Caverion sähköistää Kuopion Yliopistollisen sairaalan uudisrakennuksen

Kuva: KYS Uusi Sydän 2025 -allianssi

Caverion toteuttaa sähköratkaisut Kuopion Yliopistollisen sairaalan KYS Uusi Sydän 2025 -projektin toiseen vaiheeseen. 10-kerroksista uudisrakennusta koskeva sopimus allekirjoitettiin Rakennusliike Laptin kanssa. Tammikuussa käynnistyneet sähköistystyöt valmistuvat syksyllä 2022.

Allianssihankkeen tilaajana on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.  Caverion toteutti myös KYS Uusi Sydän 2025 -hankkeen juuri valmistuneen ensimmäisen vaiheen sähköistystyöt.

”Kuten allianssitoteutukseen kuuluu, yhteistyö alkoi jo 1C1-vaiheessa päätoteuttajan ja Caverionin välillä avoimesti ja töiden yhteen sovitus sujui saumattomasti. Yhteistyö on matkan varrella syventynyt ja tiivistynyt entisestään. Tämän yhteistyön hedelmä on todettavissa aikataulun, kustannusten ja laadun pitävyydessä, mistä kertoo myös työmaan ansaitusti voittama Paras rakennustyömaa -palkinto”, sanoo tuotantojohtaja Jussi Heikkilä Rakennusliike Lapti Oy:stä.

”Uusi Sydän -hanke on toteutunut hyvässä allianssihengessä. Tilaajan puolesta näemme hyvänä, että saamme yhteistyökykyiset ammattilaiset toteuttamaan toisen vaiheen 1C2-hankettamme. Aiempi yhteistyömme Caverionin kanssa on toteutunut laadun, aikataulujen ja kustannusten osalta sovitun mukaan. Caverion on sitouttanut hankkeeseemme hyviä osaajia, mitä pidämme tärkeänä”, toteaa rakennuttaja Reino Pyy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.

Hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan noin 28 700 m2 laajuinen rakennus, johon tulee vuodeosastoja sekä ja kahteen kerrokseen poliklinikka- ja kuvantamistiloja sekä lisäksi mm. väestönsuoja-, logistiikka- ja teknisiä tiloja. Rakennukseen on suunnitteilla aurinkosähköjärjestelmä, jolla on tarkoitus tuottaa osa energiantarpeesta. Kohde sijaitsee toimivan sairaalan keskellä ja rakennustyöt sekä työmaan vaativa logistiikka pyritään hoitamaan niin, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän sairaalan toimintaa.

”Olemme iloisia, että voimme jatkaa hyvää yhteistyötä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa KYS Uusi Sydän -hankkeessa. Haluamme osaltamme varmistaa, että sairaala on valmistuessaan turvallinen ja käyttäjäystävällinen niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Caverion on tällä hetkellä mukana toteuttamassa useita sairaalahankkeita eri puolilla maata”, sanoo Caverion Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

Rakennusliike Lapti Oy kuuluu Caverionin pääurakoitsijat -asiakassegmenttiin.

Jätkäsaaren peruskoululle Vuoden 2019 Betonirakenne -palkinto

Valokuvaaja: Kuvatoimisto-Kuvio

SRV:n rakentama Helsingin Jätkäsaaren peruskoulu palkitaan vuoden 2019 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Uusi koulu sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä ja näkyvällä paikalla Jätkäsaaren merellisessä maisemassa. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

Pitkäaikaiskestävyys ja laadukas suunnittelu olivat hankkeelle asetettuja keskeisiä tavoitteita, joihin nyt valituilla betonirakenne- ja materiaalivalinnoilla on vastattu. ”Merenrantakohteissa rakenteiden kosteusrasitus on korkea, mikä on asettanut haasteita rakennusmateriaalien valintaan, toteaa tuomaristo.

Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknisesti onnistunut, ilmeikäs ja taitavilla detaljeilla varustettu kiinnostava arkkitehtoninen kokonaisuus, joka luo osaltaan uutta vuorovaikutteista, julkista kaupunkitilaa Jätkäsaaren kaupunginosassa. ”Koulun julkisivuissa on käytetty ympäristöönsä sopivia ja kestäviä materiaaleja, kuten valkoista kuitubetonia, tiiltä ja merialumiinia”, korostaa kilpailun tuomaristo.

