä työllistävä sähköurakointiyritys, jolla on toimipisteet Kalajoen lisäksi Rovaniemellä ja Oulussa. Palvelutarjonta ja asiakaskunta ovat poikkeuksellisen laajat.

– Osaamiseemme kuuluu perinteisen talotekniikan lisäksi sähköverkon- ja tievalaistuksen rakentaminen ja telematiikka. Teemme töitä pienasuintaloista ja niiden remonteista esimerkiksi kauppakeskuksiin ja ydinvoimalaitoshankkeista kesämökkeihin saakka. Julkisella rakentamisella on suuri painoarvo, kertoo Hannu Kauppi.
Hän ennakoi, että mm. aurinkosähkövoimaloiden yleistyminen tuo merkittävän bisnesmahdollisuuden voimaloiden koon kasvaessa.

Infrarakentamisen puolella HSK Sähkön asiakkaisiin kuuluu isoja verkkoyhtiöitä kuten Elenia, Caruna, Korpelan Voima ja Savon Voima. Elenian kanssa HSK Sähkö on toteuttanut historiansa suurimman urakan viisivuotisen ja 15 miljoonan euron suuruisen rakentamissopimuksen muodossa.

Referenssit puhuvat puolestaan

Vuoden sähköurakoitsijaksi valittavalta edellytetään näyttävää referenssilistaa. HSK Sähköllä referenssejä on yrityksen kotisivuilla 11 sivun verran. Ne ovat järjestään tunnettuja ja vaativia kohteita kattaen niin talotekniikka- kuin sähköverkkourakoinninkin. Tästä ei voi olla vaikuttumatta: https://hsksahko.fi/fi/referenssit

Osaaminen keskiössä

Kaupit näkevät alan tulevaisuuden myönteisenä.
– Sähköisen talotekniikan osuus rakentamisessa lisääntyy koko ajan kehittyvän tekniikan myötä. Yksi haaste on osaamisen pysyminen uuden tekniikan vauhdissa, esim. PoE-kytkinten kautta syötettävä energia eri järjestelmille, pientuotantointegraatiot ja sähköautonlataus. Käänteisesti tarkastellen näissä on kuitenkin nähtävissä mahdollisuus, koska kyseessä on kasvava markkina.

– Liikevaihdon kasvattaminen ei ole meille kuitenkaan itseisarvo. Mutta jos se järkevästi syntyy vakavaraisuutta vaarantamatta, emme näe sille esteitä, Hannu Kauppi huomauttaa.

Näköpiirissä on, että yrityksen työntekijämäärä vielä kasvaa. Täysin ongelmatonta se ei ole ja Kaupit esittävätkin huolensa siitä, miten varmistaa ammatillisen koulutuksen omaavien osaavien työntekijöiden saaminen Kalajoen kaltaisiin maaseutupitäjiin, kun koulutettu väki suuntaa isoihin kaupunkeihin.

– Meillä töissä olevia nuoria jatkokouluttautuu esimerkiksi insinööreiksi, ja he ovat sitten pois asentajaringistä. Toisaalta tein itsekin aikoinani juuri niin, asentajana työuransa aloittanut Hannu Kauppi toteaa.

Ihmisten johtamisessa Kauppien pääperiaatteet ovat tasapuolisuus ja avoimuus.
– Olemme huomanneet, että nuoremman polven osoittama kunnioitus vanhempia työntekijöitä ja esimiehiä kohtaan on vuosien myötä muuttunut. Nykynuoria johdettaessa tilanteista pitää keskustella aikaisempaa enemmän, pohdiskelee Johanna Kauppi.

Tyytyväinen asiakas on paras laatumittari

HSK Sähköllä on käytössään ISO 9000 standardiin perustuva toimintajärjestelmä, jota päivitetään joustavasti tarpeen mukaan. Kaupeille konkreettinen ja paras laadun mittari on asiakkaan tyytyväisyys lopputulokseen. Yritys sain vuosi sitten keskeiseltä asiakkaaltaan “Laadukkainta projektiurakointia” -tunnustuksen.

– Meille laatu tarkoittaa sitä, että asiakkaan ongelma tai tarve on ratkaistu niin, että asiakas tilaisi työn meiltä uudelleenkin. Laatua ilmentää myös se, että työt toteutetaan kustannustehokkaasti, standardeja ja lainsäädäntöä noudattaen.

Allianssi reilumpi malli talotekniikkaurakoitsijoille

Hannu Kaupin mielestä sähköurakoitsijoiden asemassa rakentamisessa on parantamisen varaa. Hän moitiskelee yhä vain vallalla olevaa käytäntöä, jossa urakoitsijan kyvykkyys ja muut laadulliset ominaisuudet jätetään huomiotta.

– Tällä hetkellä tyypilliset KVR-urakat ajavat sähköurakoitsijat rakennusliikkeiden “keppihevosiksi”, jossa liian monesti halvin hinta voittaa, sisällöstä ei niin välitetä. Toivoisinkin että yhä useammin toimittaisiin allianssissa, mikä voi parantaa talotekniikkaurakoitsijoiden asemaa, sanoo Hannu Kauppi.

Aktiivinen verkostoituja

Oman yrityksensä toiminnan pyörittämisen lisäksi Hannu Kauppi on ollut lukuisia vuosia Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n Pohjanmaan alueosaston puheenjohtaja ja toimii edelleen sen hallituksessa varapuheenjohtajana. Parhaaksi anniksi järjestötoiminnasta hän on kokenut tiedon karttumisen alasta ja koulutusten järjestämisen lähialueella.

– Se on myös verkostoitumiskanava. Jos on  ollut esimerkiksi ylitarjontaa tai resurssipulaa, niin sitä kautta on saavutettu muiden alan toimijoiden kesken synergiaetuja. Kukaan ei pärjää yksin. Tehdään yhteistyötä.

:POSTILAKKO: Rakennusliitto tukee postilaisia

Postin työntekijöiden työehtoja yritetään heikentää räikeällä tavalla. Tilanteesta johtuen Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on ilmoittanut käynnistävänsä Postissa laajat lakkotoimet 11. marraskuuta. Postinjakelu, käsittely ja kuljetus ovat marraskuussa lakossa kaksi viikkoa, jollei työehtosopimusneuvotteluissa ja pakettilajittelijoiden tilanteesta päästä työnantajan kanssa sopuun. Tänään koolla oleva Rakennusliiton hallitus ilmaisee tukensa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n taistelulle. Liiton hallitus päätti valmiudesta mahdollisiin tukitoimiin vastauksena PAU:n tukipyyntöön.

Postin vaateena on, että nykyisestä työehtosopimuksesta pitäisi lähes jokainen sivu repiä ja korvata ne halvemman työehtosopimuksen määräyksillä. Työnantajan tavoitteiden hyväksyminen tarkoittaisi jo valmiiksi matalapalkkaisissa, fyysisesti raskaissa töissä oleville postilaisille pienempiä palkkoja, pidempää työaikaa ja arkea vaikeuttavia työaikamalleja.

Mikäli sopua ei synny, alkaa Postin lakko maanantaina 11.11. klo 06.00 ja päättyy sunnuntaina 24.11. klo 24.00. Lakko koskee noin yhdeksää tuhatta työntekijää. PAU ilmoittaa tarvittaessa myöhemmin lisää uusista lakkotoimista.