YIT:n Hoivahybridihanke noussut harjakorkeuteen Vantaan Aviapoliksessa

Keskeisellä paikalla sijaitseva kortteli tulee tarjoamaan sujuvaa asumista kaikenikäisille ihmisille. Ensimmäiset YIT Kotien asukkaat muuttavat Aviapolikseen maaliskuussa 2019.

KOy Avian Elämänkaarikodit -hoivahybridihankkeen rakentaminen Vantaan Veromiehessä, uudella Aviapolis-alueella on edennyt harjakorkeuteen.

Hankkeen rakentaminen käynnistyi vuoden 2017 lopussa, ja sen on määrä valmistua keväällä 2019. Hanke on osa kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB:n kanssa solmittua puitesopimusta hoivahankkeiden rakentamisesta eri puolille Suomea.

”On hienoa nähdä asiakkaidemme liiketoimintaa ja eri-ikäisten ihmisten viihtyisää arkea tukevan hoivahankkeen etenevän jo harjakorkeuteensa”, sanoo Hemsö Fastighets AB:n Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen.

Elämänkaarikoti tulee tarjoamaan kohtaamispaikan alueen lapsille ja vanhuksille, sillä kohteeseen rakennetaan senioritalo, johon tulee 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 66 senioriasuntoa. Vuokralaiseksi kohteeseen tulee Attendo Oy. Lisäksi hankkeeseen rakennetaan päiväkoti, jonka vuokralaiseksi tulee Touhula Varhaiskasvatus Oy.

”Kokemuksemme hoiva- ja päiväkotien yhdistämisestä ovat erittäin myönteisiä ja odotamme jo innolla hoivahybridin avautumista”, sanovat Simo Saaranen, Attendon aluejohtaja, sekä Heidi Valio, Touhulan aluejohtaja.

YIT:llä on parhaillaan käynnissä Aviapoliksen alueella kolmen asuntoyhtiön rakennustyöt, ja tarkoituksena on käynnistää vuoden 2019 aikana seuraavia kohteita. Kohteet sijaitsevat hoivahybridin kanssa samassa korttelissa sekä Rälssitien itäpuoleisella alueella. YIT on myös mukana Vantaan kaupungin kanssa Avia Urban Blocks -alueen kehittämisessä. Avia Urban Blocks sijaitsee Rälssitien ja Tammiston Kauppatien välissä, ja alueelle on suunnitteilla asumisen lisäksi koulu ja päiväkoti sekä toimitilarakentamista. Asuntorakentaminen alueella on tarkoitus aloittaa asemakaavoitusvaiheen jälkeen arviolta vuonna 2021.

Aviapoliksen keskusalueella, vain muutaman sadan metrin päässä Kauppakeskus Jumbosta ja Flamingosta sijaitseviin kortteleihin tulee yhteensä noin 1 600 asuntoa. Asukkaita kortteleihin muuttaa yli 2 000. Alueen ensimmäiset asukkaat muuttavat rakenteilla oleviin asuintaloihin Rälssipuiston viereen maaliskuussa 2019.

Asuinkortteleiden suunnittelussa tullaan panostamaan erityisesti taloyhtiöiden yhteisiin tiloihin sekä piha-alueisiin.

”KOy Avian Elämänkaarikotien urbaani sijainti mahdollistaa hoivakodin palveluiden tarjoamisen palvelutalon lähiympäristöönkin”, kertoo Elämänkaarikodit-hoivahybridihankkeen kehittämisestä vastaava Anne Suojoki YIT:stä.

Lue lisää:
YIT:n asumisen uudiskohteista Aviapoliksessa

Oulun Toppilansalmeen valmistuu uusia savuttomia vuokra-asuntoja

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Oulun Toppilansalmeen on valmistumassa joulukuun 2018 lopulla uusia vuokra-asuntoja. TA-Yhtiöt rakennuttaa osoitteeseen Satamatie 19 kerrostalon, johon tulee 45 vuokra-asuntoa. Asunnot ovat valtion tukemia ns. yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, joten asukasvalinnassa otetaan huomioon hakijan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Haku vuokra-asuntoihin on alkanut ja jatkuu 12.11.2018 saakka. Asunnot valmistuvat merelliseen Toppilansalmeen, joka on muuttumassa entisestä tehdasalueesta uudenaikaiseksi asutusalueeksi.

