Mantsinen investoi yli 12 miljoonaa Ylämyllyn tehtaaseensa

Materiaalinkäsittelykoneisiin ja logistiikkapalveluihin erikoistunut Mantsinen Group tekee reilun 12 miljoonan investoinnin Ylämyllyn tehtaaseensa. Investointi kohdistuu uuteen tuotanto- ja toimistotilaan, koneistuskeskukseen ja pintakäsittelylinjastoon. Kyseessä on yrityksen mittavin kertainvestointi tuotantoteknologiaan.

Pohjois-Karjalasta globaaleille markkinoille

Investoinnin taustalla on Mantsisen Materiaalinkäsittelykoneet-liiketoiminnan viime vuosien reipas kasvuvauhti ja liikevaihdon tuplaamistavoitteet seuraavan 2020-luvun aikana. Valmistetuista materiaalinkäsittelykoneista ja satamanostureista yli 80 % menee vientiin, ja siinä onkin suurin kasvupotentiaali.

– Pyrimme kansainvälisesti erittäin merkittäväksi materiaalinkäsittelyratkaisujen tarjoajaksi. Uusi investointi tuotantoteknologiaan mahdollistaa tuotantokapasiteetin kasvattamisen ja toiminnan tehostamisen sekä lisää kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla. Tämä on meille mittava investointi ja yksi osa kattavaa investointiohjelmaamme, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mia Mantsinen.

Lähtökohtana investoinnissa on ollut tulevaisuuden tarpeiden huomioon ottaminen ja tuottavuuden nostaminen. Modernit laitteistot ja tilat lisäävät myös työntekijöiden turvallisuutta, ergonomiaa ja siten toivottavasti myös työhyvinvointia.

– Uusi koneistuskeskus ja pintakäsittelylinjasto vastaavat mitoiltaan, kapasiteetiltaan ja toiminnallisuuksiltaan sekä nykyisiä että tulevia tarpeita. Uutta tuotantotilaa rakennetaan yli 3000 m2, mikä sisältää laitteistojen lisäksi kokoonpanotilan. Tämä tarkoittaa yli 30 %:n kasvua Ylämyllyn tuotantotiloihimme, Mia Mantsinen toteaa.

Mantsinen on rekrytoinut Ylämyllyn tehtaalleen viime vuosina yli 30 uutta henkilöä ja investoinnin myötä organisaation kasvun uskotaan jatkuvan. Parhaillaankin yritys hakee osaajia useisiin eri tehtäviin.

Vahva paikallisesti, vahva globaalisti

Rakentaminen aloitetaan tulevana syksynä ja projektin on määrä olla valmis syksyllä 2020. Tuotantotilojen ohessa rakennetaan myös toimistotilaa kasvavalle organisaatiolle. Intensiivinen projektiaikataulu sopii yritykselle, joka on aina halunnut haastaa itseään. Voimakkaan kasvun aikana myös yrityksen juurien merkitys korostuu.

– Meidän porukallamme on uskomaton tekemisen henki. Teemme tätä työtä kunnianhimoisesti ja olemme vahvasti sitoutuneita paikalliseen toimintaan. Matkallamme globaaliksi vaikuttajaksi haluamme säilyttää saman yrittäjähengen, joka meillä on ollut jo yli 50 vuotta. Minulle on tärkeää, että pysymme tulevaisuudessakin uskollisina arvomaailmallemme ja tavallemme tehdä tätä työtä.

Lujatalo urakoi Wärtsilän Smart Technology Hubin Vaasaan

Wärtsilä STH

Kyseessä on 200 miljoonan euron kokonaisuus, josta rakentamisen ja talotekniikan osuus on 130 miljoonaa euroa. Rakennustyöt käynnistyvät alkusyksystä 2019.

Lujatalo on valittu Vaasaan rakennettavan Wärtsilän tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen Smart Technology Hubin urakoitsijaksi. Smart Technology Hubin ja siihen liittyvän toimistorakennuksen yhteenlaskettu investointiarvo on noin 130 miljoonaa euroa. Varsinainen rakentaminen alkaa maanrakennustöiden jälkeen alkusyksystä 2019.

Vaasan Vaskiluotoon rakennettavan  uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Varsinaisen Smart Technology Hubin rakennusala on yli 58.000 brm2. Sen lisäksi rakennetaan erillinen toimistorakennus, jonka rakennusala on noin 15.000 brm2.

