Stora Enso toimittaa LVL-rungon Supercellin uuteen massiivipuiseen toimistorakennukseen

a0904acf650771fe_org

SRV ja Supercell ovat tänään sopineet Helsingin Jätkäsaaren Wood City -puukorttelin kokonaisuuteen kuuluvan toimistorakennuksen ja pysäköintitalon kaupasta. Wood Cityn rakennusten runko toteutetaan massiivipuusta, ja Stora Enso toimittaa rungon Supercellin uutta pääkonttoria varten.

Stora Enso toimittaa noin 2 500 m3 viilupuuta (LVL, Laminated Veneer Lumber) Supercellin toimistorakennuksen runkoelementtejä varten. Kahdeksankerroksisen ja pinta-alaltaan lähes 13 000 m2:n toimistorakennuksen rakentamisen arvioidaan alkavan keväällä 2018.

”On hienoa, että Stora Enso on valittu massiivipuurungon toimittajaksi tähän ainutlaatuiseen toimistokohteeseen. Kiinnostus puurakentamista kohtaan kasvaa jatkuvasti. Puu on ainoa täysin uusiutuva rakennusmateriaali, joten vastuullisen rakentamisen näkökulmasta ei parempaa vaihtoehtoa ole olemassa”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.

Uusi toimistorakennus perustuu Stora Enson rakentamisen komponentteihin, kuten pilarit, palkit sekä välipohjien ja katon ripalaatat. Komponentit valmistetaan yhtiön Varkauden tehtaan LVL-viilupuusta, kuten myös SRV:n parhaillaan Helsingin kaupungin asuntotuotannolle rakentamat Wood Cityn asuinkerrostalot.

Valmistuttuaan Wood City -kortteli tulee koostumaan kahdesta asuinrakennuksesta, Supercellin toimistorakennuksesta ja pysäköintitalosta sekä hotellista.

Honkarakenne on toimittanut Venäjälle jo 2500 taloa

honkarakenne-2500th-house-in-russia-HR

Venäjällä valmistuu pian 2500:s Honka-hirsitalo, tuhatneliöinen kakkoskoti pietarilaiselle perheelle. 60-vuotisjuhlavuoteen valmistautuva Honkarakenne on toiminut Venäjän markkinoilla jo yli 20 vuotta ja saavuttanut markkinoilla merkittävän aseman.

HonkaNova-asuinalueelle parhaillaan rakennettava 2500:s Hongan talo on asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti suunniteltu koti. Talon kokonaispinta-ala 1080 m2 ja sen asuinneliöt sijoittuvat kahteen kerrokseen. Yksikerroksiseen siipeen sijoittuvat uima-allas ja saunatilat. Talon on suunnitellut arkkitehti Alexey Skoldinov, joka vastaa koko HonkaNova-asuinalueen arkkitehtuurista.

HonkaNova on moderni asuinalue Pietarin lähellä Solnetšnojen kylässä, 300 metrin päässä Suomenlahdesta. Modernia eurooppalaistyylistä arkkitehtuuria edustava alue on palkittu useilla tunnustuksilla, mm. parhaana asuinalueena eliittiluokassa Pietarin alueella (Village of the Year 2017), vuosikymmenen parhaana aluerakentamishankkeena (ProEstate Awards 2016) sekä parhaana arkkitehtuurikonseptina (2013). Alueen rakentamisesta vastaa Rossa Rakenne -yhtiö, Honkarakenteen Venäjällä yksinoikeudella toimiva jälleenmyyjä.

Vuonna 1958 perustettu suomalainen Honkarakenne oli ensimmäinen länsimainen hirsitalovalmistaja, joka avasi myynnin Venäjällä vuonna 1995. Venäjä on tänä päivänä Honkarakenteen suurin vientimarkkina ja sen osuus liikevaihdosta oli 28 % vuonna 2016.

”Honkarakenne on jo pian kuusikymmentä vuotta työskennellyt paremman asumisen puolesta. Haluamme osoittaa, että suomalaisesta puusta modernilla teknologialla toteutettu laadukas hirsitalo toimii monenlaisissa tarkoituksissa ja ympäristöissä. Olemme iloisia siitä, että meillä on Rossa Rakenteen kanssa jatkunut hyvä yhteistyösuhde jo kahden vuosikymmenen ajan,” kertoo Venäjän alueen myyntijohtajan Maria Turenkova Honkarakenteelta.