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

Kahdeksankerroksisessa kerrostalossa on vuokra-asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin, yksiöistä kolmioihin. Yksiöt ovat kooltaan 30,5–35,5 m², kaksiot 47–49 m² ja kolmiot 54,5 – 68,5 m². Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, vaaleanharmaat laminaattilattiat ja laatoitetut kylpyhuoneet. Kolmioissa on omat saunat, ja asukkaiden käytössä on yhteissauna kellarikerroksessa. Talossa on lisäksi talopesula ja kuivaushuone, irtaimistovarastot sekä ulkoiluvälinevarasto. Autoille on paikkoja autohallissa, johon pääsee suoraan hissillä asuinkerroksista.

Satamatie 19:n valmistuva kiinteistö on täysin savuton. Käytännössä tupakointi on kielletty koko kiinteistössä, sen huoneistoissa, parvekkeilla, piha-alueilla ja yhteisissä tiloissa. TA-Yhtiöt on siirtymässä vähitellen kohti savutonta asumista, ja TA-Yhtiöiden uudet vuokra- ja asumisoikeuskiinteistöt ovat valmistuessaan täysin savuttomia. Muutoksella TA-Yhtiöt haluaa olla osaltaan luomassa terveellisempää asuinympäristöä. Ensimmäinen TA-Yhtiöiden täysin savuton vuokrakiinteistö valmistui Oulun Ritaharjuun syksyllä 2017.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii SRV-Rakennus Oy ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy.

Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi palkittiin Vuoden projektiteko 2018 -palkinnolla

Kuva: Joonas Rinkinen

Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi on valittu Projektiyhdistyksen Vuoden projektiteko 2018 -palkinnon saajaksi. Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta vastanneen allianssin muodostivat Suomenlinnan hoitokunta yhdessä Pöyryn ja YIT:n kanssa. Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”Suomenlinnan tunneliallianssissa on ennalta tunnistettu hankkeen erityspiirteet ja osattu panostaa rakentamisosaamisen lisäksi myös sidosryhmiin ja viestintään.”

Loppuvuodesta 2017 aikataulussa valmistuneen peruskorjauksen budjetti oli noin 7 miljoonaa euroa ollen näin pienin allianssimallilla tehty projekti Suomessa. Vastoin alalla vallitsevaa mielipidettä tunnelin peruskorjaushanke todisti allianssimallin soveltuvan erittäin hyvin myös pieniin kohteisiin etenkin, kun hankkeen sijainti, tekniset ratkaisut ja työmaaolosuhteet ovat vaativat ja kyseessä on peruskorjaus.

”Tiesimme, että merenalainen tunnelimme on erittäin vaativa saneerauskohde, joka saattaa tarjota korjaajalle useita yllätyksiä. Aluksi ajattelimme, että allianssimalli on liian raskas toteutusmuoto näin pieneen hankkeeseen. Jälkeenpäin on helppo todeta, että epäilyksemme osoittautuivat vääriksi. Aiomme hyödyntää allianssimallia tai allianssihankkeen tuomia oppeja muissakin hankkeissamme” kertoo Suomenlinnan hoitokunnan talotekniikan rakennuttaja, hankkeessa tilaajan edustajana ja projektiryhmän jäsenenä toiminut Heikki Kuivaniemi.

Vuonna 1981 käyttöön otettu 1,3 kilometriä pitkä tunneli oli päässyt huonoon kuntoon: vuotovedet olivat aiheuttaneet korroosiota teknisille järjestelmille ja veden mukanaan tuoma radon rajoitti huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa. Peruskorjauksessa kalliota tiivistettiin ja lujitettiin sekä tunnelin talotekniset järjestelmät uusittiin kauttaaltaan ja niiden sijoittelua keskitettiin hälytysliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Allianssimalli mahdollisti myös suunnittelun päätöksenteon venyttämisen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, jotta suunnittelijoilla oli käytössään viimeisin tieto työmaalta.