Kuvat: AOR

Rakennuksen tunnistettavassa ilmeessä betonilla tärkeä rooli

Toisen ja kolmannen kerroksen valkoisista kuitubetonisista julkisivuista muodostuu vaihteleva, ikkunoiden ja reliefisyvennysten rytmittämä kuvio. Betonielementtien saumajako on häivytetty uritusten ja valesaumojen avulla. Ilmanvaihtosäleiköt on saatu osaksi betonista julkisivukuviota. Kuorielementtiratkaisulla on päästy kapeisiin elementtisaumoihin sekä mittatarkkaan ja korkealaatuiseen lopputulokseen. Samalla kerrosten välipohjajako on häivytetty julkisivukokonaisuudessa.

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:n kilpailuvoittoon perustuva Jätkäsaaren peruskoulu toimii alueen tärkeänä monitoimitilana myös kouluaikojen ulkopuolella niin taito- ja taideaineiden iltakäytössä sekä erilaisissa yleisötilaisuuksissa.

Sisätilat ryhmittyvät kolmessa kerroksessa korkean keskusaulan ympärille, johon 16 betonirakenteista kattolyhtyä tuovat runsaasti pehmeää ylävaloa. Kattolyhtyjen sisäpinnat ovat käsitelty kauttaaltaan akustoivalla massalla, minkä ansiosta korkean tilan akustiikka on hyvä.

Sijainti meren rannalla ja pitkäaikaiskestävyys asettivat haasteita rakenteille

Pinta-alaltaan 8500 neliömetrin koulun rakentaminen alkoi vuonna 2017. Tontti paalutettiin betonisilla lyöntipaaluilla ja porapaaluilla. Rakennuksen rungossa on otettu huomioon tilaratkaisujen muuntojoustavuus. Betonirakenteiset porraskuilut toimivat rakennuksen jäykistävinä rakenteina.

Keskusaulan lattiapinta, kuten pääosin muutkin koulun lattiapinnat ovat betonia. Lattiat pinnoitettiin valujen kuivuttua betonimassalla, joka hionnan jälkeen on ilmeikäs. Betonirakenteinen saumaton lattia on hengittävä, kestävä ja helposti huollettava. Vaaleiden sisätilojen vastapainoksi paikallavaletut porrashuoneet seinä- ja lattiapintoineen jätettiin harmaille betonipinnoille. Kattoikkunan kautta valaistut betoniportaat detaljeineen ilmentävät materiaalin luonnetta käyttöpinnoissa.

Koulu toteutettiin Kuivaketju 10-ohjeistuksen mukaan, johon tilaajan puolelta osallistui asiantuntijakoordinaattori. Kohde toteutettiin puhtaudeltaan P1-kohteena.

”Oli hieno hetki, kun opettajat tulivat ensimmäistä kertaa katsomaan valmistunutta koulua ja paperilla nähdyt suunnitelmat konkretisoituivat. Tiesin, että olimme rakentaneet upean koulun, mutta opettajien innostus oli piste iin päälle – me todellakin onnistuimme”, kertoo rakennusprojektin työmaapäällikkö Reima Liikamaa SRV:ltä.

Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta, toteutuksesta ja käsityötaidosta.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2019 se järjestettiin 50- kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui tänä vuonna 14 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.  

Lisätietoja palkinnosta:
http://www.betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne

Lue lisää Jätkäsaaren koulun rakentamisesta:
https://www.srv.fi/stories/ei-ihan-tavanomainen-koulu-vaan-jatkasaaren-uusi-maamerkki/

Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turku Energialle uuden pääkonttorin

Havainnekuva Turku Energian uudesta pääkonttorista Helsingin moottoritieltä katsottuna. Tontilla on myös varaus toiselle vastaavalle kiinteistölle. Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.

Turku Energian pääkonttorin rakentaminen aloittaa Itäharjun teollisuusalueen muutoksen toimisto- ja asuinalueeksi.

