Kim Kaskiaro Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajaksi

Varatuomari Kim Kaskiaro on nimitetty Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. marraskuuta nykyisen työmarkkinajohtajan Tapio Karin jäädessä eläkkeelle. Kaskiaro jatkaa myös työtään RT:n Talonrakennusteollisuuden toimialajohtajana.

”Työelämä uudistuu, ja ihmisten ja yritysten tarpeet muuttuvat koko ajan. Työehtosopimusmääräykset ja niiden soveltaminen pitää saada vastaamaan nykyistä paremmin käytännön työntekoa muun muassa paikallisen sopimisen avulla. Haluan entisestään syventää vuoropuhelua neuvottelukumppaneidemme ja muiden liittojen kanssa koko rakennusteollisuuden ja sen käytänteiden kehittämiseksi”, Kim Kaskiaro sanoo.

Kim Kaskiaro on työskennellyt Rakennusteollisuudessa vuodesta 1995 lähtien, jolloin hän aloitti silloisen Rakennusteollisuuden keskusliiton työmarkkinalakimiehenä. Hän on ollut myös Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin aluepäällikkönä sekä talonrakennusjaoston vastaavana lakimiehenä. Vuodesta 2006 alkaen Kaskiaro on toiminut liittoyhteisössä toimialajohtajana ja Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtajana.

Työmarkkinajohtajan roolin ohella Kaskiaro jatkaa Talonrakennusteollisuuden johdossa sekä työtään rakennusalan työskentely- ja toimintatapojen kehittämiseksi. Hän toimii muun muassa Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa -hankkeen vastuuhenkilönä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

”Rakennusala on yksi suurimmista työllistäjistä, jonka työehdoilla on iso merkitys koko kansantaloudellemme. Kaskiarolla on työmarkkinatoiminnan ja rakennusteollisuuden vankka tuntemus sekä hyvät suhteet ammattiyhdistyksiin, mikä takaa sujuvan vaihdoksen pitkäaikaisen työmarkkinajohtajamme jäädessä eläkkeelle. Samalla haluan kiittää laajasti arvostettua Tapio Karia hänen mittavasta panoksestaan rakennusalan työrauhan turvaamisessa sekä uraauurtavasta työstään harmaan talouden torjunnassa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Tapio Kari on toiminut Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajana vuodesta 2001 lähtien ja sitä ennen Maalarimestariliiton toimitusjohtajana ja asiamiehenä.

Betonisiltojen lujuustutkimukset valmistuivat – yksi silta ei täytä vaatimuksia

10446165_1499308170300169_3470515083462961369_o

Kuva: Liikennevirasto

Silloissa ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden takia Liikennevirasto teetti lisätutkimuksia 94 betonisillalle kesällä 2017. Tutkimusten kohteena olivat suurimmat ja vilkasliikenteisimmät sillat maanteiltä ja rautateiltä.

Vuosina 2005-2016 rakennettuja siltoja tutkittiin 94 eri puolilta Suomea. Rautatiesiltoja oli mukana 32 ja alueellisesti ne painottuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen. Tiesiltoja tutkittiin 62 ja ne jakaantuivat ympäri Suomea.

Vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia

”Tulosten perusteella vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia eli vuonna 2016 valettu Kuivajoentien alikulkusilta Iissä Oulu-Kemi radalla. Tämänkään osalta turvallisuusriskiä ei ole, mutta tarkempi selvitys kantavuuden alenemasta tullaan tekemään”, kertoo yksikön päällikkö Minna Torkkeli.

Suomessa siltojen lujuusvaatimuksiin on sisällytetty kasvunvaraa jo suunnitteluvaiheessa. Puutteet lujuusvaatimuksissa syövät tätä tulevaisuuden kuormannostolle jätettyä marginaalia.

Kuivajoentien alikulkusillan kohdalla rataliikenteen suurin akselipaino on tällä hetkellä 22,5 tonnia ja silta on suunniteltu 35 tonnin akselipainolle. Muiden tutkittujen siltojen osalta kantavuus on riittävä.