”Hankkeen luonteesta johtuen päätimme, että suunnittelu tehdään hallitusti vaiheittain tarkentaen, jotta valittuja ratkaisuja on helppo kehittää rakennustöiden edetessä.” kertoo suunnittelun projektipäällikkö Klaus Einsalo Pöyryltä.

Työmaan sijainti keskellä Helsinkiä Kaivopuistossa aiheutti omat haasteensa töiden tekemiselle ja aikataulussa pysymiselle. Paraatipaikalla toimiminen käännettiin positiiviseksi asiaksi, ja hankkeelle palkattiin oma vuorovaikutuskoordinaattori. Hänen tehtävänään oli minimoida negatiiviset vaikutukset lähiympäristölle ja taata työmaalle häiriötön ympäristö työskennellä. Onnistuneet työmaajärjestelyt ja vuorovaikutus huomioitiin myös työmaan saamalla Helsingin kaupungin Rakentamisen ruusu -ehdokkuudella.

”Onnistumisen mahdollisti allianssin ohjausryhmän riittävä tuki sekä laaja-alainen projektitiimi, joka hoiti ammattitaidolla omat vastuualueensa. Allianssimuoto antoi raamit tekemiselle, mutta menestymisen avain oli kuitenkin niissä ihmisissä ympärilläni, jotka tekivät sitoutuneesti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” kertoo allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen YIT:ltä.

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus

  • Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
  • Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
  • Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
  • Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
  • Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.

Helsingin kaupunki ja SRV sopivat Bunkkerin kiinteistökaupasta ja rakentamisesta

Bunkkeriin on suunniteltu noin 350 asuntoa, liiketiloja, liikuntatiloja ja uimahalli. Kuva: SRV

Helsingin kaupunki on solminut SRV Rakennus Oy:n kanssa toteutussopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen Jätkäsaaren Bunkkerista.

Perjantaina 26.10.2018 allekirjoitetuilla sopimuksilla sovittiin Bunkkerin rakentamisen toteuttamisesta ja kiinteistön tulevasta myymisestä vähintään 22,7 miljoonan euron kauppahinnalla.

Entiseen varastorakennukseen ja sen uusiin kerroksiin on tarkoitus rakentaa asuntoja, liiketiloja, uimahalli ja liikuntatiloja. Uimahalli ja liikuntatilat tulevat julkiseen käyttöön, ja ne palvelevat jätkäsaarelaisten lisäksi myös muita kaupunkilaisia.

Kaupungin ja SRV:n yhteisenä tavoitteena on, että Bunkkerin rakentaminen alkaa mahdollisimman pian. Hanke käynnistyy rakennuksen purettavien osien ja kerrosten purkutöillä. Tavoitteena on aloittaa purkutyöt keväällä 2019 ja saattaa ne valmiiksi ennen koulujen syyslukukauden alkamista.

Korkein hallinto-oikeus: valtuuston päätöksen toimeenpanolle ei estettä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Bunkkerin myymisestä SRV Rakennus Oy:lle huhtikuussa 2018. Valtuusto teki myyntipäätöksen tuolloin jo toisen kerran, koska Helsingin hallinto-oikeus oli kumonnut ensimmäisen päätöksen.

Kiinteistökauppa, jonka valtuusto hyväksyi toistamiseen, oli valmisteltu uudelleen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Valtuuston toisestakin myyntipäätöksestä on tehty valitus, joka on parhaillaan Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Kaupunki on edistänyt Bunkkerin hankekokonaisuuden toteuttamista keskeneräisestä valitusprosessista huolimatta, koska liikuntatiloja tarvitaan pian, ja Bunkkerin rakentaminen vaikeutuu sitä mukaa, kun muut rakennushankkeet sen ympärillä etenevät. Kesällä 2019 valmistuvassa Jätkäsaaren peruskoulussa ei ole omia liikuntatiloja, vaan ne on suunniteltu Bunkkeriin.