Turun Teknologiakiinteistöt ja Turku Energia ovat allekirjoittaneet 25 vuoden vuokrasopimuksen koskien Turku Energian uutta pääkonttoria, jonka Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Itäharjulle. Turku Energian uusi nelikerroksinen pääkonttori rakennetaan osoitteeseen Teollisuuskatu 40, josta puretaan 1980-luvulla rakennettu toimisto- ja varastorakennus. Hanke aloittaa Itäharjun muutoksen teollisuusalueesta toimisto- ja asuinalueeksi sekä tukee suunnitelmia rakentaa kansi yli Helsingin moottoritien, joka yhdistää alueet toisiinsa.

–      Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Turku Energian asiakkaaksemme. Pitkä vuokrasopimus luotettavan ja vakavaraisen toimijan kanssa sopii täydellisesti strategiaamme. Hanke on Teknologiakiinteistöille ja myös koko Turulle uuden alku, sillä sen myötä toimistomassa levittäytyy nykyisen tiedepuiston alueelta Itäharjun puolelle ja teollisuusalue alkaa väistyä toimistojen ja asuntojen tieltä, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen.

Turku Energian uuden pääkonttorin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliömetriä, josta toimistotilaa on 4000 neliömetriä. Kiinteistöön tulee työtilaa monitilaympäristössä noin 200 ihmiselle sekä ravintola- ja neuvottelutiloja. Pysäköinti toteutetaan osin kiinteistön alle ja osin kiinteistön pihalle. Kiinteistön kadunsuuntaiset julkisivut rakennetaan kokonaan lasista ja pitkät sivut toteutetaan kolmiulotteisilla muoteilla valettavasta betonista, joka tuo pintaan elävyyttä.

Kiinteistön on suunnitellut Sigge Arkkitehdit ja sen rakentamisesta vastaa Rakennustoimisto Lundén. Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti, mikä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan. Erityistä uudelle pääkonttorille on myös sen korkea S1-sisäilmaluokitus, joka ohjaa suunnittelua ja rakentamista sekä varmistaa, että rakennus on ensiluokkainen käyttää kaikissa lämpötiloissa.

Turku Energian nykyinen pääkonttori ja tekniset tilat sijaitsevat osoitteessa Linnankatu 65.  Alueen asemakaavaan tehdyistä muutoksista johtuen Turku Energian muutto Linnankadulta on ajankohtainen.  Linnankadulla sijaitsevat Turku Energian toiminnot keskitetään jatkossakin toistensa läheisyyteen, sillä myös varasto ja tekniset tilat tulevat sijoittumaan tulevan pääkonttorin läheisyyteen.

–        Uudet toimitilat ovat henkilöstöllemme iso asia ja tuovat meille uudenlaisia mahdollisuuksia toimintamme tehostamiseen, sisäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Olemme tyytyväisiä siihen, miten Teknologiakiinteistöt on kuunnellut meidän toimitiloillemme asettamia tarpeita ja tavoitteita. Uusien toimitilojen myötä saamme nykyaikaiset ja energiatehokkaat tilat käyttöömme, ja odotamme innolla uusiin toimitiloihin siirtymistä, sanoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.

Tontilla sijaitsevalle kiinteistölle on jo haettu purku- ja maisemointilupaa, joiden jälkeen lupaprosessi jatkuu rakennusluvan haulla. Tavoitteena on, että rakentamaan päästään mahdollisimman nopeasti ja että kiinteistö voitaisiin ottaa käyttöön alkuvuonna 2022.

YIT rakentaa pysäköintitalon Helsingin Länsisatamaan

YIT rakentaa Jätkäsaareen pysäköintitalon mm. laivamatkustajien käyttöön. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Valmistelevat työt ovat alkaneet syyskuussa 2019 ja urakka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Urakkaan kuuluu noin 730 pysäköintipaikkaa ja aulatilat sisältävä pysäköintihalli, joka tulee palvelemaan pääosin laivamatkustajia.

Tilaajana ja kehittäjänä on Kiinteistö Oy Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti c/o Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt. Pysäköintitalon ylläpidosta ja toiminnasta tulee vastaamaan Helsingin Satama Oy.