Honkarakenteen jälleenmyyjä Rossa Rakenne Spb. tarjoaa asiakkailleen laajan palveluvalikoiman arkkitehtisuunnittelusta sisustussuunnitteluun, rakentamiseen ja piharakentamiseen. Yhtiö on erikoistunut suuren mittakaavan projekteihin kuten asuinalueiden kehittämishankkeisiin, ravintoloihin ja hotelleihin.

”Asiakkaamme arvostavat terveellistä ja luonnollista asumista luonnonkauniissa ympäristössä. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä laadukkaassa ja ekologisessa, luontoarvot huomioivassa rakentamisessa. Haluamme tukea myös alueiden yhteisöllisyyttä esimerkiksi toteuttamalla asuinalueiden yhteyteen lasten leikkipaikkoja ja urheilutiloja”, kertoo Rossa Rakenne -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Alexander Tsarev.

Otaniemen kampuskirjaston peruskorjaus toi arkkitehtuurin Finlandian

13-3-9858806

Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä. Kuva: Tuomas Uusheimo

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on valinnut vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen. Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970 täydentämään arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. 

Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Reijo Karhinen perustelee valintaansa.

Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.

13-3-9858800

Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu. Kuva: Tuomas Uusheimo

13-3-9858815

Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tuttuun kokonaisuuteen uuden aikakauden tuntua

Oppimiskeskuksen sisäinteriöörin ylhäältä valaistut virtaavat tilat detaljeineen ovat tunnistettavaa Aallon arkkitehtuuria. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.

“Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, kertoo arkkitehti Teemu Tuomi.

“Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu. Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on mm. esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila”, Tuomi sanoo.

Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset, sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.

Kokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes sekä hankesuunnitteluvaiheessa Eeva-Liisa Elo-Lehtinen (Arkkitehdit NRT). Sisustusarkkitehtuuri on Päivi Meurosen käsialaa (JKMM Arkkitehdit).

Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana. Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.

**

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori ja Arkkitehdit m3 Oy:n osakas Janne Pihlajaniemi (esiraadin puheenjohtaja), taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori ja ARK-house arkkitehdit Oy:n osakas Hannu Huttunen sekä &’-arkkitehtitoimiston osakas Janne Teräsvirta. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Suomen Arkkitehtiliitto on päättänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon perustamisesta 12.12.2011.

Palkinnon tunnuksen on suunnitellut graafikko Aimo Katajamäki. Tunnuksen inspiraationa on ollut Alvar Aallon SAFAlle piirtämä Acantus-lehvä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.

Voittaja julkistettiin Kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 2. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän SAFAn paikallisosastot juhlistavat kansainvälistä arkkitehtuurin päivää järjestämällä opastettuja kierroksia arkkitehtuurikohteisiin eri puolella Suomea. Tapahtumat ovat osa Suomi 100-hanketta. Lisätietoja: www.popupsafa.fi.

Espoon Lintuvaaraan 73 uutta asuntoa

b97c004b-b668-4d77-94bc-75fee4dcd5f6-w_960

Lapti rakentaa Leppävaaran kupeeseen Lintuvaaraan Sininärhentielle viisikerroksisen kerrostalon, johon tulee 73 asuntoa. Asunto Oy Espoon Lintukartanon asuntotarjonta on monipuolinen. Taloon on suunniteltu asuntoja kompakteista yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Kohteen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jarmo Pulkkinen ja Jussi Ukkonen Arkkitehtitoimisto HPK Arkkitehdit Oy:stä.

Asunto Oy Lintukartanon huoneistot ovat valoisia ja viihtyisiä. Pintamateriaaleihin on käytetyt materiaalit ovat skandinaavisen vaaleita. Olohuoneen lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat tekevät oleskelutiloista avarat ja valoisat. Huoneistojen parvekkeet avautuvat pääosin kohti ilta-aurinkoa.

