Peikko toimittaa kallioperustusteknologiaa Svåheian tuulivoimapuistoon Etelä-Norjaan

9b7ef271338441ce_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Svåheian tuulivoimapuistoon Rogalandin alueelle Etelä-Norjassa. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston seitsemään perustukseen. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön lokakuussa 2017.

Tuulivoimapuiston investoijat ovat Skovgaard Invest ApS, Esmann Energy ApS ja Dalane Kraft AS. Hankekehittäjänä toimii Svåheia Vindpark Aps. Pääurakoitsijana toimii Bertelsen & Garpestad AS ja perustukset urakoi Espeland Forskaling. Perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnän suorittaa DNV-GL. Vestas toimittaa Svåheiaan 7 kappaletta V126-3.6MW-turbiineja joiden napakorkeus on 87 metriä.

“Peikon kokonaisratkaisu käsittää koko kallioperustuksen sisältäen perustussuunnittelun ja komponenttien valmistuksen, mikä tarjosi merkittäviä hyötyjä Svåheian projektissa. Myös Peikon aikaisempi kokemus ja hyvä menestys perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnöissä olivat ratkaisevia tekijöitä tilauksen saamiselle”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

YIT toteuttaa Postin terminaalihankkeen Vantaalle

86c466a02059ed1f_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa. Noin 26 000 neliömetrin laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä 2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän välissä YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella.

”Terminaalin sijainti on ihanteellinen sekä Postin että meidän asiakkaidemme materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin”, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja .

”Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uuden sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti alan terävintä kärkeä”, toteaa Heikki Lähdesniemi , hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä.

”Jatkamme nyt tämän merkittävän terminaalin sekä samalla koko K3:n työpaikka-alueen rakentamista pääkaupunkiseudun logistisessa ytimessä”, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Rakentamisen osaajille kasvava tarve Pohjois-Suomessa

yellow-safety-helmet

”Pohjoisessa Suomessa on käynnistynyt ja käynnistymässä lukuisia hankkeita, joissa tarvitaan korkeakoulutettuja rakennusalan ammattilaisia. Oulussa alkava rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus tulee todelliseen tarpeeseen ja juuri oikeaan aikaan”, toteaa 14. helmikuuta Rakentajapäivässä puhunut Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo.

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä jälleen ensi vuodesta alkaen lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä päätöksestä koulutusvastuun myöntämiseksi ja nopeasta reagoinnista akuuttiin tarpeeseen. Kailasalo painottaa erityisesti infrarakentamisen merkitystä Pohjois-Suomessa tulevien vuosikymmenten aikana.

”Esimerkiksi kaivoshankkeet, biotuotetehdas ja tuulipuistot sekä valtatie 4 Oulun ja Kemin välillä edellyttävät korkean tason osaamista infran toteuttamiseen. Myös Lapin matkailubuumi vaatii oikeanalaisten olosuhteiden luomista. Puhumattakaan koko EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä väyläyhteyksineen, millä on valtava merkitys koko Pohjois-Suomen elinvoimalle tulevaisuudessa.”

Kailasalon mukaan Oulussa koulutettavat rakennusalan diplomi-insinöörit mahdollistavat myös suomalaisten yritysten vahvemman jalansijan Barentsin alueen urakoissa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät ole olleet kovin aktiivisia tarjoamaan Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Yksi syy on ollut vaikeudet työvoiman, erityisesti projektijohdon saannissa.

Pohjoinen tarvitsee omat osaajansa

Rakentamisalan diplomi-insinöörien ikärakenne ja sen myötä kiihtyvä eläköityminen on lisännyt alan osaajapulaa erityisesti infrarakentamisessa ja rakennetekniikassa. Pulaa ammattilaisista on niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä alan korkeakoulujen opetustehtävissä. Pelkästään Pohjois-Suomen alueella työvoimatarpeeksi on arvioitu noin viisikymmentä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriä vuodessa.