Bunkkerin toteuttamista ja myyntiä koskevat sopimukset voitiin allekirjoittaa jo nyt, koska kaikki oikeusasteet ovat todenneet, ettei kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanolle ole estettä. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksensä 9.10.2018.

Koululle rakennetaan väliaikainen liikuntahalli

Koska Bunkkerin rakentaminen on viivästynyt, kaupunki rakentaa Jätkäsaaren peruskoululle väliaikaisen liikuntahallin Jätkäsaaren liikuntapuistoon. Tavoitteena on, että halli valmistuu koululaisten käyttöön vuoden 2019 syksyllä.

Uuden aikatauluarvion mukaan Bunkkerin liikuntatilat valmistuvat viimeistään kesällä 2021 ja uimahalli- ja liiketilat kesällä 2022. Asuntojen on tarkoitus valmistua vaiheittain viimeistään seitsemän vuoden kuluessa Bunkkeria koskevan lopullisen kiinteistökaupan tekemisestä. Lopullinen kiinteistökauppa pyritään tekemään mahdollisimman pian esisopimuksen mukaisesti.

Lapti rakentaa kerrostalon Sompasaareen

Lapti Groupiin kuuluva Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Sompasaareen 6-8 kerroksisen kerrostalon, jossa panostetaan asumiseen laatuun. Rantakadun varrelle nousevaan taloon on suunniteltu 89 asuntoa kompakteista yksiöistä isoihin perheasuntoihin ja liiketiloja. Kohteen on suunnitellut Serum Arkkitehdit Oy.

Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Tyynissä on huomioitu myös ekologisuus. Keittiöön on valittu täysin kierrätettävä Puustellin Miinus-keittiö. Taloyhtiön katolla on viherkattoa ja aurinkopaneeleja. Taloyhtiössä on myös polkupyörien huoltopiste. Yhtiö liittyy myös alueelliseen jäteputkijärjestelmään. Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Tyyni valmistuu syksyllä 2020.

Sompasaareen nouseva Asunto Oy Sompasaaren Tyyni tarjoaa modernia asumista merellisessä ympäristössä. Alueen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus ja asukkaiden arjen sujuvuus. Hyvien kulkuyhteyksien lisäksi kävelyetäisyydellä ovat Kalasataman kattavat palvelut kauppoineen, kouluineen ja päiväkoteineen. Tätä päivää ovat autohalliin tulevat sähköautojen latauspaikat ja Smartpost-automaatti, johon asukkaat voivat vastaanottaa ja lähettää postipaketteja,  kertoo Rakennusliike Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Pekkarinen.

Rakennusyhtiö Peab tutki: 92 % suomalaisista pitää kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin teettämä tuore tutkimus. Suurin rakentamiseen liittyvä huoli ovat kosteus- ja sisäilmaongelmat, joita pidetään sekä yhteiskunnallisena ongelmana että rakennusalan merkittävänä haasteena.

Peräti 92 prosenttia suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri haaste yhteiskunnassamme. 88 prosenttia puolestaan sanoo, että rakennusalan suurimpia ongelmia on juuri kosteudenhallinta. Luvut ovat Taloustutkimus Oy:n rakennusyhtiö Peabille tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielikuvia ja käsityksiä rakentamisesta. Tutkimuksen otos on 1152 vastaajaa ja se edustaa koko Suomen väestöä.

”Tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. Alan mielikuva oli vieläkin huonompi, kuin mitä osasimme odottaa. On selvää, että nyt koko rakennusalan on aika toimia. Meidän on nyt kannettava vastuumme. Tehdään se nostamalla ammattiylpeys takaisin kunniaan. Meidän on yhteistyössä parannettava toimintaamme niin, että sisäilmaongelmiin liittyvät huolet hälvenevät ja suomalaiset voivat luottaa alan toimijoihin. Kosteudenhallinnasta on pidettävä huolta koko rakennushankkeen ajan. Suunnitellaan hyvin ja rakennetaan niin kuin on suunniteltu ja sovittu”, rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoo. ”Rakennusta on osattava myös huoltaa ja hoitaa sekä käyttää oikealla tavalla.”