Leppävaara on Espoon keskuksista suurin ja vilkkain. Siellä asuvalle kaikki kaupunkielämään kuuluva on lähellä. Esimerkiksi kauppakeskus Sellosta löytyy mitä vain arkeen ja vapaa-aikaan kaupoista ja ravintoloista keilahalliin ja leffateatteriin. Leppävaarasta pääsee myös kätevästi ja nopeasti junalla, bussilla tai omalla autolla eri puolille pääkaupunkiseutua. Juna vie Helsingin keskustaan vajaassa puolessa tunnissa. Ulkoilua tai liikuntaa harrastavalle on tarjolla mm. ulkoilureittejä, urheilupuisto sekä uima- ja liikuntahallit.

TIKKURILA: JOKA KOLMAS SUOMALAINEN ASUU HARMAASSA TALOSSA

gray-industrial-background-14472389949ql

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Tikkurila aktivoi suomalaisia rakentamaan yhdessä Suomen suurimman värikartan. Yli 4000 kansalaista ilmoitti oman talonsa värin kartalle huhti-elokuun aikana. Tietokantaa analysoimalla selvisi, että osallistuneista joka kolmas asuu ulkoväritykseltään harmaassa talossa.

Tikkurila on Suomi 100 -juhlavuoden yksi pääyhteistyökumppaneista. Pitkän historian ja teknologian ansiosta Tikkurilalla on kattavasti sävytystietoa suomalaisten suosimista väreistä useiden vuosikymmenien ajalta. Koska värien kokemiseen liittyy kuitenkin aina inhimillinen tekijä, Tikkurila rakensi suomalaisten kanssa oikeiden kohteiden avulla ainutlaatuisen referenssipankin. Osoitetietojen lisäksi värikarttaan osallistuessa ilmoitettiin talon pintamateriaali ja sävy joko itse syöttämällä tai Google Street View -kuvasta poimimalla.

Värikarttaan ilmoitetuista ulkoväreistä suosituimmat ovat harmaa (35 %), punainen (16 %) ja ruskea (14 %). Käytetyin talon pintamateriaali on puu (56 %).

”Sävytystilastojemme perusteella harmaa on jatkanut voittokulkuaan jo viimeiset viisi vuotta ja suosituimpia harmaan sävyjä ovatkin keskiharmaa 612X, tummanharmaa 613X ja vaaleanharmaa 618X. Harmaa koetaan luontevana valintana, sillä ulkoväreissä toistamme usein maiseman värejä: harmaata taivasta ja hempeän viileitä luonnon sävyjä. Asuntomessut ovat hyvä suunnannäyttäjä kodinrakentajille. 2000-luvun alussa väriskaalassa kokeiltiin rohkeita sinisiä ja sieltä on matkattu entistä kapeampaan harmaan, valkoisen ja mustan värimaailmaan. Väripaletin niukentuessa edelläkävijät, kuten arkkitehdit, ovat alkaneet suosia kirkkaita sävyjä rakennusten väripilkkuina. Rohkeilla sävyvalinnoilla voidaan korostaa tiettyä osaa rakennuksesta, esimerkiksi sisäänkäyntiä. Vastaammekin harmaiden ja kirkkaiden värien kysyntään uudistamalla ulkovärikokoelmaa kaudelle 2018”, toteaa Tikkurilan designpäällikkö Marika Raike.

Koska ulkovärin valinta voi tuntua haastavalta, nyt valmistuneesta Suomen suurimmasta värikartasta voi esimerkiksi tutkia oman asuinalueensa ulkovärivalintoja. Lisäksi sävyjä voi kokeilla kohdekuvaan Tikkurilan ColorUP-väriohjelmassa ja hahmotella, miltä oma talo näyttäisi missäkin sävyssä.

”Pienistä värimalleista voi olla vaikea ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja lopullista julkisivuväriä. Siksi väriä valitessa suosittelen koemaalausta erilliselle puukapulalle. Peittävästä Pika-Tehosta ja kuultavasta Valtti Colorista on saatavilla koesivelyyn kätevä 0,225 litran pikkupurkki. Väriä kannattaa tarkastella oikeassa ympäristössä sekä valaistuksessa – näin ollaan lähempänä onnistunutta lopputulosta”, ohjeistaa Rami Kuparinen, Tikkurilan asiakaspalvelupäällikkö Maalilinjalta.

Tutustu Suomen suurimpaan värikarttaan osoitteessa suomi100.tikkurila.fi/suomen_varikartta.