DI-koulutuksen puuttuminen Oulusta on synnyttänyt alueelle vajauksen rakentamisalan keskijohdon ammattilaisista. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, että Tampereella ja Espoossa annettava rakennus- ja yhdyskuntatekniikan DI-koulutus ei kata pohjoisen Suomen tarvetta, sillä riittävää osaajien siirtymistä ja sitoutumista pohjoiseen ei tapahdu.

Tutkinnon suorittaneita tarvitaan myös julkisen sektorin tehtäviin. Esimerkiksi kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä kunnallisen rakennusvalvonnan tehtävät edellyttävät syvällistä asiantuntemusta kestävän rakentamisen ja rakennusfysiikan kysymyksissä.

Oulun yliopiston rakennusalan diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus tulee voimaan elokuussa 2017, ja koulutus alkaa vuonna 2018. Aiemmin Oulun yliopistossa rakennusalalla oli oma laitos, mutta se lakkautettiin vuonna 2001. Myöhemmin yliopisto aloitti uudelleen rakennusalan koulutuksen opintosuuntana konetekniikan sisällä. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörejä on valmistunut viime vuosina ainoastaan Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta.

Peikko toimittaa 71 kallioperustusta Roanin tuulivoimapuistoon Keski-Norjaan

92e3e40207354071_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Roanin tuulivoimapuistoon Sør-Trøndelagin alueelle Keski-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 71:een perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne jatkuvat aina kevääseen 2018 saakka. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön loppuvuonna 2018.

Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Statkraft tuulipuiston investoijan ja tulevan omistajan Fosen Vind DA:n lukuun. Fosen Vind DA:n muodostuu yhteenliittymästä norjalaisten TrønderEnergin ja Statkraftin sekä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin ja Swiss BKW AG:n muodostaman eurooppalaisen sijoittajayhteenliittymän välillä. Pääurakoitsijana toimii Johs J. Syltern AS ja perustukset urakoi Stjern Entreprenør AS. Perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnän suorittaa DNV-GL. Vestas toimittaa Roaniin 71 kappaletta V117-3.6MW-turbiineja joiden napakorkeus on 87 metriä.

“Valitsimme Peikon perustusteknologiatoimittajaksi, sillä Peikon perustusratkaisun avulla saavutamme merkittäviä säästöjä henkilöstöresurssien osalta niin työkuorman kuin ajankäytön suhteen. Ratkaisu yksinkertaistaa perustusten ylläpitohuoltoa mahdollistaen myös kallioankkurien jälkijännitykset siihen sopivalla kalustolla tai tarvittaessa yksittäisen pitkän kallioankkurin korvaamisen turbiiniasennuksen jälkeen”, kuvaa Johs J. Syltern AS:n kustannuslaskennasta vastaava Svein Ole Daltveit.

“Merkittävän kokoisissa tuulivoimahankkeissa aikataulut ovat aina hyvin tiukat. Peikko perustusratkaisu tarjoaa asiakkaille selkeää lisäarvoa. Se, että yksi toimittaja vastaa koko perustusratkaisusta käsittäen perustussuunnittelun ja komponenttien valmistuksen, yksinkertaistaa hanketta merkittävästi. Roanin hankkeen kohdalla aikaisempi kokemuksemme ja hyvä menestyksemme kolmannen osapuolen hyväsksynnöissä suurissa norjalaisissa tuulivoimahankkeissa olivat ratkaisevassa asemassa”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

YIT aloittaa jo toisen asuntokohteen rakentamisen Ranta-Tampellassa, Tampereella

81a075ade2f55600_org

YIT käynnistää toisen asuinkerrostalokohteen rakentamisen Ranta-Tampellan aluehankkeessa Tampereella. Kohde on Kanavakorttelin osana oleva Asunto Oy Tampereen Kanavanvahti, johon tulee 92 asuntoa ja yhteensä noin 4 500 neliömetriä asuinpinta-alaa. Kohteen arvo on noin 30 miljoonaa euroa, ja se valmistuu syksyllä 2018.