Home, suunnittelun ja rakentamisen huono laatu ja vastuun puuttuminen ovat syitä myös siihen, miksi 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt. Muita syitä mielikuvan huononemiseen ovat muun muassa ammattiylpeyden katoaminen, kiire ja valvonnan puute.

Kunnon rakentaminen tarkoittaa suomalaisille ennen kaikkea huolellisuutta, hyvin suunniteltua ja kestäväksi rakennettua. Rakennuksia, jotka tehdään ammattitaidolla ja kestävät sukupolvelta toiselle.

”Positiivista on se, että suomalaiset pitävät rakennusalaa tärkeänä. Vastaajista 71 prosenttia sanoo, että rakentaminen on merkittävää Suomen kansantalouden kannalta”, Mika Katajisto kertoo.

Peab panostaa kosteudenhallintaan

Tällä hetkellä Peabilla tehdään paljon työtä kosteudenhallinnan eteen. Yhtiö ottaa käyttöön ensi vuoden alusta alkaen kaikilla omaperusteisilla työmaillaan Kuivaketju10-toimintamallin. Peab on jo aloittanut koko henkilöstönsä koulutuksen kosteudenhallintaan. Useammassa vaiheessa toteutettava koulutusohjelma on valmiina alkuvuodesta 2019.

”Haluamme haastaa koko rakennusalan kouluttautumaan kosteudenhallinnassa. Rakennusalalla on käytössä työturvallisuus- ja tulityökortit. Miksi meillä alalla toimivilla ei ole käytössä kosteudenhallintakorttia? Me Peabilla sitoudumme olemaan edelläkävijä kosteudenhallintakortin kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kosteudenhallintakortti voisi myös muokata alan toimijoiden asennetta sekä lisätä kaikkien perään kuuluttamaa ammattiylpeyttä.

Me Peabilla haluamme rakentaa kunnolla. Siksi meidän on parannettava osaamista ja lisättävä ymmärrystä kosteudenhallinnassa. Jotta saamme suomalaiset jälleen luottamaan meihin, kerromme kaikille avoimesti, miten rakennamme, miksi rakennamme näin ja ketkä rakentavat.” Mika Katajisto sanoo.

Suomalaisten suhtautuminen rakentamiseen -tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa ja siihen vastasi 1 152 täysi-ikäistä (18–79-vuotiasta) suomalaista. Aineiston tiedonkeruu tapahtui 6.6.–11.6.2018. 

Destia kunnostaa Kuopion matkustajasatamaa

Destia on voittanut Kuopion kaupungin matkustajasataman laajennusurakan.

Destia on voittanut Kuopion kaupungin matkustajasataman laajennusurakan. Rakennuskohde sijaitsee Maljalahden uuden asuinalueen kupeessa noin kilometrin Kauppatorilta itään.

Urakka toteutetaan kokonaisurakkana, joka sisältää nykyisten rakenteiden purku- ja siirtotöitä. Urakassa levennetään ja jatketaan Kauppakadun jatkeen aallonmurtajaa sisältäen esirakentamistyöt, alueviemäröinnit, valaistukset sekä pintarakennetyöt ja rakennetaan kiinteitä laiturirakenteita. Lisäksi urakkaan sisältyy kiinteiden laiturirakenteiden, virtausputkien ja laivakaivojen rakennussuunnittelua ja toteuttamista.

Urakka alkaa lokakuussa 2018 ja päättyy syyskuussa 2020.

”Kiitäjä” voitti Ouluhallin laajennuksen suunnittelukutsukilpailun

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen järjestämä suunnittelukutsukilpailu Ouluhallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta on päättynyt. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi ehdotuksen nimimerkillä Kiitäjä. Nimimerkin takana ovat Arkkitehdit Kontukoski Oy, Peab Oy ja Ramboll Finland Oy. Kutsukilpailulla haettiin hankkeelle toteutuskelpoista ratkaisuehdotusta. Liikelaitos Oulun Tilakeskus etenee voittajaehdotuksen laatineen työryhmän kanssa hankkeessa. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin 20 miljoonaa euroa.