Tavoitehintaisena projektinjohtourakkana toteutettavasta hankkeesta vastaa Lujatalon Pohjanmaan alueyksikkö, jolla on kokemusta suurien hankekokonaisuuksien onnistuneesta läpiviennistä. Viimeisimpänä teollisuusrakentamisen referenssinä yksiköllä on Seinäjoelle vuosi sitten valmistunut Finn-Powerin tehdas sekä vastikään luovutettu ABB:n KT tehdasrakennuksen saneeraus toimitiloiksi. Smart Technology Hubin rakentaminen tulee työllistämään Vaasassa 250-300 rakentamisen ammattilaista – niin Lujatalon omaa henkilöstöä kuin alihankkijoita.

“On hienoa, että pääsemme nyt rakentamaan Smart Technology Hubia kestävän rakentamisen edelläkävijän, kotimaisen Lujatalon kanssa. Olemme kevään aikana kilpailuttaneet urakan ja saatujen tarjousten sekä referenssien perusteella on tehty erittäin tarkka arviointi eri vaihtoehdoista. Lujatalolla oli tarjota paras kokonaisratkaisu, jonka toteuttaminen on mahdollista suunnitellussa aikataulussa. Uskomme tällä valinnalla olevan myös positiivisia alueellisia työllisyysvaikutuksia rakennusprojektin aikana”, sanoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki.

”Tämän tyyppiset hankkeet ovat leipälajiamme. Olemme olleet mukana useissa mittavissa rakennushankkeissa varsinkin pääkaupunkiseudulla. Rakentamisen vaatimukset ovat meillä selkärangassa. Tämänkaltaisissa hankkeissa suunnittelijat ovat myös pääroolissa. Vaikka näin suuriin hankkeisiin hyvin soveltuvan PJU-urakan periaatteiden mukaan suunnittelun vastuu kuuluukin tilaajalle ja avustaminen on urakoitsijan tehtävänä, on tämän urakkamuodon keskeisin asia yhdessä tekeminen”, sanoo Lujatalon Pohjanmaan aluejohtaja Heimo Hantula.

Tilaaja painotti kokemusta toteuttajajoukkuetta valittaessa. Hantulan mukaan vaativissa rakennushankkeissa rakentajan ja rakennuttajan osaaminen tulee olla tasapainossa, jotta balanssi säilyy.

Vaatimuksena oli myös tietomallintaminen, joka muuttaa vauhdilla totuttuja ja perinteisiä toimintatapoja rakennusalalla. Lujatalossakaan ei ole jääty sen osalta paikoilleen, vaan kehitystyöhön on panostettu valtavasti.

”Olemme jo vuodesta 2015 alkaneet rakentamaan sisäistä organisaatiotamme siten, että tietomallinnus saadaan otettua haltuun eri liiketoimintayksiöissämme. Olemme jo nyt ottaneet uutta teknologiaa käyttöön – yhtenä esimerkkinä RIB iTWO, markkinoiden johtava 5D-järjestelmä. Samaan aikaan viemme toimintojen muutosprosessia eteenpäin eli sitä, miten teknologia otetaan mukaan eri toiminnoissa.”, sanoo Hantula.

 

Lahdessa kehitetään terveellistä betonirakentamista

Lahden Tilakeskus on valinnut Nastolaan rakennettavan Rakokiven monitoimitalon urakoitsijaksi NCC:n. Kyseessä on kokonaisurakka, jonka arvo on 22,7 MEUR. Monitoimitalohankkeelle on asetettu korkeat sisäilmatavoitteet ja sen yhteydessä toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.

Rakokiven liikekeskuksen yhteyteen rakennettavan monitoimitalon käyttäjinä on noin 640 lasta ja 110 työntekijää. Monitoimitaloon sijoittuvat päiväkoti, esiopetus, erityisen tuen pienryhmät, vuosiluokkien 1–6 perusopetus, koululaisten iltapäivätoiminta, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n valmistuskeittiö sekä kirjasto.

Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan monitoimisuutta, joustavuutta, avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. Monitoimitalon muunneltavat tilat ovat myös erilaisten harrastusryhmien käytettävissä. Rehtori Susanna Kulonen on tyytyväinen, että monitoimitalon tulevat käyttäjät ovat voineet osallistua talon suunnitteluun alusta alkaen.