Maarakennusalan kustannukset nousivat elokuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,9 prosenttia vuoden 2016 elokuusta vuoden 2017 elokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden 0,1 prosentista päällysteiden 6,8 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, elokuu 2017

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 110,7 1,9
Pohjarakenteet 112,4 0,1
Maarakenteet 111,4 0,9
Kalliorakenteet 114,0 0,4
Päällysteet 100,0 6,8
Kunnallistekniset järjestelmät 112,9 2,3
Betonirakenteet 117,3 2,8
Tekniset ja muut järjestelmät 107,3 2,5
Murskaustyöt 1) 109,5 1,8
Teiden ylläpito 1) 111,9 0,6
Katujen ylläpito 1) 111,6 0,6
Ratojen ylläpito 1) 111,5 1,4
Ylläpito yhteensä 1) 111,6 0,8

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian kallistuminen. Kustannusten nousua hillitsi etenkin korkokustannusten sekä ostettujen kuljetuspalvelujen hintojen aleneminen edellisen vuoden elokuusta.

 

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Peikko toimittaa kallioperustuksia Tindafjelletin tuulivoimapuistoon Etelä-Norjaan

8bcd38c2fd808823_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Tindafjelletin tuulivoimapuistoon Rogalandin alueelle Etelä-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston kolmeen perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat syyskuulle 2017. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön helmikuussa 2018.

Tuulivoimapuistohankkeen hankekehittäjä on ASKO Fornybar AS. Pääurakoitsijana toimii Risa AS, ja Espeland AS vastaa aliurakoitsijana kallioankkuriperustusten pystytyksestä. Vestas toimittaa Tindafjelletiin kolme kappaletta V117-3.3MW-turbiineja, joiden napakorkeus on 92 metriä.

“Peikon oma tuotanto sekä omistautunut perustusten suunnittelutiimi olivat keskeisessä roolissa hankkeen rakennusajan ollessa hyvin lyhyt. Nopeat ja sujuvat toimitukset Suomesta Norjaan varmistavat, että tuotteet ovat ajallaan perillä”, kuvaa Risa AS:n projektikehittäjä Johannes Lundal.

“Peikon kallioperustusratkaisu on aina räätälöity asiakkaan ja hankkeen tarpeiden mukaan. Pystymme myös vastaamaan hankkeen asettamiin tiukkoihin toimitusaika- ja laatuvaatimuksiin”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Lisätietoja:

Tikkurilassa Tikkuraitti uudistuu – Lapti rakentaa uuden korttelin Prisman viereen

fe0adc06-79da-4f4a-8bea-7203cfb75fca-w_960

Havainnekuva Tikkuraitin varrelle rakennettavasta uudesta korttelista

Rakennusliike Lapti rakentaa noin 200 asuntoa 3-8-kerroksiseen asuin- ja liikerakennukseen Tikkurilan ydinkeskustaan Tikkuraitille kävelykadun varteen Prisman viereiselle tontille. Nykyinen 1960-luvulla valmistunut liike- ja asuinrakennus puretaan. Rakentaminen käynnistyy marraskuussa nykyisten rakennusten purkamisella. Korttelin rakentaminen kestää noin kaksi vuotta ja se on osa Tikkurilan keskusta-alueen lähivuosien uudistumista.

Unikkotie 11:sta osakkailla on ollut edessään vaikea päätös. Vuonna 1961 rakennetun asuintalon perustukset olivat pettäneet ja talo alkanut kallistua. Tuli mietittäväksi korjatataanko vai myydänkö tontti. Osakkaat päätyivät asiantuntijalausuntojen ja tehtyjen kustannus-hyöty analyysien perusteella purkavaan vaihtoehtoon. Lapti päätyi taloyhtiön kumppaniksi. Taloyhtiön hallitus arvosti erityisesti Laptin kokonaisvaltaista asioihin perehtymistä, hyvää hankesuunnitelmaa ja sitä, että taloyhtiön ja osakkaiden ongelmat ymmärrettiin.

Purkava lisärakentamisen mahdollisuus myös syytä tutkia

Vetovoimaisilla alueilla sijaitsevien taloyhtiöiden olisi hyvä tutkia myös omalla kohdallaan purkavan lisärakentamisen mahdollisuus.

–        Purkava lisärakentaminen on ainoa järkevä vaihtoehto asuintaloille, joiden perustukset ja rakenteet ovat pahasti vaurioituneet, kertoo Rakennusliike Laptin hankekehitysjohtaja Tuomas Lindfors.