Tutkimuksissa mitattiin sekä lujuutta että ilmamääriä. Tuloksista voidaan päätellä, että ylimääräinen ilma alentaa lujuutta. ”Kohonneita ilmamääriä oli useammassa sillassa. Lujuusmarginaalit ovat korkean ilmamäärän silloissa olleet kuitenkin niin isoja, että lujuus täyttää silti vaatimuksen, tätä yhtä siltaa lukuun ottamatta”, Torkkeli sanoo. Kohonneen ilmamäärän pitkäaikaisvaikutuksia siltoihin selvitetään tarkemmin alkavassa väitöskirjatutkimuksessa.

Alalla muutoksia jo tehty, tutkimukset jatkuvat

Havaitut betoniongelmat käynnistivät alalla useita muutoksia. Laatuaineistojen, lujuuden osoittamisen ja dokumentoinnin vaatimuksiin on tehty tarkennuksia, myös ohjeistukset ovat täsmentyneet. Tavoitteena on päästä paremmin kiinni poikkeamiin jo ennen valua ja viimeistään rakentamisen aikana. Muutokset on tehty yhdessä infra-alan toimijoiden kanssa.

Myös tutkimuksia tehdään lisää. ”Ongelmat tulivat esiin Kemijärvellä Kostamontien alikulkusillan uusimisen yhteydessä vuonna 2016, joten käymme läpi vielä kymmenkunta vuonna 2016 rakennettua siltaa laadunvarmistusmielessä”, Torkkeli sanoo. Lisäksi Liikenneviraston aiemmin teettämässä tutkimuksessa löydettyjä ongelmasiltoja tutkitaan lisää.

DHL Express laajentaa toimintaansa uudella terminaalilla Pirkkalaan

9e382fd7a0368774_featured

Kohteen arkkitehtuurisuunnittelun on toteuttanut Suunnittelemo Oy. Kuvan omistaja Meijou Oy.

Kansainvälisten pikakuljetusten kasvun myötä DHL Express rakennuttaa Pirkkalaan lentokentän läheisyyteen uuden terminaalin ja toimistotilat. Kesällä 2019 valmistuvan kiinteistön kokonaisinvestointi on suuruudeltaan noin 15 miljoonaa euroa, ja sinne tulee työllistymään nykyisen henkilökunnan lisäksi toistakymmentä uutta työntekijää.

Uudisrakennus nousee Pirkkalan Linnakallion alueelle hyvien ja lähitulevaisuudessa entisestään paranevien liikenneyhteyksien ääreen.

“Uudella terminaalilla varmistamme tulevaisuuden kasvumahdollisuudet; siksi myös sijainti lentokentän läheisyydessä on meille tärkeä. Pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä nopeammat läpimenoajat ja näin tukemaan suomalaisten vienti- ja tuontiyritysten kilpailukykyä”, sanoo DHL Express (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Peter Ervasalo.

“Investointi Pirkkalan terminaaliin on osa laajempaa suunnitelmaa kehittää ja kasvattaa DHL Expressin Suomen verkostoa. Helsinki-Vantaa säilyy päälajittelukeskuksenamme, ja siellä on tarkoitus tehdä suuria muutoksia parin seuraavan vuoden kuluessa. Turun terminaalissamme puolestaan otettiin alkukesästä käyttöön laajennusosa”, Ervasalo jatkaa.

Pikakuljetusten kysyntää Suomessa kasvattaa hyvän taloustilanteen lisäksi myös vilkas kansainvälinen verkkokauppa. Kiinteistölaajennusten lisäksi DHL Express kehittää jatkuvasti toimitusvaihtoehtojaan erityisesti yksityisasiakkaille, joiden määrä asiakaskunnassa kasvaa koko ajan.

Energiatehokas uudisrakennus

Uudesta 4000 neliömetrin suuruisesta terminaalista käsin hoidetaan Express-lähetysten nouto- ja jakelutoiminnot Pirkanmaalla sekä käsitellään koko Pohjois-Suomen alueen vienti- ja tuontilähetykset. Terminaaliin asennettava automaattinen lajittelujärjestelmä pystyy käsittelemään 5000 lähetystä tunnissa.