– Suunnitelmia on tehty esimerkiksi oppimisympäristöistä, piha-alueesta ja sisustuksesta. Nyt yhdessä työstetään arvoja ja yhteistä toimintakulttuuria, Kulonen kertoo.

– Rakokiven liikekeskusta uudistetaan kokonaisuutena ja sen veturina on valmisteilla oleva monitoimitalo. Monitoimitalo kirjastoineen ja liikuntatiloineen lisää harrastusmahdollisuuksia sekä tarjoaa erilaisia kokoontumistiloja asukkaille ja yhdistyksille. Monitoimitalon löydettävyyttä alueen keskellä parannetaan uusilla liikennejärjestelyillä, kertoo Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio.

Tavoitteena tuoda uutta tietoa tulevaisuuden betonirakentamiseen

Rakokiven monitoimitalon suunnittelu- ja rakennusprojektin yhteydessä toteutetaan Terve betonirakenteinen koulu -kehityshanke.

– Monitoimitalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen laatuun, kosteudenhallintaan ja puhtaaseen sisäilmaan. Tavoitteena on saada hyödynnettyä kerättyä tietoa laajemminkin tuleviin betonirakentamisen hankkeisiin, Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä korostaa.

Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2019 ja käyttöönotto on 2021.

– Rakokiven monitoimitalon rakentaminen sopii hyvin NCC:n portfolioon. Olemme rakentaneet viime vuosina useita kouluhankkeita, joissa yhdessä kehittäminen, avoin vuoropuhelu ja luottamus koko projektin ajan ovat olleet hankkeen kulmakiviä. Meillä on hankkeeseen ammattitaitoinen henkilöstö toteuttamaan tilaajan asettamat korkeat tavoitteet laadun ja toiminnallisuuden osalta, sanoo NCC:n aluejohtaja Jarmo Saviranta.

Tietoa Terve betonirakenteinen koulu-kehityshankkeesta(pdf)

Oulunportin liikekeskus alkaa rakentua

Havainnekuva Oulunporttiin rakentuvasta noin 8000 kerrosalaneliön liike- ja toimistokiinteistöstä. Kuva: Arkadi Arkkitehdit

Oulunportin yrityskeskittymän rakentuminen otti suuren harppauksen eteenpäin 15.5.2019, kun alueelle sijoittuva Suomen Autokauppa Oy solmi urakkasopimuksen Siklatilat Oy:n kanssa noin 3700 kerrosalaneliön laajuisesta liikekiinteistöstä. Kauppalehti palkitsi voimakkaasti kasvaneen Suomen Autokauppa Oy:n aiemmin toukokuussa yhtenä Oulun seudun kovimmista kasvajista. Aiemmin huhtikuussa Oulun kaupunki palkitsi Suomen Autokauppa Oy:n vuoden 2018 startup- yrityksenä.

Yhtiö sijoittaa kiinteistöön myymälätilan lisäksi hallintotilat. Oulunportin yksikössä tulee työskentelemään 30-50 henkilöä. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2019 ja tilat ovat valmiit keväällä 2020.

”Suomen Autokaupan uudet tilat Oulunportissa sijaitsevat keskeisten liikennevirtojen äärellä näkyvällä paikalla, jonne asiakkaidemme on helppo tulla. Rakennamme Siklan kanssa Oulunporttiin modernit tilat nopeasti kasvavan autokaupan tarpeisiin”, kertoo Suomen Autokauppa Oy:n toimitila- ja kehitysjohtaja Petri Poukkula.

”Tähän hankkeeseen oli helppo lähteä, sillä yhteistyö Suomen Autokauppa Oy:n ja Oulun kaupungin kanssa on ollut mutkatonta. Olemme olleet alueen kehityksessä mukana jo kaavavaiheessa oman tonttivarauksemme myötä. Rakennamme alueelle Suomen Autokauppa Oy:n liiketilan lisäksi myös toisen, noin 8000 kerrosalaneliön liike- ja toimistokiinteistön. Paikallisena toimijana meille on tärkeää olla luomassa edellytyksiä alueen elinvoimaisuuden kehittymiselle”, kertoo Siklan konsernijohtaja Janne Nieminen.

Oulunportin yritysalue sijoittuu Oulun moottoritien varteen Kaakkurin viereen. Alueelle rakentuu 89 700 kerrosalaneliön verran liiketilaa, toimistotilaa ja tuotannollista tilaa. Uusia työpaikkoja Oulunporttiin arvioidaan tulevan noin 500.