–        Jos taloyhtiössä on merkittäviä ongelmakohtia ja paljon korjausvelkaa, nousevat korjauskustannukset osakkaiden näkökulmasta todella suureksi. Tikkurilan tapauksessa korjauskustannukset olisivat nousseet niin korkeaksi, ettei asunnon arvo ja arvon kehittyminen olisi kattanut korjauskustannuksia edes pitkällä aikavälilläkään. Erinomainen sijainti kuitenkin mahdollisti merkittävän uudisrakennushankkeen ja sitä kautta osakkaiden omaisuuden arvo saatiin turvattua, Lindfors jatkaa.

Laptilta taloyhtiöille apua asemakaavamuutoshankkeisiin

Lapti on tuonut markkinoille taloyhtiöidelle Tontista tuottoa -palvelun helpottamaan taloyhtiöitä esimerkiksi Tikkurilan tyyppisten hankkeiden asemakaavamuutoksen ja lisärakennusoikeuden hakemisessa.  Kaavamuutokset ovat aikaa vieviä hankkeita, joista kertyy taloyhtiölle kustannuksia. Yhteistyössä Laptin kanssa toteutettavissa muutoshankkeissa taloyhtiö saa avukseen osaavat suunnittelijat, asiantuntijat ja kumppanit sekä asemakaavan muutokseen liittyvien kustannusten rahoituksen. Hankkeiden läpimenoajat nopeutuvat, eikä taloyhtiölle koidu lisärakentamishankkeesta merkittäviä kustannuksia ennen tuottojen realisoitumista. Saadun lisärakennusoikeuden taloyhtiö voi myydä tai vuokrata Laptille taloyhtiön kanssa etukäteen sovituin ehdoin.

–        Tontista tuottoa -palveluumme kuuluu lisärakentamisen kaikki vaiheet tontin tuottomahdollisuuksien arvioimisesta aina tontin vuokraukseen tai ostamiseen. Aloitamme aina uuden hankkeen taloyhtiölle veloituksettomalla kartoituksella, vinkkaa Tuomas Lindfors.

Lisärakentamisen moninaiset mahdollisuudet

Lisärakentaminen voi olla

–        uudisrakentamista hukkakäytöllä olleelle tontin osalle

–        osittain purkavaa lisärakentamista, jolloin puretaan esimerkiksi huonokuntoinen siipirakennus ja rakennetaan uusi rakennus tilalle

–        täysin purkavaa lisärakentamista, jolloin puretaan koko kiinteistö ja rakennetaan isompi kokonaisuus

Peikko toimittaa DELTABEAM®-liittorakenteen ostoskeskuksen toimisto-osalaajennukseen Saksassa

a7ab7acf6079cf53_800x800ar

Peikko Groupin saksalainen tytäryhtiö Peikko Deutschland GmbH on saanut huomattavan tilauksen Saksan Dortmundissa sijaitsevan ostoskeskuksen laajennushankkeeseen. Tilaus käsittää 1,2 kilometriä DELTABEAM®-liittopalkkeja sekä runkorakenteessa käytettäviä ankkurointipultteja. Hankkeen toimitukset ovat alkaneet ja ne jatkuvat syyskuun 2017 ajan. Rakennuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Hanke käsittää Dustmannin ostoskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen uudella toimistokerroksella. Peikon DELTABEAM®-liittorakennetta käytetään lisäkerroksessa, jonka myötä koko kompleksin kokonaispinta-ala laajenee 15 000 m2:iin sisältäen ostoskeskuksen lisäksi myös toimistotilaa sekä lääkäriaseman. Hankekehittäjänä toimii Dustmann & Co. KGja pääurakoitsija on Peter Rundholz GmbH & Co. KG. Toimiston arkkitehtuurista vastaa henke.siassi architekten. Peruskorjaus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi ja aurinkopaneelien myötä rakennuksesta tulee energiataloudellisesti omavarainen.