Ympäristöystävällisyys on huomioitu erityisesti kiinteistön energiaratkaisuissa: lämmöntuotantoon käytetään maalämpöä, ja lisäsähköä tuotetaan aurinkoenergialla. Kehittynyt kiinteistöautomaatio­järjestelmä, rakennusosien hyvä lämmöneristyskyky sekä LED-valaistus parantavat energiatehokkuutta. Myös valmiudet sähköautoille sekä tuotantokäyttöön että henkilöstölle on huomioitu. Deutsche Post DHL -konsernin standardien mukaisen kiinteistön rakentaa Meijou Oy.

DHL Express kuljettaa kiireellisiä asiakirjoja ja paketteja luotettavasti ja nopeasti ovelta ovelle yli 220 maassa ja alueella. DHL Expressin Helsinki-Vantaan terminaalin sekä Euroopan päälajittelukeskuksen Leipzigin väliset päivittäiset lennot tuonnissa ja viennissä luovat yhteydet DHL:n maailmanlaajuiseen verkostoon.

YIT rakentaa Huhtamäelle uusia tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja Hämeenlinnassa

b70640e898d83203_800x800ar

YIT laajentaa ja uudistaa Huhtamäen tuotanto-, varasto- ja toimitiloja Hämeenlinnassa. Hankkeen tilaaja on Pohjoismainen modernien logistiikkakiinteistöjen kehittäjä ja omistaja NREP Logicenters.
KVR-urakkaan sisältyy noin 15 000 neliön uudisrakennus ja 2 700 neliötä entisten tilojen peruskorjausta. Suunnittelu- ja rakennustyöt alkavat heti, ja hanke valmistuu joulukuussa 2019. Osapuolet ovat sopineet, ettei sopimuksen arvoa julkisteta.

Uusi tuotantolaitos korvaa nykyisen 1960-luvulla rakennetun tehdaskiinteistön, ja se sijoittuu Huhtamäen logistiikkakeskuksen viereen.

”Tilat suunnitellaan lean-periaatteiden mukaisesti tavaravirtoja sujuvoittamaan ja turhaa liikennettä minimoimaan”, Huhtamäen toimitusjohtaja Maisa Katila sanoo. Tehtaan konekantaa uusitaan ja automaatiota lisätään. Lisäksi uudistuksilla halutaan parantaa työturvallisuutta ja ergonomiaa.

Rakentaminen toteutetaan perinteistä poikkeavalla, käänteisellä kolmen vaiheen rakennustavalla. Ensin valmistuvat uudet tuotantotilat, mikä mahdollistaa tuotannon jatkumisen keskeytyksettä rakentamisen aikana. Seuraavassa vaiheessa valmistuvat varastotilat, lopuksi toimistotilat. Vaiheistamisen ansiosta toiminnot voidaan siirtää nopeasti ja joustavasti viereiseltä tontilta uuteen tehtaaseen.

Energiatehokkuus ja vastuullisuus korostuvat rakentamisessa. Rakennuksen lämmityksessä hyödynnetään tuotannossa syntyvää hukkalämpöä ja kiinteistön valaistus toteutetaan LED-tekniikalla.

”Kiinteistöt kuluttavat valtavan määrän kokonaisenergiankulutuksesta Suomessa. Vastuullisuus on meille tärkeää kaikessa toiminnassamme, ja olemme ylpeinä tuomassa uusia innovatiivisia ratkaisuja energiatehokkaaseen rakentamiseen”, sanoo NREP:n osakas Jani Nokkanen.

Huhtamäki on maailmanlaajuisesti toimiva ruuan ja juoman pakkaamisen asiantuntija. Hämeenlinnan tehdas keskittyy kartonkisten tarjoilupakkausten valmistukseen.