Malmin lentokentän ensimmäisen asuinalueen Nallenrinteen asemakaava päätöksentekoon

Malmin lentokentän alue, näkymä etelästä. Kuva: Voima Graphics Oy

Malmin lentokentän alueen ensimmäisen asuinalueen Nallenrinteen asemakaavaehdotus on valmistunut. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutosta kokouksessaan 4.6.2019.

Nallenrinne sijaitsee Malmin lentokentän alueen eteläosassa Tattariharjuntien varrella. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 2800 asukkaalle, lähipalveluja sekä päiväkotia. Alueen pohjoisosan puisto muodostaa osan koko lentokenttäaluetta yhdistävästä puistoverkostosta.

Suunnittelun tavoitteena on monimuotoinen ja elävä, urbaani, hyviin julkisen liikenteen yhteyksiin tukeutuva alue. Alkuvaiheessa asukkaat käyttävät Tattariharjuntien busseja. Alueelle on suunniteltu kahta pikaraitiotietä. Ensimmäisenä suunnitteluun tulee Viikki-Malmi-raitiotie Helsingin keskustasta. Myöhemmin tulevaisuudessa rakennetaan myös kehämäinen Jokeri 2-raitiotie.

Alueen kaavallinen ratkaisu perustuu suuriin kortteleihin, jotka sisäpihojen puolella jakaantuvat pienimuotoisiksi pihatiloiksi. Tavoitteena on rakentaa alueelle mittakaavaltaan vaihtelevaa, monipuolista ja laadukasta asumista. Suurimittakaavaisin rakentaminen sijoittuu suurimpien katujen, Tattariharjuntien ja Ilmasillantien varrelle.

Suunnitelma pyrkii monin tavoin liittymään alueen paikkaan ja historiaan. Alueen läpi kulkee historiallinen Suuren Rantatien eli Kuninkaantien linjaus, joka johti aikoinaan Turusta Viipuriin. Tien linjaus säilytetään ja se muodostaa Nallenrinteen keskeisen jalankulun ja pyöräilyn yhteyden. Reitti on nimetty Vanhaksi Viipurin maantieksi. Myös Nallenrinteen alueella oleva Rauhamäki-niminen vanha talo säilytetään ja sen pihapiiri jää elämään Rauhamäenpuistona asuinkerrostalojen korttelialueen keskellä.

Alueen katuverkosta suunnitellaan jatkuva niin, että alueen kadut ja kulkureitit kohtaavat keskeisellä Nallenrinteenaukiolla. Tulevan Malmin lentokentän alueen pääkadun, Neljännen kiitotien päätteeksi sijoitetaan maamerkkirakennus.

Alueen kolme pysäköintitaloa suunnitellaan toiminnallisesti sekoittuneiksi hybridirakennuksiksi eli niihin on suunniteltu sijoittuvan myös päivittäistavarakauppa sekä muita palveluja ja liiketilaa.

Mikäli lautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen, se tulee julkisesti nähtäville muistutuksia ja lausuntoja varten todennäköisesti kesällä. Kaavasuunnitelmaa kehitetään syksyn aikana saadun palautteen pohjalta.

Malmin lentokentän alueen suunnittelu jatkuu myös asuinrakentamista valmistelevien selvitysten ja suunnitelmien laatimisella. Työn alla on muun muassa hiilineutraalin Malmin lentokentän alueen energiaselvitys, jossa tutkitaan kuinka alueen energian kulutus ja tuotanto voidaan saada hiilineutraaliksi Helsingin ilmasto-ohjelman mukaisesti.

Kaupungin tavoitteena on käynnistää Malmin lentokentän alueen asuntorakentaminen Nallenrinteen kaava-alueella niin pian kuin mahdollista, heti 2020-luvun alkupuolella.

Suomalaisen musiikkikampuksen laajennus alkaa kesäkuun alussa

Suomalaisen musiikkikampuksen laajennus alkaa kesäkuun alussa. Jyväskylässä Pitkäkadulla sijaitseva musiikkikampus saa laajennuksessa kaksi lisäosaa. Laajennus mahdollistaa modernit opetustilat, uusitun audio- ja valotekniikan sekä uuden 250 henkilön konserttisalin. Uudet tilat tukevat Suomalaisen musiikkikampuksen asemaa johtavana musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisönä.