Laajennusosa on sijoitettu nykyisen messukentän ja pysäköintialueen väliin. Tällä tavoin rakennuskokonaisuuteen voidaan järjestää kulkuyhteyksiltään eri käyttötarkoituksissa parhaiten toimivat tilat. Ouluhallin ja uudisrakennuksen väliin on sijoitettu uusi yhteinen pääaula, jonne messukentältä ja pysäköintialueelta on välitön kulkuyhteys. Pääaulasta on suorat yhteydet Ouluhallin katsomoon ja nykyiseen pääaulaan, Ouluhallin kenttäalueelle sekä uudisrakennuksen liikuntasaliin. Ehdotuksessa Ouluhallin liikennejärjestelyt säilyvät nykyisen kaltaisina.

– Laajennusosan sommittelu Ouluhallin yhteyteen oli vaikea, mutta inspiroiva arkkitehtoninen suunnittelutehtävä. Kilpailutyössämme laajennusosa kohoaa Ouluhallin kanssa yhteiseltä jalustalta ja päättää Raksilan urheilualueen, toteaa pääsuunnittelija Petri Kontukoski.

Rakennuksen virtaviivainen muoto ja julkisivujen tumma sekä osittain läpikuultava visuaalinen ilme hyödyntävät pohjoisen perhosen, kiitäjän, lentoliikkeen muotoja. Siiveniskujen lailla taittuvat kolmiomuodot tuovat julkisivuihin moniulotteisuutta verkkomaisine pintoineen, mikä mahdollistaa myös näyttävän valaisemisen vuoden pimeinä aikoina.

Uudet pelikentät täyttävät korkeimpien sarjatasojen tilavaatimukset

Uudisrakennuksen liikuntasali mahdollistaa eri palloilulajien korkeimpien sarjatasojen viralliset kilpailukentät. 1500 katsojaa vetävät katsomorakenteet on toteutettu lähes kokonaan muunnettavina teleskooppikatsomoina, jolloin salitilat saadaan tarvittaessa mahdollisimman laajoina haluttuun käyttöön. Lasten harjoituksia seuraamaan tulevien vanhempien tarpeet on huomioitu liikuntasalissa 150 katsojan kiinteällä katsomolla.

Voittajaehdotuksen pääsuunnittelusta vastaava Arkkitehdit Kontukoski Oy on vuonna 1997 perustettu tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka suunnittelema Tesoman palloiluhalli palkittiin Hyvän rakentamisen palkinnolla vuonna 2016.

Kim Kaskiaro Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajaksi

Varatuomari Kim Kaskiaro on nimitetty Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. marraskuuta nykyisen työmarkkinajohtajan Tapio Karin jäädessä eläkkeelle. Kaskiaro jatkaa myös työtään RT:n Talonrakennusteollisuuden toimialajohtajana.

”Työelämä uudistuu, ja ihmisten ja yritysten tarpeet muuttuvat koko ajan. Työehtosopimusmääräykset ja niiden soveltaminen pitää saada vastaamaan nykyistä paremmin käytännön työntekoa muun muassa paikallisen sopimisen avulla. Haluan entisestään syventää vuoropuhelua neuvottelukumppaneidemme ja muiden liittojen kanssa koko rakennusteollisuuden ja sen käytänteiden kehittämiseksi”, Kim Kaskiaro sanoo.

Kim Kaskiaro on työskennellyt Rakennusteollisuudessa vuodesta 1995 lähtien, jolloin hän aloitti silloisen Rakennusteollisuuden keskusliiton työmarkkinalakimiehenä. Hän on ollut myös Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin aluepäällikkönä sekä talonrakennusjaoston vastaavana lakimiehenä. Vuodesta 2006 alkaen Kaskiaro on toiminut liittoyhteisössä toimialajohtajana ja Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtajana.