NCC: Fiskars Groupin uudesta pääkonttorista arkkitehtoninen maamerkki Keilaniemeen

NCC on solminut pitkän vuokrasopimuksen Fiskars Groupin kanssa. Fiskars Groupin pääkonttori muuttaa NCC:n kehittämään toimitilakohteeseen Keilaniemeen alkuvuonna 2022. Muotoilultaan uniikki rakennus toteutetaan BREEAM-ympäristöjärjestelmän mukaisesti, tavoitteena Excellent-taso.

Rakennuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda inspiroiva ja uniikki toimitila, joka näkyy ensimmäisenä porttina Kehä I:ltä saavuttaessa.

– Ihmisten inspiroiminen on yksi strategisista prioriteeteistamme. Haluamme tarjota henkilöstöllemme modernin työympäristön, joka tarjoaa tilaa niin vuorovaikutteiselle yhteistyölle kuin hiljaiselle työlle, tiimityölle, kohtaamisille ja ideoinnille. Rakennuksen työympäristön suunnittelu tehdään yhdessä henkilöstömme kanssa siten, että ihmiset voivat tehdä parhaansa ympäristössä, joka tukee heidän hyvinvointiaan. Tavoitteenamme on helpottaa kontaktien luomista eri toimintojen ja tiimien välillä, kertoo Niklas Lindholm, Fiskars Groupin henkilöstöjohtaja.

Fiskars Group brändeihin kuuluvat muun muassa Fiskars, Gerber, Iittala, Royal Copenhagen, Waterford ja Wedgwood. Yrityksellä on noin 7,300 työntekijää 30 maassa.

– Kiinteistökehittäjänä me haluamme luoda kestävää kehitystä edistäviä toimitiloja, jotka herättävät tunteita ja rakentavat uutta, elävää kaupunkikulttuuria. Fiskars Group edustaa rakennuksen omaperäiseen luonteeseen hyvin soveltuvia ainutlaatuisia brändejä, joita yhdistää kestävä muotoilu, korkea käsityötaito ja ymmärrys ihmisten arjesta, sanoo NCC:n yksikön johtaja Yirui Jiang.

NCC aloittaa kohteen rakentamisen maaliskuussa. Arvioitu valmistumisaika on joulukuussa 2021.

Kestävä kehitys näkyy suunnittelussa – rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki

Rakennukselle haetaan kansainvälisen BREEAM-ympäristöluokituksen mukaista Excellent-sertifikaattia. Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus koko käyttöiän ajaksi.

– Rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki ja suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa tilojen muuntojoustavuuteen, käyttäjien hyvinvointiin, materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksesta rakennettuun ympäristöön tuleviin vaikutuksiin, projektijohtaja Pirkka Pikkarainen kuvailee.

Arkkitehtitoimisto Sarcin suunnittelema toimitila toimii kiinteässä yhteydessä ympäröivään puistoon. Monitahokkaan muotoinen rakennus ja isot ikkunat avaavat yhteyden maisemaan kaikille työpisteille. Alueen sijainti kannustaa myös julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja työmatkapyöräilyyn.

Toimitila numeroina:
•    Toimitila: noin 10 000 kem2, 9 kerrosta
•    Valmistuminen: 12/2021
•    Tavoitteena BREEAM Excellent. BREEAM on kansainvälisesti suosituin rakentamisen ympäristöluokitusjärjestelmä, jonka avulla arvioidaan kiinteistöjen ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta.
•    Arkkitehti: Antti-Matti Siikala ja Riku Huopaniemi, Arkkitehtitoimisto SARC

Kauppatorin matkustajapaviljonki peruskorjataan – valmistelevat työt alkavat

Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä.

Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä.

Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020.

YIT aloittaa Kankaan Arkin rakentamisen Jyväskylässä

YIT käynnistää Kankaan Arkki -toimistokohteen rakentamisen Jyväskylän Kankaan alueella. Kohteen on määrä valmistua 2021 alkuvuodesta. Seitsemänkerroksisen Kankaan Arkin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliötä, joista on vuokrattu lähes 80 prosenttia. Sijoittajaneuvotteluja kohteen myynnistä käydään aktiivisesti.