Tampereen Vuorekseen ja Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistunut yhteensä 182 uutta asuntoa

saykkuy0i9u4ub0xm4ye

Tampereen Vuorekseen valmistui uusia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja

Elokuun viimeisellä viikolla valmistui yhteensä kolme Avain Yhtiöiden uudiskohdetta Helsingin Kruunuvuorenrantaan sekä Tampereen Vuorekseen. Helsinkiin valmistui 49 asumisoikeusasuntoa ja Tampereelle 78 asumisoikeusasuntoa sekä 55 vuokra-asuntoa.

Asumisoikeuskohde Helsingin Kruunu valmistui Helsingin Kruunuvuorenrannan merelliseen ja luonnonläheiseen kaupunginosaan. Kohde sopii erityisen hyvin senioriasukkaille, mutta myös nuoremmille ja perheille. Kruunun pienimmät asunnot ovat 41 neliön saunattomia kaksioita ja suurimmat 89 neliön neljän huoneen huoneistoja. Asunnot ovat nykyaikaisia ja laadukkaasti viimeisteltyjä, niissä on muun muassa sälekaihtimet, keraaminen liesi ja astianpesukone vakiovarusteina. Rakennuksen seitsemänteen kerrokseen tuli asukkaiden käyttöön viihtyisä saunaosasto vilvoittelualueineen.

Luonnonläheiseen Vuoreksen pikkukaupunkimiljööseen valmistuivat asumisoikeuskohde Tampereen Koukkuranta ja vuokrakohde Tampereen Kotiranta. Molemmissa kohteissa on nykyaikaiset asumisen ratkaisut, jotka tarjoavat vaihtoehdon monenlaiseen elämäntilanteeseen. Asumisoikeuskohteesta löytyy erikokoisia rivi- sekä kerrostaloasuntoja ja vuokrakohteesta kerrostaloyksiöitä, -kaksioita ja -kolmioita. Tasokkaasti varustelluissa asunnoissa on laminaattilattia, astianpesukone, parvekelasitus, sälekaihtimet ja keraaminen liesi.

Lidl rakentaa lisää varastotilaa uuteen Järvenpään jakelukeskukseen

a8e6062c60d9027a_800x800ar

Lidl Jakelukeskus Järvenpää Havainnekuva

Järvenpäähän syksyllä 2018 valmistuvaan Lidlin kolmanteen jakelukeskukseen aletaan rakentaa lisää varastotilaa. Laajennuksella halutaan varautua tulevaan myymälämäärän kasvuun.

Rakennustyöt alkavat arviolta vuodenvaihteessa 2019 ja kestävät noin vuoden. Lisävarasto on kooltaan 12 500 neliötä ja se sulautuu huomaamattomasti nyt olemassa olevaan rakennukseen. Laajennusosa tulee sijoittumaan jakelukeskuksen itäpäätyyn, Lahdentien varteen.

– Järvenpään jakelukeskus tulee palvelemaan eteläisen Suomen myymälöitä ja lisäkapasiteetin tarve on olemassa myymälämäärän kasvun kautta, Lidl Suomen kiinteistö- ja kehitysjohtaja Virpi Kaikkonen sanoo.

Lidlin tavoitteena on avata noin kymmenen uutta myymälää kuluvan tilikauden aikana.

Laajennusosaan on varauduttu jo asemakaavavaiheessa ja tontilta löytyykin riittävästi rakennusoikeutta rakennusta varten.

– Jo alkuvaiheessa päädyimme rakentamaan jakelukeskuksen kahdessa eri vaiheessa, näin saimme aikaa suunnitella rauhassa tilan tehokasta käyttöä, Kaikkonen jatkaa.

Jättirekrytoinnit käynnissä – Lidl palkkaa jopa 200 työntekijää

Järvenpään jakelukeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennushanke on tällä hetkellä loppusuoralla ja ensimmäiset kuljetukset myymälöihin alkavat alkuvuodesta 2019.

Järvenpään jakelukeskuksen investoinnin kokonaisarvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Sisco-konsernin yhtiöt kumppaneineen voittivat Puu-Kivistön suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun

ndzylr9o50wwwqkkwj5f

Vantaan kaupunki järjesti Puu-Kivistön alueelle kehäradan lähelle varattuun korttelialueeseen kahden korttelin laajuisen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, joka ratkesi tänään. Korttelin, jonka kilpailun Sisco kumppaneineen voitti, laajuus on n. 7500 k-m2.