Kanavakortteliin on suunnitteilla viisi taloyhtiötä, joista Kanavavahti on ensimmäinen. Asuntojen keskeinen sijainti keskustan lähellä ja alueelle rakennettavan kanavan varrella luovat puitteet ainutlaatuiselle asumiselle.

Ranta-Tampella on yksi suurimmista rakennusalueista Tampereella tulevien vuosien aikana. Alue rakennetaan useassa vaiheessa Tampellan alueen ranta-alueelle kantakaupungin jatkeeksi Näsijärven rantaan. Aluehankkeessa on mukana useita toimijoita ja hankkeen kokonaisarvo on noin 900 miljoonaa euroa. Noin 16,5 hehtaarin alueelle rakennetaan yhteensä yli 2 000 uutta asuntoa. YIT on suurin rakentaja alueella, ja sen tonttien rakennusoikeus on noin 80 000 kem2 (kerrosala).  Alueen esirakentamistyöt aloitettiin kesällä 2014 ja koko alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

Sisäilman radonpitoisuudet ovat uusissa pientaloissa selkeästi pienemmät kuin aiemmin rakennetuissa, käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä otantatutkimuksesta. Radonin torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja tehostuminen on todennäköinen syy radonpitoisuuksien pienenemiseen.

Tutkimuksessa mukana olleissa pientaloissa radonpitoisuus oli keskimäärin 71 becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli neljänneksen pienempi kuin edellisen otannan pientaloissa. Pitoisuudet olivat pienentyneet erityisesti korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa: Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.

”Näissä maakunnissa pitoisuudet olivat nyt lähes 40 prosenttia pienempiä kuin edellisessä otannassa. Tulos on todella positiivinen”, toteaa tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto koostui pientaloista, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä. Edellisen otannan talot olivat valmistuneet noin viisi vuotta aiemmin, vuosina 2006–2008.

Todennäköisin syy radonpitoisuuksien alentumiseen on radonturvallisen rakentamisen yleistyminen ja tehostuminen. ”Aktiivinen tiedon jakaminen on kantanut hedelmää. Ihmiset ovat entistä tietoisempia radonista ja sen aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä ja kunnallinen rakennusvalvonta vaatii yhä useammassa kunnassa, että radontorjunnasta huolehditaan jo rakentamisvaiheessa”, arvioi Katja Kojo.

Torjuntatoimia on vaadittu enemmän juuri korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Niillä alueilla, joilla torjuntatoimia ei ole tehty, radonpitoisuudet olivat otannan pientaloissa ennallaan tai jopa kasvussa. Radontorjuntaa asunnoissa oli tehty eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vähiten radontorjuntaa oli tehty Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Eniten radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylityksiä oli silti yhä korkean radonpitoisuuden alueista Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Niissä enimmäisarvo ylittyi noin kuudessa prosentissa otannan taloista.

Radonputkisto, joka on erittäin tehokas radontorjuntamenetelmä, oli asennettu 70 prosenttiin ja korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa 98 prosenttiin pientaloista. ”STUK suosittelee radonputkiston asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, vaikka rakennusvalvonta ei putkistoa kaikissa kunnissa vaatisikaan”, painottaa Katja Kojo.

Radontorjunta on erityisen tärkeää energiatehokkaissa taloissa

Energiamääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ovat kiristyneet huomattavasti vuosina 2010 ja 2012. Rakennusten seinien, katon ja lattian sekä näiden liittymien ilmatiiviys on parantunut merkittävästi.

”Mikäli radonin torjuntatyö laiminlyödään, on huolena, että kasvanut ilmatiiviys voi johtaa sisäilman radonpitoisuuden kasvuun. Syynä on kasvanut alipaine, joka on seurausta koneellisen ilmanvaihdon ja hyvän ilmatiiviyden yhteisvaikutuksesta. Kasvanut alipaine lisää vuotovirtauksia ja jo hyvinkin pienet ilmavuodot lattiassa kasvattavat radonpitoisuutta, myös siinä tapauksessa, että ne eivät merkittävästi huononna rakennuksen kokonaisilmatiiviyttä”, kertoo Katja Kojo.