Kankaan Arkki valmistuu entisen Kankaan paperitehtaan alueelle, vanhan paperitehtaan kylkeen Tourujoen rantaan. Kokonaisuudesta muodostuu ainutlaatuinen yhdistelmä modernia, uutta toimitilaa sekä rouheaa, vanhaa tehdasmiljöötä.

Uudet toimitilat ovat asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan muunneltavaa monikäyttötilaa. Erityishuomiota on kiinnitetty sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen sekä tilojen toiminnallisuuteen. Kohteelle haetaan ympäris­tötehokkuudesta kertova LEED-sertifikaatti.

Kankaan Arkkiin sijoittuville yrityksille tarjotaan erilaisia palveluita, kuten kokous-, siivous-, kopiointi-, postitus- ja asiakaspalvelua. Rakennuksen sisääntuloaulaan tulee kahvila ja ravintola ulkoterasseineen ja kokouksia varten vuokralaisilla on käytössä muunneltavat yhteiskäyttöiset neuvottelutilat. Pysäköintialue sijaitsee rakennuksen vieressä. Kankaalle käynnistyy pian myös uuden parkkitalon rakentaminen ja se sijoittuu Arkin välittömään läheisyyteen.

Kankaan Arkki on YIT:n ja Jykian ensimmäinen yhteinen projekti ja yhteishanke, jossa YIT vastaa kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta ja Jykia puolestaan vuokralaishankinnasta sekä konseptikehittämisestä.

“Jykia etsii uusia toimintamalleja, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta. Kumppanuus YIT:n kanssa on mahdollistanut tämän hienon hankkeen käynnistämisen ja Kankaan alueen kehittymisen houkuttelevaksi työpaikka-alueeksi”, toteaa Jykian toimitusjohtaja Seija Takanen.

Vuokralaisiksi Kankaan Arkkiin ovat tulossa Accountor, Juvenes, Monetra, Yritystehdas ja YIT. Kankaan Arkkiin muuttavat yritykset perustelevat päätöstä Kankaan erinomaisella sijainnilla ja muuntojoustavilla työskentelytiloilla ja palveluvalikoimalla.

“Monetra on kasvuyritys, joka panostaa voimakkaasti toimintansa ja koko toimialan kehittymiseen. Asiakkaiden tarpeet ja työn tekemisen tapa muuttuvat voimakkaasti, mitä kehitystä uudet tilat osaltaan edistävät. Modernit työtilat ovat samalla meille merkittävä panostus henkilöstön työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin, minkä uskomme näkyvän hyvänä palveluna asiakkaillemme joka päivä”, kertoo Monetra Keski-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mari Soukka.

“Tarjoamme Juvenes Ravintola Annassa Kankaan Arkin asiakaskunnan maun mukaan suunniteltavia palveluita ja ateriavaihtoehtoja. Sujuva asiointi ja asiakkaiden viihtyminen ovat avainroolissa. Entinen tehdasalue tarjoaa hyvän kodin ja tulevaisuuden perustan nykyaikaiselle, dynaamiselle ravintolapalveluiden huippuosaamiselle”, sanoo Juvenes Oy:n toimitusjohtaja Päivi Jousmäki.

“Olemme Yritystehtaalla erittäin innostuneita tästä uudesta tilaratkaisusta Kankaan Arkissa. Kuuntelimme tarkasti kasvuun tähtääviä startup-yritysten edustajia ja käytimme ammattilaisia apuna suunnittelemaan tilan tarpeitamme vastaavaksi. Kankaan Arkissa pääsemme toteuttamaan erinomaiset ja joustavat puitteet kaikelle toiminnallemme unohtamatta yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia”, sanoo toimitusjohtaja Kati Rauhaniemi, Yritystehdas.

“YIT:lle Kankaan Arkki on ainutlaatuinen monessakin mielessä, sillä keskitämme kaikki toimintamme ja palvelumme Kankaalle. Meillä on myös vahva asema Kankaan asuntorakentajana. Kankaan Arkin myötä Kankaalle tulee lisää myös työpaikkarakentamista, jolla on varmasti myönteinen vaikutus ympärille rakentuvaan asuntorakentamiseen”, YIT:n yksikönjohtaja Marjaana Nissilä-Ryytty sanoo.