Sisco-konsernista osallistui kilpailuun kaksi yhtiötä, Sisco Oyj yksityisen myyntihankkeen rakennuttajana ja Sisco Vuokra-Asunnot Oy yleishyödyllisen hankkeen toteuttajana. Arkkitehteina toimivat Tieno Oy ja Arkkitehtipalvelu Oy. Vastuullisina arkkitehteina toimivat Janne Leino ja Edgars Racins, jotka ovat osallistuneet menestyksellä useisiin kilpailuihin. Maisemasuunnittelun kumppanina oli Nomaji Oy ja sieltä maisema-arkkitehti Mari Aroluoma. Hankkeen taiteilijana toimii Osmo Rauhala.

Kilpailuun osallistuneista kaikkiaan seitsemästä työstä Kivistön alue-arkkitehti Anna-Riitta Kujala totesi, että ”ne ovat todella korkeatasoisia ja mahdollistavat Puu-Kivistön rakentumisen kiinnostavaksi puurakentamisen referenssikohteeksi”.

Siscon ja kumppaneiden kilpailutyöstä todettiin, että ”Voittajaehdotus on moni-ilmeinen kaupunkikortteli, joka perustuu rohkeaan ja veistokselliseen arkkitehtuuriin ja monipuoliseen ja inspiroivaan puun käyttöön. Ehdotuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota korttelin liikkumisympäristöön, valaistusolosuhteisiin sekä vehreään ja yhteisöllisyyttä edistävään korttelipihaan.”

”Olemme todella iloisia voitosta”, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Tero Salo. ”Sisco on jo jonkin aikaa etsinyt merkittävää puukerrostalokohdetta ja nyt sellainen on tiedossa, vieläpä hyvin suuri sellainen”.

”Meille oli ilo työskennellä Tienon ja Arkkitehtipalvelun kanssa projektin suunnittelussa”, toteaa Siscon suunnittelusta vastaava johtaja Markus Råbergh. ”Yhteistyö lähti välittömästi käyntiin hyvässä hengessä ja tehokkaasti ja arkkitehdit ottivat hyvin vastaan teollisen moduulivalmistuksen asettavat rajoitteet. Niillä kuitenkin pyritään tehokkaaseen tuotantoon ja kosteusketjun saumattomuuteen. Kuten lopputuloksesta näkyy, arkkitehtuuri voi silti olla raikasta, vahvaa ja omaperäistä”, Råbergh hehkuttaa.

”Puukerrostalorakentamisessa arkkitehtien ja teknisen suunnittelun yhteistyö, joka tukee ja käyttää hyväksi teollista moduulituotantoa, on juuri sitä mitä koko valtakunnassa tarvitaan”, sanoo projektista vastannut Sisco Oyj:n varatoimitusjohtaja Lauri Halminen. Hän jatkaa, että ”puukerrostalojen tuotanto on vielä aivan liian pientä. Kukin projekti on yksittäinen, melkein aina kokeiluprojekti, ja toistettavuus on erittäin heikkoa. Pk-seudun kunnat ovat aktivoituneet puukerrostalorakentamisessa, mutta valtiovallan konkreettiset toimet ovat mielestäni vielä varsin heikkoja. Tarvitaan voimakasta ohjausta, jotta puukerrostalotuotanto kasvaisi riittävän voimakkaasti. Emme tule pääsemään Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin hiilidioksipäästöjen hallinnassa, ellei puukerrostalotuotantoa kasvateta. Tämän pitää olla korkealla tulevan hallituksen tärkeysjärjestyksessä.”

Sisco jatkaa Bosco-suunnitelman luonnehdintaa: ”Bosco-hanke on ekologinen luonnostaan, sillä sen kantava runko on kotimaista Metsä Woodin kertopuu LVL:ää ja seinärakenne on täysin muoviton ja myrkytön. Vinot kattopinnat mahdollistavat aurinkoenergian hyödyntämisen ja viherkatot palvelevat osaltaan yhdessä pihan viivytysaltaan kanssa hulevesien hallinnassa.”