Otantatutkimuksessa havaittiinkin, että mikäli radontorjuntatoimia ei ollut tehty, radonpitoisuus oli sitä korkeampi, mitä tiiviimmäksi rakennus oli rakennettu. Havainto korostaa energiatehokkaiden talojen radontorjunnan tärkeyttä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella radonpitoisuutta kaikkein uusimmissa pientaloissa sekä selvittää radontorjuntatoimien yleisyyttä. Samalla tutkittiin asunnon ilmatiiviyden vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen.

Sisäilman radonpitoisuus mitattiin 1332 satunnaisesti valitussa pientaloasunnossa, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä ja olivat tutkimuksen tekohetkellä (lokakuu 2015) asuinkäytössä. Tutkimukseen osallistuneet rakennukset kattoivat 20 prosenttia kaikista tällä aikavälillä rakennusluvan saaneista ja asuinkäytössä olleista pientaloista.

Radon uudisrakentamisessa: Otantatutkimus 2016

Radonhaitta tunnetaan, mittausinnossa parantamisen varaa

STUK teki viime talvena myös nettikyselyn radoniin liittyvistä asenteista. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tietoisia radonin aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä, mutta into tehdä radonmittauksia on siitä huolimatta varsin vähäinen.
Vaikka lähes kaikki vastaajat tunsivat radonin terveysriskin, vain viidesosa vastaajista oli teettänyt radonmittauksen kotonaan. Katja Kojon mukaan hyvä uutinen oli se, että yksikään vastaajista ei pitänyt radonmittausta kalliina tai hankalana. Mittauksen ei myöskään uskottu vaikuttavan asunnon arvoon.

”Kyselyn tulokset ovat linjassa kansainvälisten tulosten kanssa. Radonkampanjoilla ja -viestinnällä radontietoisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta radonmittauksia ja -korjauksia saisi tehdä paljon nykyistä enemmän”, pohtii Katja Kojo.

Sisäilman radoniin liittyvät riskikäsitykset: Ympäristövalvonnan toimintaohjelma

Uusia asumisoikeusasuntoja Kaarinan Raadelmaan

hartmanintie-7-havainnekuva-1

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Kaarinaan uusia rivitaloasuntoja. Asumisoikeusasunnot rakennetaan merelliselle Raadelman alueelle, lähelle Piikkiönlahden rantaa.

Hartmanintie 7:n asumisoikeuskohteeseen tulee yksi- ja kaksitasoisia rivitaloasuntoja. Neljään rivitaloon rakennetaan yhteensä 16 asuntoa, jotka ovat kooltaan 48 – 98 m². Kaikissa asunnoissa on oma piha ja sauna.

hartmanintie-7-havainnekuva-2

Raadelmasta on hyvät kulkuyhteydet Kaarinan, Piikkiön ja Turun keskustan palvelujen äärelle. Rauhallisella alueella on päiväkoti ja koulu sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet. Raadelman keskiajalle ulottuvasta historiasta muistuttaa lähistöllä sijaitseva Raadelman kartano.

Haku Hartmanintie 7:n asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 12.2.2017 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on 30.11.2017.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Puretun kerrostalon tilalle valmistui uusi ja suurempi Vantaan Mikkolassa

marsinkuja1_entinen_kiinteisto_purkutyomaa

Tänään 31.1. muuttaa iso joukko ihmisiä Mikkolan Marsinkujalle kerrostaloon, joka on valmistunut vanhan puretun talon tilalle. Vuonna 2015 VAV Asunnot Oy totesi Marsinkuja 1:n kiinteistön teknisen kunnon heikentyneen niin, että oli järkevämpää rakentaa tontille uusi talo kuin tehdä peruskorjaus vanhaan. Samalla kiinteistöön saatiin 40 prosenttia enemmän asuntoja.