Musiikkikampuksen laajennus kestää 1,5 vuotta. Remontin ajaksi toiminta siirretään naapurirakennukseen Pitkäkadulle osoitteeseen 19-21 sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Kukkulan kampukselle.

Nykyinen rakennus laajenee pääoven viereen sekä Pitkäkadulle Hippoksen suuntaan. Uusi rakennus otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa, jonka jälkeen toisella puolella oleva Gradian hallinnoima musiikkikampuksen osa puretaan. Näin Suomalaisen musiikkikampuksen Pitkäkadun toiminnot siirtyvät saman katon alle. Musiikkikampuksen toimintaa on myös Jyväskylän yliopiston Musicalla.

Musiikkikampuksen laajennuksen budjetti on 11,6 miljoonaa euroa. Omistaja ja rakennuttaja on Jyväskylän kaupungin omistama kiinteistöyhtiö Education Facilities Oy. Päävuokralaisena toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, joka hallinnoi tiloja. Pääurakoitsija on SRV Rakennus Oy. Rakennuttajatehtävistä vastaa INMECO Oy Rakennuskonsultit. Muita suunnittelijoita ovat mm. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy sekä akustiikasta vastaava Akukon Oy.

Yli 1000 opiskelijaa ja taiteen harrastajaa

Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän yliopiston yhteinen musiikkikoulutuksen ja -tutkimuksen osaamiskeskittymä. Oppilaitokset muodostavat myös EduFutura Jyväskylän, joka on oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen yhteisö.

Musiikkikampuksella on 600 opiskelijaa, ja he voivat hyödyntää eri oppilaitosten koulutusohjelmia, instrumentti- ja yhtyeopetusta ja työpajoja. Opiskelijoiden lisäksi musiikkikampuksella kokoontuu suuri joukko musiikin ja tanssin harrastajia. Taiteen perusopetukseen osallistuu noin 1500 lasta ja nuorta.

– Suomalainen musiikkikampus on ainutlaatuinen näköalapaikka musiikin pedagogiikkaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Jyväskylä mahdollistaa monialaisen, monitieteisen ja korkeatasoisen musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen, sekä sen soveltamisen käytännön musiikkipedagogiikkaan, sanoo Suomalaisen musiikkikampuksen johtaja Hannu Ikonen.

Musiikkikampuksella tuotetaan vuosittain noin 300 tapahtumaa, esimerkiksi oopperoita, musikaaleja, konsertteja ja tanssinäytöksiä.

– Ei ole musiikkia ilman mediaa. Opiskelijamme osallistuvat tuotantoihin monipuolisesti. He työllistyvät hyvin, koska saavat jo opiskeluaikana käytännön työkokemusta. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa yhteistyökumppanit löytyvät helposti, ja parhaillaan suunnittelemme näyttäviä tuotantoja esimerkiksi Jyväskylän kaupunginteatterin ja sinfonian kanssa. Laajennuksen jälkeen käytössämme ovat uudet ja modernit tilat, jotka vastaavat visiotamme olla johtava suomalaisen musiikin ja soveltavan taiteen kehittämisyhteisö, Hannu Ikonen toteaa.

ÅF Pöyrylle toimeksianto Metsä Groupin Kemin ja Rauman investointien esisuunnittelupalveluista

ÅF Pöyry on saanut toimeksiannon Metsä Groupiin kuuluvalta Metsä Fibreltä Kemin uuden biotuotetehtaan esisuunnittelusta. Esisuunnitteluprojektin tavoitteena on luoda edellytykset biotuotetehtaan investointipäätökselle. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti olisi noin 1,5 miljoonaa tonnia havupuu- ja lehtipuusellua ja se sijoittuisi Metsä Groupin nykyiselle tehdasalueelle Kemissä. Sellun lisäksi tehdas tuottaisi erilaisia biotuotteita. Uusi tehdas olisi suurin puunjalostusyksikkö pohjoisella pallonpuoliskolla. Se korvaisi nykyisen Kemin sellutehtaan, jonka vuosikapasiteetti on noin 620 000 tonnia. Kokonaisinvestointi olisi noin 1,5 miljardia euroa. Kemin biotuotetehtaan lopullinen investointipäätös tehdään aikaisintaan kesällä 2020.