Skanska aloittaa Turun Toriparkin työt lokakuussa

turun-toriparkki-havainnekuva-sisaanajosta

Turun Toriparkki, havainnekuva sisäänajosta

Skanska ja Turun Toriparkki Oy ovat sopineet Turun Toriparkin rakentamisesta. Työt alkavat syksyllä, ja pysäköintitilat otetaan käyttöön loppuvuodesta 2020.

Toriparkkiin tulee yhteensä noin 600 autopaikkaa kahteen kerrokseen. Sisään- ja ulosajoluiska sijoitetaan Yliopistonkadulle.

”Lokakuun alussa on sopiva ajankohta maanrakennustöiden käynnistämiselle, kun joukkoliikenne siirtyy talviaikataulujen myötä pois kauppatorilta”, toteaa tulosyksikön johtaja Vesa Hintukainen Skanskalta.

”Rakennustyöt alkavat Torin Aurakadun puoleiselta osalta. Meneillään olevat arkeologiset kaivaukset siirtyvät taas vaiheittain torin Kauppiaskadun puoleiselle osalle. Projektiin liittyen alueella on tehty kesän aikana valmistelevia töitä, ja nyt syksyn aikana Kauppatorilla käynnistyy varsinainen rakennustyömaa, joka aidataan”, selventää hankkeen etenemistä Turun Toriparkin toimitusjohtaja Jari Pölönen.

Myös viimeiset torirakennukset puretaan uudistuksen tieltä. Toiminnot siirtyvät väliaikaisen torin alueelle.

Pysäköintitilojen rakentaminen on osa alkavaa Turun keskustan kokonaisuudistusta. Uudistuksessa kaupungin tavoitteena on, että uuden Kauppatorin myötä Turkuun syntyy Suomen paras kävely- ja pyöräilykeskusta. Uusi tori tarjoaa puitteet merkittävälle muutokselle: torilla on mahdollista järjestää tapahtumia ja konsertteja. Tori on kaupunkilaisten kokoontumispaikka, jonne on helppo tulla kaikilla liikennemuodoilla.

Maanalainen pysäköintitila mahdollistaa sen, että torin ympäristöstä poistuu pysäköintipaikkoja ja osa ympäröivistä kaduista muutetaan kävely- ja pyöräilykaduiksi tai ainoastaan huolto- ja tonttiliikenteen salliviksi pihakaduiksi.

Skanskan urakkaan kuuluu maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen.

Turun Kauppatorin uudistuksessa myös torirakennukset uusitaan, ja niihin tulee kahviloita ja yleisötiloja. Torikannesta tulee lämmitettävä ja torin kiveys uusitaan. Toria ympäröivien katujen uudistustyöt aloitetaan vuonna 2019.

Töiden etenemisestä ja työn vaiheista tiedotetaan erikseen myöhemmin.

YIT ja Are toteuttavat Kaitaan metroaseman

8cab3af39e7847b6_800x800ar

Alustava havainne Kaitaan asemalaituri PES-Arkkitehdit

YIT:n ja Aren muodostama työyhteenliittymä sekä Länsimetro Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kaitaan aseman rakennusurakasta Espoossa. Urakan arvo on noin 47 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 33 miljoonaa euroa. Urakassa rakennetaan aiemmin louhittuihin tiloihin Kaitaan maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat, väestönsuoja sekä Kaitaantien sisäänkäynti, Iivisniementien tekniikkakuilu ja Iivisniemenkallion sisäänkäyntivaraus, johon tässä vaiheessa rakennetaan vain tekniikkakuilu. Rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2018, ja urakan on määrä valmistua toukokuussa 2022. Urakka kirjataan YIT:n kolmannen vuosineljänneksen tilauskantaan.