“Peikon DELTABEAM®-liittorakenne valittiin tähän hankkeeseen koska se muodostaa yhdessä ontelolaattojen hoikan rakenteen. DELTABEAM® mahdollistaa rakennuksen vanhojen perustusten käyttämisen ilman merkittäviä muutoksia nopeuttaen koko rakennusprosessia”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Rakennusteollisuus uudisti työturvallisuusperehdytyksen – ”Parhaat käytännöt yhteen ja verkkoon”

construction-1160260_960_720

Rakennusala on kehittänyt yhdessä täysin uudenlaisen sähköisen perehdytysmallin, jotta kaikilla olisi riittävät tiedot työturvallisuudesta jo työmaalle saavuttaessa. ePerehdytyksessä työntekijä tutustuu työturvallisuuden yleisiin asioihin ajasta ja paikasta riippumattomana verkko-oppimisena ja todentaa osaamisensa tentillä. Hyväksytty suoritus on voimassa aina vuoden kerrallaan kaikilla työmailla.

Rakennustyömaa on haasteellinen työpaikka, eikä töihin saa mennä ilman asianmukaista perehdytystä. Tähän saakka perehdytys on järjestetty kokonaisuudessaan työmailla ja sen taso ja laajuus ovat vaihdelleet suuresti. Koska rakennusalalla on paljon aliurakointia, voi työntekijä työskennellä jopa kymmenillä työmailla vuodessa ja on joutunut käymään niissä jokaisessa läpi koko perehdytyksen. Jatkossa riittää, että ePerehdytyksen suorittanut työntekijä keskittyy työmaaperehdytyksessä kyseisen työmaan olosuhteisiin ja erityispiirteisiin.

ePerehdytys on kehitetty koko rakennusalan yhteistyönä. Palvelusta vastaa Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva Rakennusmedia. RT:n jäsenyritysten lisäksi kehityshankkeeseen ovat osallistuneet muun muassa alan henkilöjärjestöt ja viranomaiset.

”Ryhdyimme hankkeeseen kentältä tulleen palautteen pohjalta, koska vanha malli oli koettu raskaaksi ja tehottomaksi. Yritykset ovat antaneet omat aineistonsa ja osaamisensa hankkeen käyttöön. Asiantuntijat ovat koonneet niistä parhaat käytännöt ja luoneet yhtenäisen, kaikkia palvelevan perehdytysmallin. Testivaiheessa saimme laajalti myös työntekijöiden näkemyksiä”, Rakennusmedian toimitusjohtaja Heidi Husari kiittelee.

Uudenlaisella perehdytyksellä halutaan varmistaa, että jokainen tunnistaa työn riskitekijät ja hallitsee turvallisen työskentelyn perustiedot. ePerehdytyksellä voi korvata kokonaan työmaalla tapahtuvan yleisperehdytyksen, mikä on myös aluehallintoviranomaisten hyväksymä menettely. Rakennusteollisuus RT:n hallitus on suositellut ePerehdytyksen käyttöönottoa jäsenyrityksilleen ja koko rakennusalalle.

Oppi perille omalla äidinkielellä

Rakennustyömailla työskentelee suuri määrä myös muista kulttuureista tulleita vieraskielisiä työntekijöitä, joiden on tärkeä saada tietoa suomalaisista määräyksistä ja työtavoista. Valtaosa työntekijöistä voi suorittaa ePerehdytyksen omalla äidinkielellään. Suomen kielen lisäksi vaihtoehtoina ovat viro, latvia, liettua, puola, venäjä, englanti ja myöhemmin myös ruotsi.

Husari kertoo, että rakennusala on tehnyt pitkäjänteisesti töitä työtuvallisuutensa eteen, ja tapaturmien määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Kärkiyrityksissä työturvallisuus on jo hyvällä tasolla, kun taas yrityksissä, joissa turvallisuuteen ei ole panostettu, tullaan pahasti jäljessä. Husarin mukaan yhtenäisellä yleisperehdytyksellä halutaan kohottaa yleistä turvallisuusosaamista ja tehostaa työmaiden arkea.

Suoritusmerkintä tallentuu välittömästi rakennusalalle kehitettyyn Suomen Tilaajavastuun Taitorekisteriin. Sieltä tieto on helposti työmaalla luettavissa työntekijöiden sähköiseltä henkilötunnisteelta eli Valttikortilta muun muassa maksuttoman mobiilisovelluksen avulla.

ePerehdytys on osa Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa 2020 -ohjelman toimenpiteitä ja alalla askel kohti turvallisempia, tuottavampia ja digitaalisempia työmaita.