Kankaan Arkin valmistuttua Jyväskylän Kankaalla työskentelee yli tuhat työntekijää ja asuu tuhat asukasta.

“Kankaan kehittyminen nopeasti ja laadukkaasti on meille erittäin tärkeää Jyväskylän elinvoiman näkökulmasta. Kankaan Arkki tulee tarjoamaan jyväskyläläisille ja muualta tänne sijoittuville yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia ja laadukasta toimitilaa ainutlaatuisessa ympäristössä keskustan kupeessa”, elinkeinojohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungilta sanoo.

“Meille on tärkeää, että Kankaasta rakentuu erityinen ja kiinnostava alue niin asukkaille, työntekijöille kuin vierailijoillekin. Uusien hankkeiden myötä alueen lähipalvelut, joita arjessa tarvitaan, kehittyvät asukas- ja työntekijämäärien kasvaessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Portti-rakennukseen remontoitavan yleisen saunan avautuminen tulevana keväänä”, kertoo Kankaan projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen Jyväskylän kaupungilta.

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä aivan kaupungin keskustan välittämään läheisyyteen. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti. Alueen rakentamisessa on käytössä prosenttikulttuuriperiaate, jonka osana alueelle toteutetaan myös taidetta.

Skanska rakentaa Tyvenelle hoivakodin Helsingin Malminkartanoon

Malminkartanon palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Skanska rakentaa ikääntyneiden palvelukeskuksen Tyvene Oy:lle Helsingin Malminkartanoon. Valmistelevat työt ovat jo käynnistyneet, ja kohde valmistuu syksyllä 2021.

Rakennus koostuu hoivakodista vanhuksille ja senioriasunnoista sekä ravintolatilasta valmistuskeittiöineen ja kuntosalitilasta saunoineen. Asuntoja kohteessa on yhteensä 115, joista 62 kuuluu vanhusten hoivakotiin ja 53 on ikääntyneille suunnattuja vuokra-asuntoja. Rakennuksen koko on noin 8 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa hyödynnetään maalämpöä ja -jäähdytystä.

”Erityispiirteenä rakennuksen suunnittelussa on tehostetun hoivan ja vuokra-asumisen toimintojen sijoittuminen päällekkäin. Nämä kerrokset ovat aivan erilaisia, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia runkoratkaisulle ja muuntojoustavuudelle”, kertoo tulosyksikön johtaja Jussi Sainomaa Skanskasta.

Julkisivultaan punatiilinen palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen, Arentipuiston kulmaan osoitteeseen Puustellintie 1.

”Malminkartanon 115 asuntoa käsittävä palvelu- ja senioritalohanke on Tyvenen suurin yksittäinen hanke ja vahvistaa strategiaamme vapaarahoitteisten ikääntyneiden palvelu- ja senioriasuntojen omistajana pääkaupunkiseudulla. Malminkartanossa on tarvetta ikääntyneiden palveluasunnoille, joten on hienoa, että pystymme vastaamaan kysyntään. Olemme tyytyväisiä, että meillä on Skanska kumppanina toteuttamassa Tyvenelle näin merkittävää hanketta”, toteaa Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko.

Tyvene Oy on vuonna 2007 perustettu osin yleishyödyllinen asunto- ja hoivakiinteistöihin sijoittava yhtiö. Tyvenen omistavat vakavaraiset, suomalaiset eläke- ja vakuutusyhteisöt sekä säätiöt. Tyvene rakennuttaa ja omistaa ikääntyneiden ja muiden hoivapalvelua tarvitsevien ryhmien asuntoja kasvukeskusalueilla.

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimistorakennuksen

Tammisaaren Energia rakennuttaa uuden toimiston osoitteeseen Pehr Sommarin katu 2 Tammisaaressa. Rakentaminen alkaa tammikuussa ja rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tammisaaren Energia on suunnitellut uutta toimistoa jo pidemmän aikaa, jotta suurempi osa henkilöstöstä saadaan keskitettyä samaan toimipisteeseen. Yhtiön liiketoiminta on kehittynyt suotuisasti ja henkilöstön yhteistyön merkitys korostuu koko ajan.