Työmarkkinajohtajan roolin ohella Kaskiaro jatkaa Talonrakennusteollisuuden johdossa sekä työtään rakennusalan työskentely- ja toimintatapojen kehittämiseksi. Hän toimii muun muassa Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa -hankkeen vastuuhenkilönä sekä Suomen Tilaajavastuu Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

”Rakennusala on yksi suurimmista työllistäjistä, jonka työehdoilla on iso merkitys koko kansantaloudellemme. Kaskiarolla on työmarkkinatoiminnan ja rakennusteollisuuden vankka tuntemus sekä hyvät suhteet ammattiyhdistyksiin, mikä takaa sujuvan vaihdoksen pitkäaikaisen työmarkkinajohtajamme jäädessä eläkkeelle. Samalla haluan kiittää laajasti arvostettua Tapio Karia hänen mittavasta panoksestaan rakennusalan työrauhan turvaamisessa sekä uraauurtavasta työstään harmaan talouden torjunnassa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Tapio Kari on toiminut Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajana vuodesta 2001 lähtien ja sitä ennen Maalarimestariliiton toimitusjohtajana ja asiamiehenä.

Betonisiltojen lujuustutkimukset valmistuivat – yksi silta ei täytä vaatimuksia

10446165_1499308170300169_3470515083462961369_o

Kuva: Liikennevirasto

Silloissa ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden takia Liikennevirasto teetti lisätutkimuksia 94 betonisillalle kesällä 2017. Tutkimusten kohteena olivat suurimmat ja vilkasliikenteisimmät sillat maanteiltä ja rautateiltä.

Vuosina 2005-2016 rakennettuja siltoja tutkittiin 94 eri puolilta Suomea. Rautatiesiltoja oli mukana 32 ja alueellisesti ne painottuvat Länsi- ja Etelä-Suomeen. Tiesiltoja tutkittiin 62 ja ne jakaantuivat ympäri Suomea.

Vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia

”Tulosten perusteella vain yksi kohde ei täytä lujuusvaatimuksia eli vuonna 2016 valettu Kuivajoentien alikulkusilta Iissä Oulu-Kemi radalla. Tämänkään osalta turvallisuusriskiä ei ole, mutta tarkempi selvitys kantavuuden alenemasta tullaan tekemään”, kertoo yksikön päällikkö Minna Torkkeli.

Suomessa siltojen lujuusvaatimuksiin on sisällytetty kasvunvaraa jo suunnitteluvaiheessa. Puutteet lujuusvaatimuksissa syövät tätä tulevaisuuden kuormannostolle jätettyä marginaalia.

Kuivajoentien alikulkusillan kohdalla rataliikenteen suurin akselipaino on tällä hetkellä 22,5 tonnia ja silta on suunniteltu 35 tonnin akselipainolle. Muiden tutkittujen siltojen osalta kantavuus on riittävä.

Tutkimuksissa mitattiin sekä lujuutta että ilmamääriä. Tuloksista voidaan päätellä, että ylimääräinen ilma alentaa lujuutta. ”Kohonneita ilmamääriä oli useammassa sillassa. Lujuusmarginaalit ovat korkean ilmamäärän silloissa olleet kuitenkin niin isoja, että lujuus täyttää silti vaatimuksen, tätä yhtä siltaa lukuun ottamatta”, Torkkeli sanoo. Kohonneen ilmamäärän pitkäaikaisvaikutuksia siltoihin selvitetään tarkemmin alkavassa väitöskirjatutkimuksessa.

Alalla muutoksia jo tehty, tutkimukset jatkuvat

Havaitut betoniongelmat käynnistivät alalla useita muutoksia. Laatuaineistojen, lujuuden osoittamisen ja dokumentoinnin vaatimuksiin on tehty tarkennuksia, myös ohjeistukset ovat täsmentyneet. Tavoitteena on päästä paremmin kiinni poikkeamiin jo ennen valua ja viimeistään rakentamisen aikana. Muutokset on tehty yhdessä infra-alan toimijoiden kanssa.

Myös tutkimuksia tehdään lisää. ”Ongelmat tulivat esiin Kemijärvellä Kostamontien alikulkusillan uusimisen yhteydessä vuonna 2016, joten käymme läpi vielä kymmenkunta vuonna 2016 rakennettua siltaa laadunvarmistusmielessä”, Torkkeli sanoo. Lisäksi Liikenneviraston aiemmin teettämässä tutkimuksessa löydettyjä ongelmasiltoja tutkitaan lisää.