Kun Marsinkuja 1:n vanha kiinteistö valmistui 1970-luvun puolivälissä, pääkaupunkiseudun lähiöihin rakennettiin isoja perheasuntoja. 40 vuodessa ruokakuntien keskikoko on selvästi pienentynyt, ja eniten kysyntää on nyt yksiöistä ja kaksioista. Siksi niitä tehtiin uuteen taloon huomattavasti vanhaa enemmän, ja Marsinkuja 1:ssä on nyt 147 asuntoa entisen 105:n sijaan. Talosta tuli myös entistä esteettömämpi, kun jokaiseen portaaseen saatiin hissit.

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis_2

Purettavan talon asukkaat muuttivat pois Marsinkujalta vuoden 2015 keväällä ja kesällä, jolloin jokainen heistä sai halutessaan korvaavan asunnon VAV:lta. Kiinteistön purkutyöt alkoivat elokuussa 2015, ja uusi talo valmistui tällä viikolla.

– Koko purku- ja rakennushanke sujui meidän näkökulmastamme hyvin, sanoo VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska.

– Hankkeen alkuvaiheessa oli tosin pieniä ongelmia, mutta talo tuli lopulta valmiiksi kuukauden etuajassa.

Nauska kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen:

– Marsinkujan vanha talo ei ollut enää ulkonäöltäänkään priimakunnossa, joten uuden kiinteistön myötä koko alueen ilme on ehostunut. Ja samalla tontille saatiin lisää kysyttyjä pieniä asuntoja.

Marsinkuja 1:n purku- ja rakennusurakan toteutti NCC Rakennus Oy. Juuri ennen kiinteistön purkamista elokuussa 2015 siellä järjestettiin vielä Our House -lähiöfestivaali, jossa esiteltiin erilaisia visioita suomalaisten lähiöiden tulevaisuudesta.

Lapti suunnittelee monipuolista asuntotarjontaa Kangasalan Vatialaan

2ce868e0-8e6c-410d-b844-55f7ecb0e457-w_960

Lapti rakentaa Asunto Oy Kangasalan Karhunlaukan Vatialaan lähelle luontoa hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereelta ja Kangasalan keskustasta.

Rakennusliike Lapti Oy suunnittelee uutta asuntoyhtiötä Asunto Oy Karhunlaukkaa luonnonläheiselle Vatialan alueelle aivan Tampereen kainaloon hyvien kulkuyhteyksien päähän Tampereen ja Kangasalan keskustan palveluista. Asuntoyhtiöön rakennetaan kaksi paritaloa, rivitalo ja luhtitalo, joissa on yhteensä 17 asuntoa 29 m2 yksiöistä aina 97,5 m2:n perheasuntoihin asti. Asuntoyhtiön osoite on Niittyvillankuja 3, Kangasala.

Ulkoarkkitehtuuriltaan rakennukset ovat hillityn tummansävyisiä, joita rytmittävät värikkäät tehosteosat. Sisäänkäyntien yhteyteen on haettu lämmintä tunnelmaa kuultokäsitellyin puisin pinnoin ja osin myös pergoloin. Samoin terasseja ja parvekkeita rajaavat verhoukset ovat luonnollisen puun sävyisiä. Kaikki julkisivupinnat ovat puuta ja katto on tiiltä.

–         Rakennamme kaikki Lapti-kodit huolella eri elämäntilanteissa oleville ihmisille kodiksi, joten suunnittelussa kiinnitämme erityistä huomiota arjen toimivuuteen, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n Pirkanmaan aluejohtaja Tapio Rantala.

–         Pidämme tärkeänä, että uudessa kodissa hyvä sijainti yhdistyy viihtyvyyteen ja toimivaan asumiseen, hän jatkaa.

Uuden asuntoyhtiön on suunniteltu valmistuvan kesällä 2018.

Kainuun uuden sairaalan rakentamissopimus allekirjoitettu

kainuun-uusi-sairaala_ilmakuva_havainnekuva_syksy_2016

Kainuun uuden sairaalan rakentamista koskeva urakkasopimus on allekirjoitettu tänään Kajaanissa. Rakentamisvaihe on osa yhteisvastuullista allianssiurakkaa, jonka osapuolina ovat Kainuun soten lisäksi Skanska, Caverion Suomi ja Sweco.