  • Uuden toimiston ansiosta saamme suurimman osan henkilöstöstä samaan paikkaan. Uskomme, että tämä tehostaa sisäistä viestintää, laskee kustannuksia ja parantaa entisestään henkilöstön työhyvinvointia, kertoo Tammisaaren Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt.

Paikalliset urakoitsijat rakentavat uuden toimistorakennuksen samaan paikkaan, jossa on nyt vanha tiilirakennus. Rakennuksen suunnittelun lähtökohtina ovat olleet ympäristöystävällisyys ja hyvä sisäilma. Rakennuksen runko rakennetaan ristiinlaminoidusta puusta eli CLT:stä (lyhenne sanoista Cross Laminated Timber). CLT on massiivipuutuote ja sitä voidaankin pitää nykyaikaisen hirsitalon rakennusmateriaalina.

  • Valitsimme CLT:n rakennusmateriaaliksi koska saamme sen avulla luonnollisen ja muovivapaan talon, ja uskomme, että rakennuksesta tulee siksi terveellisempi. CLT on myös nykyaikainen, jämerä ja siksi pitkäaikaisesti kestävä rakennusmateriaali, toteaa Frank Hoverfelt.

CLT on myös ilmastoystävällinen vaihtoehto, koska puusta rakennetut talot sitovat hiiltä pitkäksi aikaa. Rakennuksen katon muoto ja kaltevuus on myös suunniteltu aurinkopaneeleita varten, ja aurinkopaneeleita tulee koko etelän puoleiselle katolle.

Pehr Sommarin Kadun tontilla, jonne uusi toimisto rakennetaan, on entuudestaan Tammisaaren Energian varasto ja varikko. Yhtiön asiakaspalvelupiste muuttaa uuteen rakennuksen, kun se valmistuu. Pehr Sommarin Kadun tontin omistaa Tammisaaren Energia.

Liiketoiminnan kehittämisen uusi professori Asta Salmi: ”Puurakentaminen on ympäristöteko”

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto.

Kauppatieteen tohtori, dosentti Asta Salmi on aloittanut Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professorina, soveltamisalanaan puurakentaminen.

Määräaikainen, tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa. Kyse on liiketoiminnan kehittämisestä etenkin suuren mittakaavan puurakentamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia ja puukerrostaloja.

– Haluan kehittää kestävää liiketoimintaa tutkimuksen keinoin ja vastata sillä globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, sanoo Salmi.

Puurakentaminen innostaa häntä alana, koska se linkittyy suoraan kestävään kehitykseen.

– Puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakennus itsessään sitoo hiiltä. Elinkaaren lopussa voidaan puutuotteita käyttää uudelleen, kierrättää tai käyttää energian tuotantoon.

Salmi on kokenut kansainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tutkija, joka on tutkinut aiemmin esimerkiksi vastuullisia hankintaketjuja.

– Liiketoiminnan verkostot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohteinani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sektorien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä.

”Mukava palata tuttuun yliopistoon”

Salmi on väitellyt tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995. Hän on tehnyt pitkän uran professorina eri yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa Lappeenrannassa, Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Hänellä on Suomen verkostojen lisäksi erinomaiset kansainväliset tutkimusverkostot.

– On mukava palata tuttuun yliopistoon. Ensimmäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan professorina. Nyt tulen työskentelemään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, joka on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Lahjoitusprofessuuri tuo tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi 

Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Suomen Metsäsäätiö, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat tällä hetkellä Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman, Kannustalo, Lakea, Ramboll Finland ja Simons Element.

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professuuri on viisivuotinen. Se alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Professuurin tarkoituksena on, että se tuottaisi uutta tieteellistä tietoa ja siten myös palvelisi alalla toimivien yritysten osaamista ja liiketoiminnan kehittämisen haasteita sekä vahvistaisi alan kilpailukykyä. Kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimijat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.