Länsimetron jatko on rakenteilla Espoon Matinkylästä Kivenlahteen. Tekeillä on seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

YIT on Länsimetron suurin yksittäinen rakentaja. YIT on toteuttanut Länsimetron ensimmäisen vaiheen asemista Aalto-Yliopiston, Tapiolan, Niittykummun ja Matinkylän asemat sekä tunneleiden ja asemien louhintatöitä Ruoholahdessa, Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Keilaniemessä, Otaniemessä, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä. Toisen vaiheen asemista YIT on toteuttanut Finnoon metroaseman louhinta- ja lujitusurakan, ja parhaillaan on käynnissä Soukan metroaseman rakennusurakka, jonka on tarkoitus valmistua helmikuussa 2022.

”Ammattitaitoinen henkilöstömme, vahva kokemuksemme kalliotilojen rakentamisessa ja toimiva yhteistyö Aren kanssa ovat tuottaneet osaltamme toivottua tulosta Länsimetron tarjouskilpailuissa. Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme toteuttaa Länsimetron toisessa vaiheessa Soukan aseman lisäksi myös Kaitaan aseman rakentamisen projektinjohtourakkana. Yhteistoiminnallinen toteutustapa ja tiivis yhteistyö tilaajaorganisaation kanssa luovat erinomaiset edellytykset onnistuneelle hankkeelle”, sanoo Anne Piiparinen, YIT:n Infraprojektit-segmentin Teollisuus ja rakennustekniset työt -divisioonan johtaja.

Peab rakentaa Optimes Business Gardenin Kankaan alueelle Jyväskylään

9f0b235e6014b985_800x800ar

Peab Oy rakentaa Fennia Varainhoito Oy:n hallinnoimalle Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I:lle 10 660 kerrosneliön toimitilan Kankaan alueelle Jyväskylään osoitteeseen Paperitehtaankatu 9.  Urakkasumma on 20 milj. euroa. Peabin Business Garden -toimitilakonseptin mukaisen uudenaikaisen toimitilakiinteistön vuokralaisiksi tulee Landis+Gyr ja Jyväskylän Energia.

Peab Business Garden –konsepti tarjoaa ihanteelliset puitteet uuden ajan työympäristölle, jossa ihmisten hyvinvointi, tilojen muuntojoustavuus ja tehokkuus ovat avaintekijöitä. Tulevat vuokralaiset ovat olleet tiiviisti mukana tilojen suunnittelussa. Yhteensä toimitiloihin muuttaa n. 550 henkilöä.

  • Hanke täyttää kaikki rahastomme vaativat sijoituskriteerit: hyvä sijainti, muuntojoustava moderni rakennus ja vahvat käyttäjät. Jyväskylän tasainen jatkuva muuttovoitto sekä keskimääräistä parempi talouskasvu lisäävät alueen vetovoimaa tehdä tänne investointeja. Uskon, että valmistuttuaan hanke parantaa entuudestaan rahastomme hyvää alueellista hajautusta suomalaisissa kasvukeskuksissa, kertoo johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoito Oy:stä.
  • Peabin Business Garden –hanke on merkittävä avaus Kankaan työpaikka-rakentamiselle. Landis+Gyr toimii hienona ankkuriyrityksenä Kankaan Smart City -ekosysteemille, jonka rakentuminen pääsee nyt todella vauhtiin. Tällaisen hankkeen käynnistyminen on aina yhteinen voimainponnistus ja olemme iloisia, että kaupunki on voinut edesauttaa hankkeen käynnistymisessä, toteaa kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
  • Uudet toimitilat Peabin Business Gardenissa tarjoavat parhaat mahdolliset puitteet ja innovatiivisen työympäristön henkilöstöllemme, kertoo toimitusjohtaja Sami Kurunsaari Landis+Gyriltä. – Tilat mahdollistavat myös mukautumisen liiketoiminnan tulevan kasvun tarpeisiin.
  • Olemme Peabilla todella ylpeitä mahdollisuudesta rakentaa uuden ajan toimitilarakennus Jyväskylään. Suunnitelmissa on jo myös hankkeen toinen vaihe, sillä uskomme vahvasti Business Garden –konseptin vetovoimaan, toteaa yksikönjohtaja Timo Riikonen Peabilta.

Projekti käynnistyy syyskuussa 2018 ja valmistuu maaliskuussa 2020.