Sairaalahankkeen laajuus on 46 282 bruttoneliömetriä ja urakan kokonaiskustannukset ovat 153 M€. Kainua-allianssin pääurakoitsija Skanskan osuus on 69 M€, talotekniikkaurakoitsija Caverionin 45 M€ sekä suunnittelusta vastaavan Swecon osuus yhteensä 11,5 M€.

Rakentaminen käynnistyy helmikuussa 2017, ja työt saadaan päätökseen vuoden 2021 syksyllä. Erityispiirteenä hankkeessa ovat korkeat turvallisuus- ja häiriöttömyysvaatimukset työmaan sijaitessa nykyisen sairaalan alueella. Rakentaminen vaiheistetaan siten, että sairaalatoiminta voi jatkua ilman väistötiloja.

Rakennushanke on Kainuun suurin julkinen rakennuskohde, jonka määrät ovat kaikilta osin huomattavia: rakennuksessa on lähes 2 000 huonetta ja 700 ikkunaa, erilaisia betonielementtejä 7 400 kpl, lattiapäällysteitä 36 000 m2, seinälaatoituksia 15 000 m2, 160 sähkökeskusta ja 80 iv-konetta. Puurakentaminen näkyy sairaalassa sisällä ja ulkona: sisustuksen lisäksi ulkoseinissä käytetään puuelementtejä yli 10 000 m2. Rakentamisvaihe tarjoaa tulevina vuosina kymmeniä aliurakoita sekä laite- ja materiaalitoimituksia. Työmaan keskivahvuus on n. 200 henkilöä.

kainuun-uusi-sairaala-maantaso_havainnekuva_syksy_2016

Tulevaisuuden muutostarpeet huomioitu

Sairaalan suunnittelussa korostuvat sujuva ja turvallinen hoito, esteettömyys, viihtyisyys ja kuntoutus. Rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla tuetaan eri yksiköiden välistä tilojen yhteiskäyttöä ja varautumista tulevaisuuden muutostarpeisiin. Rakennuksessa käytetään älykkäitä talo- ja kiinteistötekniikan ohjausjärjestelmiä, integroitua turvallisuus- ja viestintätekniikkaa, varastoautomatiikkaa sekä paikannusta.

Kainuun keskussairaala vastaa valtakunnallisen sote-uudistuksen linjausten mukaisesti ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä keskeisten erikoisalojen toiminnasta. Osana sairaalaa toimivat jatkossa myös Kajaanin terveyskeskusten vastaanotot ja vuodeosastot, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kehitysvammaisten poliklinikka ja akuuttiosasto.

”Uusi sairaala on erittäin tärkeä Kainuun terveydenhuollon ja koko maakunnan tulevaisuudelle. Tilojen rakentamisen lisäksi on panostettava palveluiden sisältöön ja henkilöstöön; nämä kolme ovat kivijalkamme”, korostaa Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

Allianssimalli kannustaa yhteistyöhön

Toteutusmalliksi valitun allianssiurakan keskeisenä periaatteena on vastata yhdessä projektin onnistumisesta. Suunnittelu- ja toteutusratkaisut tehdään yksimielisesti hankkeen parasta ajatellen laadullisten ja taloudellisten tavoitteiden ohjaamina. Allianssin kannustinjärjestelmän mukaisesti erinomaisista tuloksista palkitaan bonuksilla, mutta myös toteutumattomien tavoitteiden sanktiot jaetaan yhteisesti.

”Sairaala on rakennuskohteena erittäin vaativa, ja me urakoitsijoina ja suunnittelijoina vastaamme siitä, että tilaaja saa arvoa rahalle. Rakennusala on muuttumassa yhä asiakaslähtöisemmäksi ja haluamme olla tässä kärkijoukossa”, toteavat Kainua-allianssin yritysten johtajat Tuomas Särkilahti Skanskasta, Ville Tamminen Caverionista ja Markku Varis Swecosta.

http://www.kainua-allianssi.fi/