ÅF Pöyry on saanut toimeksiannon myös Metsä Fibren Rauman sahan esisuunnittelusta. Sahan arvioitu vuotuinen tuotanto tulisi olemaan noin 750 000 kuutiometriä. Uusi teknologia ja datan hyödyntäminen tekisi siitä maailman nykyaikaisimman ja tehokkaimman alallaan. Kokonaisinvestointi tulee olemaan noin 200 miljoonaa euroa. Rauman sahaan liittyvä lopullinen investointipäätös tehdään aikaisintaan vuoden 2020 alussa.

Nämä esisuunnittelut ovat osa hankesuunnitteluprojekteja, jotka pitävät sisällään lisäksi muun muassa YVA- ja ympäristölupaprosessit, päälaitesopimukset ja investointiesitykset.

“ÅF Pöyry pystyy tarjoamaan meille osaamistaan näissä suurten teollisten hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Jaamme yhteisen tavoitteen suunnitella maailman modernein biotuotetehdas ja saha, jotka eivät käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja edustavat alansa kirkkainta kärkeä”, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen.

Metsä Fibrellä ja ÅF Pöyryllä on yhteistä historiaa eri hankkeista.

“Nämä toimeksiannot vahvistavat entisestään Metsä Fibren ja ÅF Pöyryn välistä yhteistyötä, ja olemme tyytyväisiä voidessamme tukea Metsä Fibreä strategisesti tärkeässä hankkeissa, jotka tukevat kestävää kehitystä vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja lisäämällä hiilidioksidin varastointia puutuotteisiin, joilla on pitkä käyttöikä”, sanoo Nicholas Oksanen, Prosessiteollisuus-divisioonan johtaja, ÅF Pöyry.

Tilauksen arvoa ei julkisteta.

Are valittiin toteuttamaan Kalajoelle rakennettavan Merenojan koulun talotekniikkaa

Havainnekuvat Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

Are on allekirjoittanut sopimuksen YIT:n kanssa Merenojan yhtenäiskoulun LVI-, automaatio- ja sähkötöiden urakoinnista. Urakan arvo on noin 3,7 miljoonaa euroa. Merenojan koulu rakennetaan Joutsenmerkinnän kriteerien mukaisesti ja valmistuessaan sille tavoitellaan koulurakennuksille myönnettävää Joutsenmerkkiä.

Merenojan uusi yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen koulun tontille. Uuteen kouluun tulee ala- ja yläkoulun opetustilojen lisäksi lisätiloja lukiolle, hammaslääkärin vastaanottotilat sekä liikuntasali ja kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja. Koulu on mitoitettu noin 1 000 oppilaalle ja 100 hengen henkilökunnalle. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 13 000 brm2, josta liikuntahallirakennus on 2 421 brm2. Samassa yhteydessä Are saneeraa vanhan lukiorakennuksen sähköjä. Rakentaminen alkaa syksyllä 2018 ja valmistuu lokakuun 2020 loppuun mennessä.

-Aren tekemä tarjous vastasi parhaiten talotekniikkaurakalle asettamiamme hinta- ja laatukriteereitä. Rakennuksen on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka edellyttävät muun muassa rakennuksen koko elinkaaren huomioimista ja hyvää sisäilman laatua, kertoo YIT:n aluejohtaja Marko Palonen.

-On hienoa päästä toteuttamaan Suomen ensimmäistä joutsenmerkittyä yhtenäiskoulua. Toimiva talotekniikka on avainasemassa tilojen energiatehokkuuden ja käyttömukavuuden näkökulmasta, kertoo hankkeesta vastaavan Kokkolan Aren yksikönpäällikkö Pekka Häggman.

Avain Yhtiöt toteuttaa Muuramen Kinkomaan alueen ensimmäiset asumisoikeusasunnot

Havainnekuva Vitapoliksen alueesta.

Avain Yhtiöt rakennuttaa Päijänteen läheisyyteen Muuramen Kinkomaalle kaksi kuusikerroksista asuinkerrostaloa, joihin tulee yhteensä 66 asumisoikeusasuntoa.

Muuramen Kinkomaan kauniisiin maisemiin Päijänteen läheisyyteen on juuri aloitettu rakentamaan kahta kuusikerroksista kerrostaloa, Muuramen Poijua ja Lossia. Valmistuttuaan talojen 66 asumisoikeusasuntoa ovat Kinkomaan alueen ensimmäiset laatuaan. Talot sijaitsevat upealla paikalla järven lähellä hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä kattavista palveluista. Hyvin varustellut asunnot ovat kooltaan 30,5 neliöisiä yksiöitä, 42,5-56 neliöisiä kaksioita ja 71-75 neliöisiä kolmioita. Kaikissa asunnoissa on tilava lasitettu parveke tai terassi, josta voi ihailla upeaa Suomen luontoa. Irtaimistovarastot ja yhteinen saunaosasto sijaitsevat talojen pihalla viehättävissä, viherkatollisissa piharakennuksissa.

Urakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Oy ja talojen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtipalvelu Oy. Talojen arvioitu valmistumisajankohta on 31.10.2020 ja niiden myynnin aloitusta valmistellaan parhaillaan. Kohteen postituslistalle voi liittyä osoitteessa https://www.avainasunnot.fi/kinkomaa.

Avaimen myyntineuvottelijat osallistuvat Jykian järjestämään Vitapoliksen kesäiltaan keskiviikkona 12.6.2019 klo 17-19.30 osoitteessa Parantolantie 24, Kinkomaa. Tervetuloa tutustumaan Avain Yhtiöihin ja asumisoikeusasumiseen!

YIT peruskorjaa Espoon Laajalahden ja Tuomarilan koulut elinkaarimallilla

YIT ja Espoon kaupunki ovat sopineet Espoon Laajalahden ja Tuomarilan alakoulujen peruskorjauksista sekä molempien koulujen laajennuksesta elinkaarihankkeena yhdessä Caverionin kanssa. Sopimusten arvo on YIT:n osalta yhteensä noin 32 miljoonaa euroa, ja se kirjataan vuoden toisen neljänneksen tilauskantaan. Työt käynnistyvät purkutöillä syksyllä 2019. Töiden on määrä valmistua syksyllä 2021, jolloin myös alkaa vuoteen 2041 ulottuva ylläpitojakso.

Laajalahden koulun peruskorjattava osa on laajuudeltaan 2 794 brm2 ja laajennusosa 4 596 brm2. Tuomarilan koulun peruskorjaus käsittää 1 796 brm2 ja laajennus 5 415 brm2.

”Pitkän valmistelu- ja neuvotteluvaiheen jälkeen on aina hienoa, kun sopimus saadaan allekirjoitettua ja hanke lähtee toden teolla käyntiin. Elinkaarihankkeet toteuttavat osaltaan Espoon Koulut kuntoon -ohjelmaa. Yhteistyö YIT:n kanssa on sujunut aiemmissa hankkeissa hyvin ja sitä luonnollisesti odotamme tältäkin hankkeelta”, suunnittelupäällikkö Kimmo Martinsen Tilapalvelut-liikelaitoksesta sanoo.

YIT vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja rakennustöistä. Caverion vastaa talotekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rakennettavien laajennusten osalta kiinteistöjen huollosta, kunnossapidosta ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmista 20 vuoden sopimuskauden ajan. Molempien koulujen peruskorjattavat, 1950-luvulla rakennetut, osat ovat suojeltuja rakennuksia, joiden elinkaarivastuu säilyy Espoon kaupungilla.

Energiatehokkuus ja olosuhteet huippuluokkaa

Peruskorjausten ja laajennusten suunnittelussa korostuvat muuntojoustavuus, energiatehokkuus, sisäilmaolosuhteet, käytettävyys ja elinkaariajattelu. Oppimisympäristön muunneltavuus erilaisiksi oppimistiloiksi, oppimistoreiksi, ohjaa sekä rakentamisen että talotekniikan teknisiä ratkaisuja.

”Laajalahden ja Tuomarilan koulut on suunniteltu toimimaan monipuolisesti ja joustavasti kaupungin, oppilaiden ja koulun henkilökunnan muuttuvien tarpeiden mukaan pitkälle tulevaisuuteen.  Espoo on edelläkävijä elinkaarimallin käyttäjänä julkisissa rakennuksissa, ja olemme tehneet pitkään hyvää yhteistyötä. Parhaillaan teemme elinkaarimallilla Kirstin ja Viherlaakson koulujen peruskorjauksia, joiden lisäksi olemme aiemmin peruskorjanneet samalla urakkamallilla Lintuvaaran ja Päivänkehrän koulut”, kertoo Toimitilat-segmentin johtaja Esa Neuvonen YIT:ltä.

”Kumppanuuteen perustuva elinkaarimalli on osoittanut toimivuutensa kuntien palvelurakentamisessa”, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.